Kiinteistö & Talotekniikka 2/2010

Sivu -1

Ullakolle rakennetaan monen pykälän ja instanssin puristuksessa Semaforin talo sai elämänsä kauneuskäsittelyn – ja viisi uutta ullakkoasuntoa 2010-luvulla on monien eri asioiden summa www.kita.fi Kiinteistöjen turvallisuus Vedenkulutus puntariin

Sivu 0

????????????????? ???????????? ?????????????????????????? ?????????????? ??????? ?? ????????????????????????????????? ????????????? ?? ?????????????????????? ?? ???????? ????????????????? ????????????????????????????????????????????????????? ?????????????????????????????????????????? ?????????????????????????????????????? ??????????????????????????????????????????????????? ?????????????????????????????????????????????????????? ?????????????????????????????????????????????????? ?????????????????????????????????????????????????

Sivu 1

Kansainväliset rakennus- ja talotekniikkamessut Samanaikaisesti: Ympäristö, Yhdyskunta, Vesi & Viemäri, Jäte & Kierrätys sekä Arena. • Ammattilaisten tapaamispaikka • Suomen suurin ja tärkein rakennusalan tapahtuma • Laadukas ja laaja ohjelmasisältö • Esittelee alan mielenkiintoisimmat uutuudet www.finnbuild.fi katso lisätietoja: Mediayhteistyössä: Rakentaminen Kiinteistöt Talotekniikka 6.–9.10.2010 Helsingin Messukeskus

Sivu 2

TOIMITUKSELTA KORKEAN PAIKAN KAMMO ULLAKKORAKENTAMINEN ON houkutteleva optio niin taloyhtiöille kuin rakennusliikkeillekin Helsingissä. Visioissa siintävät upeat uniikkiasunnot korkealla katuhälyn ulottumattomissa; taustamusiikkina toimii etupäässä vain kassakoneiden kilinä. Visioista on siirrytty tekoihin ja tuloksiin sangen verkkaista vauhtia: vuodesta 1987 lähtien Helsinkiin on toteutettu (laskutavasta riippuen) 700–800 ullakkoasuntoa. Putkiremonttia kohden hitaasti mutta vääjäämättömästi ajautuva taloyhtiö saa ullakkoprojektista parhaassa tapauksessa kelpo piristysruiskeen. Eikä hyöty rajoitu yksittäiseen taloon: kantakaupunkiin saadaan uusien asuntojen ja asukkaiden myötä tervetullut piristysruisku ja keskusta pidettyä elinvoimaisena. Ullakkorakentamista voisi markkinoida pienimuotoisena ekotekonakin, sillä rakentaminen kantakaupungin valmiiseen infrastruktuuriin ja toimivan joukkoliikenteen äärelle on ympäristön kannalta vähemmän haitallista kuin rakentaminen kaupunkien laidoille. Ullakkoasuntojen moderni historia alkaa tavallaan vuodesta 1976, jolloin hyväksyttiin kantakaupungin yleiskaava. Piilokonttoristumiselle haluttiin panna piste ja samalla turvata vanhojen rakennusten säilyminen. Ideana oli jo tuolloin kehittää kantakaupunkia hyvänä asuinalueena. Alussa yksittäisten rakennusten ullakkohankkeet hoidettiin tonttikohtaisina poikkeuslupina, jotka käsitteli sisäasiainministeriö. Vuonna 1982 kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi ullakkorakentamiselle yleiset kriteerit, joissa painotettiin yhdenvertaista kohtelua, asumisviihtyisyyden parantamista ja arkkitehtonisia arvoja. Ensimmäinen määräaikainen ullakkorakentamisen alueellinen poikkeuslupa myönnettiin Helsingin kaupungin hakemuksesta viisi vuotta myöhemmin. Kokemukset olivat hyviä ja alueellista poikkeuslupaa jatkettiin useaan otteeseen. Maankäyttö- ja rakennuslakiin haikailtiin alueellisen poikkeamisen säännöstöä vuosituhannen vaihteessa, mutta se ei koskaan toteutunut. Helsingin kaupunki ei kuitenkaan lannistunut, vaan lähti hakemaan jatkoa ullakkorakentamisen alueelliselle poikkeamiselle. Aikansa asiaa pohdittuaan Uudenmaan ympäristökeskus myönsi uuden ullakkorakentamisen alueel lisen poikkeamispäätöksen elokuussa 2003. Päätös uusittiin helmikuussa 2009 ja sen kattama alue koskee kaupunginosia 1.–27. Alkuperäiseen vuoden 2003 poikkeamispäätökseen liitettiin myös ohjeellinen kaupunkikuvallinen vyöhykekartta. Kartan avulla määriteltiin ja rajattiin tarkemmin kuusi vyöhykettä ja luotiin niille ullakkorakentamisen pelisäännöt. Mukana oli erittäin arvokkaiksi luokiteltuja yhtenäisiä rakennustaiteellisia kokonaisuuksia, joille on ominaista hyvin säilyneet laajat kattopinnat. Toisaalta määriteltiin alueita, joita ei ole pidettävä yhtenäisinä mutta joita leimaavat tärkeät kaupunkinäkymät. Kuuden avainvyöhykkeen ulkopuolisista alueista annettiin ohjeeksi tarkastella koko katunäkymää. Juridisesti vyöhykekartta on ankkuroitu niihin alueellisen poikkeamispäätöksen kohtiin, joissa kielletään turmelemasta rakennuksen sisäisiä ja ulkoisia arvoja. Poikkeamispäätös rajoittaa sellaista ullakkorakentamista, joka aiheuttaisi liian pitkälle meneviä muutoksia rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa rakennuksissa. Päätös korostaa myös kaupunkikuvallisten arvojen säilyttämistä avoimissa kaupunkitiloissa. Taloyhtiöille tiukan esteettinen linja voi tulla pyytämättä ja yllätyksenä. Esimerkiksi julkisivuun avattavat ikkunat saattavat tyssätä Kaupunginmuseon vastustukseen, vaikka Rakennusvalvonta kuinka nostaisi peukut pystyyn. Tai vastaavasti ikkunoista tuleekin ampumaluukut, jotka takaavat ikipimeän asunnon – eikä se julkisivukaan kaunis ole maallikon silmään. Vaikkapa Tanskaan tutustumisreissuja tehneet suomalaissuunnittelijat ovat ihastuneet paikalliseen innovatiivisuuteen uusien ullakkoasuntojen suhteen. Vielä ei ole myöhäistä herätä uudelle vuosituhannelle Suomessakaan, sillä rohkealle, laadukkaalle ullakkorakentamiselle riittää varmasti kysyntää myös tulevaisuudessa. SAMI J. ANTEROINEN 2 kita 2 / 2010 2/2010 JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. 09 686 6250 faksi 09 685 2940 info[at]publico.com www.publico.com PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Paul Charpentier GRAPHIC DESIGN A5 Plate Media Oy TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Mirkka Lindroos ILMOITUSMYYNTI Tom Appelroth tom.appelroth[at]publico.com puh. 09 6866 2524 Jaakko Lätti jaakko.latti[at]publico.com puh. 09 6866 2576 Risto Valkeapää risto.valkeapaa[at]publico.com puh. 09 6866 2532 TILAAJAPALVELU tilaukset[at]publico.com TOIMITTAJAT Sami J. Anteroinen Merja Kihl Ari Mononen Fredrik Eriksson KANNEN KUVA Studio Juha Sarkkinen PAINO PunaMusta Oy www.kita.fi

Sivu 3

2 / 2010 kita 3

Sivu 4

16 68 24 4 kita 2 / 2010 SISÄLLYSLUETTELO 02 Esipuhe 06 Ajankohtaista 12 Huipulla tuulee Ullakolle rakennetaan monen pykälän ja instanssin puristuksessa – ja joskus kauneus on yksin virkamiehen silmässä. 16 Katajanokan kaunotar Helsingin Katajanokalle on valmistunut viisi upeaa ullakkoasuntoa. Bruno Ferdinand Granholmin vuonna 1903 suunnittelema Semaforin talo on samalla käynyt läpi melkoisen muodonmuutoksen. 22 Hissi harkintaan Kaupunginvaltuusto käynnisti vuonna 2000 Helsingin kaupungin hissiprojektin, jonka tavoitteena on edistää hissien rakentamista sekä yksityisten että kaupungin omistamiin asuintaloihin. 24 Kiinteistöjen turvallisuus 2010-luvulla on monien eri asioiden summa Minkä tahansa kiinteistön turvallisuus on kokonaisuus, joka koostuu useammasta osatekijästä. Huomionarvoisia seikkoja ovat mm. kiinteistön sijainti, fyysinen rakenne, mekaaninen lukitus ja paloturvallisuus.

Sivu 5

32 Rakennusautomaatio voi säästää paljon energiaa Energiatehokkuutta voidaan parantaa rakennusautomaation avulla. Parhaissa tapauksissa rakennuksen energiankulutus voi pienentyä jopa kymmenillä prosenteilla. 36 Vedenkulutus puntariin Huoneistokohtaiset vesimittarit jakavat mielipiteitä – viherpesua ja näennäistoimenpiteitä vai aitoa säästöä? Käytännön kokemuksia huoneistokohtaisesta veden mittaamisesta ja laskutuksesta on kohtuullisen paljon. 44 Aurinkosuojaus kannattaa Kiinteistöjen energiankulutusta voidaan hillitä monin keinoin. Tehokas aurinkosuojaus toimii samalla passiivisena ener giaa kuluttamattomana jäähdytysratkaisuna ja luontaista aurinko energiaa hyödyntävänä valaistuksen ja lämmityksen tukiratkaisuna. 50 Putkiremonteissa pelataan pitkälti mielikuvilla Joka kolmas putkisaneerauksen kokenut on tyytymätön remonttinsa toteutukseen, kertoo tuore kysely. Urakoitsijat sinänsä eivät saaneet huutia, vaan nootit varattiin etupäässä isännöitsijöille. 68 Stockmann kasvoi isoksi Stockmannin jättimäinen laajennus- ja peruskorjaushanke on valmis tämän vuoden joulumyyntiin. Talotekniikka on nykyaikaistettu ja uusittu käytännössä lähes kokonaan projektin aikana. 36 44 32 2 / 2010 kita 5

Sivu 6

AJANKOHTAISTA POHJAVIEMÄREIDEN SANEERAUS ILMAN ASUMISHÄIRIÖITÄ PICOTE OY on kehittänyt lisäpalvelun pohjaviemäriremontin ostajille. Remontoitavan kiinteistön asukkailla on nyt mahdollisuus asua kotona remontin ajan ilman pitkiä viemärikatkoksia. Normaalisti viemäreiden käyttökielto kestää noin 2–3 viikkoa pohjaviemäriremontin aikana. Nyt katkos kestää vain järjestelmän asennuksen ja purun ajan. Viemärijätteen murskaus- ja ohipumppausmenetelmässä jäte johdatetaan pystyviemäreistä kellariin asennettuun pumppaamoon missä se murskataan. Murskattu jäte siirtyy pihalla kulkevia ohitusputkia pitkin kaupungin viemärijärjestelmään. ”Järjestelmä on ollut käytössä tammikuusta lähtien. Sen ansiosta asukkaiden elämä on helpottunut huomattavasti remontin aikana. Palaute on ollut positiivista”, sanoo Mika Lokkinen, Picote Oy:n toimitusjohtaja. Picote Oy tekee kiinteistöjen viemäriremontteja sukittamalla ja putkittamalla rakenteita rikkomatta. Rakenteita rikkomattomat tekniikat tarjoavat mahdollisuuden asukkaille asua kotona koko viemäriremontin ajan. Picoten ohipumppausjärjestelmä lyhentää asumishäiriön pituutta entisestään. Kiinteistössä, jossa korjataan pysty- ja vaakaviemäreiden lisäksi pohjaviemärit, viemärikatkoksen aiheuttama asumishäiriö kestää nyt vain 1–2 viikkoa 3–4 viikon sijaan. Sukituksessa vanhaan putkeen asennetaan epoksihartsilla kyllästetty joustava sukka, jonka kovettuessa muodostuu yhtenäinen ja tiivis putki. Uusi putki on rakenteellisesti kestävä, pitkäikäinen ja tasalaatuinen. Sukitetun putken arvioitu käyttöikä on 50 vuotta ja vuotamattomuustakuu 10 vuotta. Sukittamalla viemäriputket yhdeksi kokonaisuudeksi varmistetaan koko kiinteistön viemäriverkoston tasalaatuisuus. Kotimainen Picote Oy on tehnyt viemäriremontteja omalla menetelmällä alkuvuodesta 2008 lähtien. Tätä ennen yritys toimi uudisrakentajana ja viemäreiden pinnoittajana. Valmistuneita kohteita on 29 (850 asuntoa). Picote on saneerannut yli 10 km viemäriputkia. Menetelmää käytetään pohja-, tontti-, sadevesi-, pysty- ja vaakaviemäreiden saneerauksessa. Picote toimii pääkaupunkiseudulla ja työllistää 83 henkilöä. ? Lisätietoja: www.picote.fi 6 kita 2 / 2010

Sivu 7

RAUTALAMMINTIE 3:SSA Helsingin Vallilassa tehdään mittavaa julkisivuremonttia. Marraskuussa alkanut urakka saadaan valmiiksi kesällä, kertoo projektipäällikkö Velimatti Palola Stonel Oy:stä. Kohteeseen tulee tiililaattapintainen Stonelkuorielementtirakenne. Stonel-tiililaattaverhous on nopea ja kevyt menetelmä saada vanha, paikalla muurattu tiiliseinä nykyaikaisemmaksi tuulettuvaksi erillisrakenteeksi. Tiililaattaverhous on myös asukasystävällinen remonttimenetelmä siinä mielessä, että talon ei tarvitse olla suojahupussa kuukausia, vaan työ tehdään nostolavoilta seinä kerrallaan asumista turhaan häiritsemättä. Rautalammintien urakkaan kuuluu vanhojen tiilien purkaminen ja uusien asentaminen tilalle, sekä lisäksi mm. ikkunat uusitaan ja parvekkeet valetaan uudestaan. ”Nyt huhtikuussa voisi sanoa että työstä 60– 70% on tehty”, Palola toteaa. Työmaasaumaukset käynnistyvät, jahka lämpötilat ovat pysyvämmin plussan puolella. Kiinteistöosakeyhtiö Osakunta Rautalammintiellä koostuu kahdesta kerrostalosta, jotka on rakennettu 1967. Rakennukset ovat toimineet alusta asti opiskelija-asuntoina ja talot tunnetaankin parhaiten nimellä Ylioppilastalot. Talot on suunnitellut arkkitehti Pentti Lehtiluoto ja rakennesuunnittelijana on toiminut tekn. tri Lauri Mehto. Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy teki vuonna 2008 julkisivuihin kuntotutkimuksen, jossa todettiin KAHI-tiilimuurattu julkisivu rakennusten päädyissä niin huonokuntoiseksi, että räystäille oli pikaisesti tehtävä hätäkorjauksia. Muurauskivet olivat erittäin heikosti kiinni toisissaan. Kuntotutkimuksessa todettiin, että ainoa kyseeseen tuleva korjausvaihtoehto päädyissä on julkisivujen uusiminen. Parvekkeiden kohtaloksi taas koitui terästen korroosio, joka oli edennyt niin pitkälle, että hankesuunnittelussa todettiin uusimisen olevan paras vaihtoehto. Hankesuunnittelussa harkittavana olivat paikallamuuraus päädyissä ja eristerappaus ikkunasivuilla sekä erilaiset kuoriratkaisut. Hankesuunnittelun jälkeen yhtiö päätyi valitsemaan Stonelin tiililaatan. RAUTALAMMINTIELLE TIILIVERHOUS TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN Stonelin asiakkaat ovat useammin taloyhtiöitä kuin osakuntia, mutta suurta merkitystä tällä seikalla ei kuitenkaan ole, Palola kertoo. ”Kiinteistöosakeyhtiö on toki erilainen kuin asunto-osakeyhtiö, mutta päätöksenteon prosessit ovat silti samantapaisia.” Lisää julkisivuremonteista seuraavassa numerossa. ? 2 / 2010 kita 7

Sivu 8

AJANKOHTAISTA AURINKOSUOJAT OVAT TEKNISIÄ LAITTEITA SKANDINAVIAN JA varsinkin Suomen olosuhteisiin vaaditaan aurinkosuojatuotteen laadulta ja teknisiltä ominaisuuksilta enemmän kuin Etelä-Euroopassa. Lämpötilan vaihtelu on Suomessa suuri hellepäivistä +30 °C – talven koviin pakkasiin – 30 °C. Rakennusten auringonsuojaukseen valikoimaa on todella paljon. Suunnitteluvaiheessa on hyvä ottaa yhteyttä luotettavaan yhteistyökumppaniin, jonka ammattitaito ja laadukkaat tuoteratkaisut takaavat toimivuuden vuosienkin päästä. Apollo-tuotteiden tuotekehittelyä tehdään jatkuvasti yhdessä alan kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Yleisimmät hintaan ja toimivuuteen vaikuttavat tekijät ovat runkorakenteessa. Kaikki materiaalit käyvät läpi tiukan laadunvalvonnan ja tuotteet ovat tarkkaan testattuja. Apollo-tuotteita valmistetaan virallisesti testatuista, hyväksytyistä ja standartoiduista osista. Mm. TüV-testaus, CE-hyväksyntä, tuuliluokitus, riiputuskestävyys ja työntövoimaa on testattu. Testaus-tulokset on saatavana kirjallisena. Yhteistyöllä onnistutaan! ? Lisätietoja: www.apollokaihdin.fi ARTIC STORE – UUSI AURINKOSUOJAUKSEN ERIKOISLIIKEKETJU AURINKOSUOJAUKSEN PARHAAT asiantuntijat eri puolilla Suomea ovat ryhmittyneet nyt ketjuksi Artic Store -nimen alle. Artic Storet ovat itsenäisiä aurinkosuojauksen erikoisliikkeitä, jotka tarjoavat asiakkailleen kattavan kaihtimien ja markiisien valikoiman sekä asiantuntevat suunnittelu-, mitoitus-, ja asennuspalvelut. Vantaalta Ouluun ulottuva myymäläketju koostuu itsenäisistä erikoisliikkeistä, joiden monipuolisen tuotevalikoiman rungon muodostavat laadukkaat ja kotimaiset Artic-tuotteet. Tällä hetkellä Artic Store myymäläketju koostuu Vantaan, Hyvinkään, Tampereen, Jyväskylän, Oulun, Savonlinnan ja Joensuun Artic Storeista. Artic Store on Suomen ensimmäinen aurinkosuojaukseen erikoistunut myymäläketju, jonka toiminta-ajatuksena on palvella asiakkaitaan nimenomaan suomalaisiin olosuhteisiin sopivilla tuotteilla. – Ketju hyödyntää toiminnassaan yhteistyön tuomia hyötyjä markkinoinnissa, hankinnoissa sekä tuotekoulutuksessa. Artic Store myymälät pystyvät tarjoamaan jatkossa entistäkin laajemman tuotevalikoiman, kilpailukykyiset hinnat sekä laajentuneen yhteistyöverkoston tuomat edut, tiivistää Jarno Ahtonen Artic Store -myymäläketjun perusajatusta. Oikein toteutettu aurinkosuojaus on merkittävä asia pait8 kita 2 / 2010 si viihtyisyyden, myös taloudellisuuden kannalta, jotka ovat aina myös rakennuksen arvoa nostavia asioita. Nykyiset rakennusvaatimukset talon tiiviyden ja koneellisen ilmanvaihdon suhteen avaavat huomattavia mahdollisuuksia tehostaa rakennuksen talou dellisuutta aurinkosuojauksen avulla. Aurinkosuojauksella energiankulutus voidaan optimoida hyödyntämällä aurinkolämpöä talvella ja estämällä rakennuksen liial linen lämpeneminen kesällä. Aurinkosuojilla voidaan säästää energiaa merkittävästi. Jäähdytyksessä säästö voi olla jopa lähemmäs 90 prosenttia, valaistuksessa 40–90 % ja lämmityksessäkin lähes kymmenen prosenttia. Artic-tuotemerkin takaa löytyy Suomen johtaviin aurinkosuojalaitteiden valmistajiin kuuluva Artic-kaihdin Oy. Perinteikäs auringonsuojauksen osaaja toi oman Artic-sälekaihdinmallinsa markkinoille jo 80-luvulla. Nyt yritykseen omaan tuotantoon kuuluvat myös rullaverhot, markiisit, pystylamellit, puusälekaihtimet, kangasvekkikaihtimet sekä verhokiskot. Artic Store -myymäläketjun lisäksi yrityksen tuotteita myyvät noin puolen sataa jälleenmyyjää sekä edustus Pietarissa. Yhtiön tuotantotilat sijaitsevat Joensuussa ja Haminassa. Artic-kaihdin Oy on Aurinkosuojaus Ry:n jäsen. ? Lisätietoja: www.articstore.fi

Sivu 9

NYKYKAIHDIN OY – AURINKOSUOJALAITTEISIIN ERIKOISTUNUT YRITYS SUNDECOR-TUOTEVALIKOIMAAMME KUULUU säle- ja rullakaihtimet, puusälekaihtimet, pystylamellit, markiisit, markiisikatokset, taiteovet, pimennysverhot, valkokankaat, paneliverhot, verhokiskot ym. auringonsuojausalan tuotteet. Moottorilla varustetut tuotteet voidaan liittää väyläohjauksiin ja isompiinkin ohjausjärjestelmiin. Terassi- ja ikkuna MARKIISIT on suunniteltu Pohjoismaiden sääolosuhteisiin (ei ruostuvia osia). Täysin valkoiset osat on saatavana myös kaikissa RAL-väreissä. Homesuojatut sekä teflonpinnoitetut, likaa ja vettä hylkivät akryylikankaat suojaavat kuumuudelta, auringon UV-säteiltä, sateelta sekä tuulelta ja lisäksi kankaissa on erittäin hyvä valonkestävyys sekä vetolujuus. Terassimarkiisit Nova Classic ja Nova Marcesa PEDELUX OY – SCREENVERHOJA VAATIVIMPIIN IKKUNOIHIN OY PEDELUX AB valmistaa mittatilauksena screenverhoja vaativimpiin ikkunoihin, sekä sisä- että ulkokäyttöön. Screenverhot voidaan toteuttaa ylösrullautuvina, laskostuvina tai paneeliverhoina. Screenkangas suojaa liialliselta auringonvalolta, uv-säteilyltä sekä lämmöltä ja pitää silti tilan valoisana ja säilyttää näkyvyyden ulos. Screenverhojen ansiosta tilan jäähdytystarve vähenee ja sisälämpötila säilyy mukavana. Kylminä aikoina verhot vastaavasti auttavat pitämään lämpöä sisällä. Pedelux Sunscreen verhot isoihin julkisiin kohteisiin, kuten uimahalleihin, toimistotiloihin, lentokentille, ravintoloihin, teollisuustiloihin ja kotitalouksiin. Verhomalleja, profiileja ja kangasvaihtoehtoja on runsaasti. Automatiikalla voidaan ohjata useampi verho samanaikaisesti ja nopeasti. Oy Pedelux Ab:lla on yli 40 vuoden kokemus aurinkosuoja-alalta ja se panostaa tuotekehitykseen. Laatu, käyttövarmuus ja asennushelppous ovat avainsanoja. Käänny luottamuksella Pedeluxin puoleen, joka auttaa löytämään sopivan kokonaisratkaisun. Pedelux tarjoaa asiakkailleen kokonaistoimituksen: oikean tuotteen valinta ja sen suunnittelu, tuotanto, asennus ja huolto. Pedeluxin muut tuotteet: aurinkosuojat, pimennysverhot, murtosuojat, julkisivusäleiköt, nosto- ja jakoseinät, näyttämölaitteet ja -verhot sekä kiskojärjestelmät. ? Lisätietoja: www.pedelux.fi on saatavana myös kasettimallina, käsikäyttöisenä tai moottorilla sekä tuulija aurinkoautomatiikalla. Ainutlaatuinen Marcesan keskipalkki antaa vakautta ja tukee kangasta sekä mahdollistaa asennuksen kapeaankin tilaan. Uusin malli Majesty ja Grand Majesty on erikoisjäykkä ilman runkoputkea ja nivelvarsien teräsvaijerit on vaihdettu kevlar-nauhaan. (Tüv ja SP-laatusertifikaatit.) Nykykaihdin tarjoaa pitkän kokemuksen tuomalla ammattitaidolla suunnittelu-, mittaus- ja asennuspalvelun sekä antaa kaikille tuotteille vähintään kahden vuoden takuun. ? Lisätietoja: www.nykykaihdin.fi 2 / 2010 kita 9

Sivu 10

AJANKOHTAISTA PIXMILL OY OSALLISTUI ENSIMMÄISEEN YHTEISEEN EUROOPPALAISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIA JA TURVALLISUUSRATKAISUJEN TAPAHTUMAAN IKKUNAKALVOJEN MYYNTI- JA ASENNUSYRITYS PixMill Oy osallistui yhtenä kutsuvieraana Suomesta ensimmäiseen European Architectural Summit -ammattilaistapahtumaan 16.–18.2.2010 Belgian Ghentissä. Euroopan ajankohtais seminaaria isännöi Solar Gard ® , yksi maailman johtavista ikkunakalvotoimittajista. Ammattilaistapahtuma kokosi ikkuna kalvojen maahantuojia ja asentajia ympäri Eurooppaa. Koulutuspäivillä käsiteltiin ajankohtaisia aiheita kuten kiinteistöjen energiatehokkuutta ja turvallisuutta, lainsäädännön vaatimuksia julkisille tiloille ja yksityisille kiinteistöille sekä keskusteltiin Euroopan markkinoista. Solar Gard -ikkunakalvoilla säästetään tutkitusti energiakustannuksia ja parannetaan kiinteistön turvatoimia. Kalvot auttavat pitämään sisätilojen lämpötilan tasaisena. Ne myös parantavat turvallisuutta mm. katutason kiinteistöissä murtautumista ja ilkivaltaa vastaan tai sisätiloissa suojaamalla asukkaita ja omaisuutta tapaturmatilanteissa. Samanaikaisesti kalvoilla voidaan auttaa yksityisiä organisaatioita, kouluja, sairaaloita ja julkishallintoa pääsemään lähemmäs heidän omia tavoitteitaan hiilidioksidioksin vähentämiseksi. Solar Gard -ikkunakalvojen valmistajan, Bekaert Specialty Films LLC:n presidentti Christophe Fremont oli samoilla 10 kita 2 / 2010 linjoilla: “Valtion johto ja yksityiset yritykset ympäri Eurooppaa ovat alkaneet pienentää maakohtaista hiilijalanjälkeä yksittäisillä toimillaan. Määriteltyihin tavoitteisiin pääsemiseksi kaikki mahdolliset tavat hiilidioksidin vähentämiseksi on otettava huomioon. Tärkeälle agendalle tulisikin ehdottomasti lisätä aurin koenergiaa hallitsevat ikkunasuojakalvot, jotka vähentävät ilmastointilaitteiden käyttöä julkisissa ja yksityisissä kiinteistöissä jopa 30 %.” Reilu 60 paikallismarkkinoiden johtavaa yritystä ympäri Eurooppaa kokoontuivat Belgiaan. Ammattilaistapahtuma tarjosi osallistujille mahdollisuuden syventää tietojaan lasista ja energian kulutuksesta sekä hioa taitojaan niin myynnissä, markkinoinnissa kuin vaativissa asennuksissa. Fremont lisäsi: “Ikkunakalvoja käytetään yhä enemmän ympäri maailmaa kiinteistöjen energiatehokkuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Se mitä PixMill Oy ja muut kiinteistökalvojen ammattilaiset tarjoavat paikallismarkkinoilla on luovuus ja sitoutuneisuus ratkaista asiakkaiden laaja-alaiset tarpeet energia- ja turvallisuusasioissa.” ? Lisätietoja: www.pixmill.fi ja www.solargard.com

Sivu 11

Kokoontaittuvat pelastautumistikkaat: Nerokas ratkaisu, joka voi pelastaa ihmishenkiä! HULTAFORS GROUP FINLAND www.hultaforsgroup.com Puh: 020 741 0130 e-mail: info[at]hultaforsgroup.? Sivupro?ileihin nivelletyt pienat ovat piilossa tikkaiden ollessa kokoonpainettuina ja lukittuvat suoraan kulmaan, kun tikkaat vedetään auki. Asennus julkisivuun onnistuu helposti haponkestävillä teräspulteilla ja -ruuveilla. Standardin SS831340 mukaan valmistetut pelastautumistikkaat pienja kerrostaloihin sekä tehtaisiin. Pyydä lisätietoja ja esitteemme! Tarjoamme innovatiivisia tikas- ja telineratkaisuja ammattilaisille. Turvallisuutta joka askeleella. UUSILLA SEURANTAOHJELMISTOILLA TARKKAA TIETOA RAKENNUSTEN OLOSUHTEISTA JA ENERGIANKÄYTÖSTÄ CARRIER ON TUNNETTU jäähdytyslaitteiden toimittaja ja kehittäjä. Se on jo usean vuoden ajan sitoutunut rajoittamaan turhaa luonnonvarojen käyttöä ja pyrkii myös ottamaan ympäristön asettamia vaatimuksia huomioon rakennusten talotekniikkajärjestelmiä toteutettaessa. Carrierin tutkimus- ja kehitysresursseja on Euroopassa keskitetty Montluelin korkean teknologian tutkimuslaboratorioon. Siellä kehitetään tulevaisuuden tutkimusprojekteja ja suoritetaan eri tuotteille käytännön tehdastestejä. Carrier on juuri tuonut markkinoille uusia ohjelmistoja rakennusten energiankulutuksen ja olosuhteiden valvontaa ja hallintaa varten. Carrier suosittaa, että näitä uusia työkaluja käytettäisiin apuna rakennusten energiankulutuksen minimoimisessa ja asumis- tai käyttömukavuuden optimoinnissa. Ohjelmistojen avulla kiinteistöjen toimintoja voidaan ohjata kestävän kehityksen periaatteiden mukaisiksi. ’Energy Reports’ -ohjelmisto on Java-pohjainen sovellus, joka toimii internetin välityksellä. Ideana ohjelmistossa on, että rakennuksen kaikki mm. sähkön, öljyn, ja jäähdytysveden kulutustiedot tallennetaan tietokantaan. Mitattua energiankulutusta pystytään siten seuraamaan rakennus- tai aluekohtaisesti internet-selainta käyttäen. Energiankulutusta voidaan tarkkailla eri aikaväleillä. Käyttäjä voi myös määrittää itselleen parhaiten soveltuvia ajanjaksoja, joiden nojalla rakennuksen kulutustietoja seurataan. Mittaustietojen avulla rakennuksessa on mahdollista saada aikaan hyvä ja taloudellinen tasapaino energiatehokkuuden ja asumismukavuuden välillä. Mukana ohjelmistossa on Report Manager -osio, jolla rakennuksen automaatiojärjestelmän toimintaan liittyviä tietoja voidaan lähettää esimerkiksi kuukauden, neljännesvuoden tai vuoden välein ohjelmiston käyttäjän määrittelemiin sähköpostiosoitteisiin – vaikkapa kiinteistönhuollon vastuuhenkilöille – joko PDF- tai Excel-muodossa. Koottuja energiankulutustietoja tutkimalla huoltohenkilöstö voi löytää esimerkiksi rakenteellisia ongelmia, jotka pystytään sitten korjaamaan. Toinen uusi rakennusautomaatio-ohjelmisto ’Environmental Index’ puolestaan tarkkailee kiinteistöjen eri osien – kuten kerrosten, eri rakennusten tai yksittäisten huoneistojen – käyttöolosuhteita. Pyrkimyksenä on, että rakennuksen käyttäjät voivat asua tai työskennellä mahdollisimman mukavissa sisäilmasto-olosuhteissa. Ohjelmisto voi koota tietoja lämpötiloista, ilmankosteudesta ja sisäilman hiilidioksidipitoisuudesta. Myös ’Environmental Index’ -ohjelmisto tuottaa käyttäjille raportteja automaattisesti joko PDF- tai Excel-muodossa. ? Lisätietoja: www.carrier.fi, www.teeparannus.fi 2 / 2010 kita 11

Sivu 12

ULLAKOLLE RAKENNETAAN MONEN PYKÄLÄN JA INSTANSSIN PURISTUKSESSA – JA JOSKUS KAUNEUS ON YKSIN VIRKAMIEHEN SILMÄSSÄ VILLE MULTAMÄKI on insinöörityössään tutkinut ullakkorakentamisen käytännön kokemuksia. Multamäki sai selville, että hankkeet ovat osoittautuneet monella tavalla haastaviksi: mm. rakentamisaikojen pitkittyminen, kustannusarvioiden ylittymi12 kita 2 / 2010 TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN HUIPULLA TUULEE Ullakkorakentamisessa on imua Helsingissä – eikä syyttä. Omaleimainen tila kutkuttaa suunnittelijoiden mielikuvitusta ja mahdollistaa persoonallisten, monimuotoisten ja avarien asuntojen rakentamisen keskelle kaupunkia. Taloyhtiöissä ullakkorakentamiselle nyökkäillään hyväksyvästi, koska kyseessä on kelpo keino esimerkiksi laajempien perusparannushankkeiden rahoittamiseen. nen, rakentamisen laajentuminen alempiin kerroksiin ja erimielisyydet urakkasopimusten sisällöstä ovat aiheuttaneet taloyhtiöissä riitoja ja syösseet rakennusliikkeitä taloudellisiin vaikeuksiin. KUVA: HELSINGIN KAUPUNGIN KUVAPANKKI / ESKO JÄMSÄ

Sivu 13

Multamäen mukaan ei ole kuitenkaan olemassa mitään ylittämätöntä syytä, miksi näin pitäisi olla. ”Monissa onnistuneissa kohteissa on pystytty rakentamaan kaupunkikuvaan sopivia, hienoja asuntoja taloyhtiöille, rakennusliikkeille taloudellisesti kannattavalla tavalla. Samalla taloyhtiöiden asumisviihtyvyys on parantunut ja asukkaat ovat olleet tyytyväisiä hankkeeseen”, hän listaa. Uudisrakentamiseen verrattuna ullakkorakentaminen vaatii joissain asioissa tarkempaa ennakkosuunnittelua ja toteutusta. Helsingissä ullakkorakentamista säätelee tavanomaisten rakentamismääräysten lisäksi Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Helsingin kaupunginhallituksen asettamat ehdot. TARKAT NUOTIT Rakennusvalvontaviraston johtaja Lauri Jääskeläinen kertoo, että virastolla on tarkka ohjeistus, joka perustuu sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen poikkeamispäätökseen vuodelta 2009 että kaupunginhallituksen ohjeisiin ja rakennuslautakunnan toukokuussa 2009 hyväksymään rakentamistapaohjeeseen. ”Yleensä koskaan ei hakemusta viedä siihen pisteeseen, että kielteisen päätöksen tekeminen tulisi ajankohtaiseksi, vaan hakemussuunnitelmaa viimeistellään ja kehitetään ohjeistuksen tarkoittamalla tavalla siten, että lopulta luvan myöntäminen on mahdollista.” Jääskeläisen mukaan tämä toisinaan tarkoittaa, että esimerkiksi alun perin ajatellusta asuntojen lukumäärästä joudutaan tinkimään. Putkessa olevien ullakkoprojektien määrä on vaihdellut suhdanteiden mukaan. Hankkeet ovat keskimäärin pieniä ja hyvin tavallinen uusien asuntojen määrä per hanke on neljä. ”Näppituntumalta sanoisin, että vuositasolla hankkeita on edennyt luvan myöntämiseen saakka parisenkymmentä, jolloin asuntoja niissä olisi suunnilleen 80”, Jääskeläinen arvioi. Hänen mukaansa Helsinki haluaa edistää ullakkorakentamista koko kaupungin alueella, sillä ullakkorakentamisessa nähdään kosolti potentiaalia ja mahdollisuuksia asuntotarjonnan monipuolistamiseen. Lisäpotkua rakentamiseen on tuonut vuoden 2009 alusta lähtien toiminut ns. ullakkotiimi, johon kuuluu kaksi lupa-arkkitehtia, kolme tarkastusinsinööriä ja kaksi rakennuslakimiestä. Jääskeläinen kehuu, että kokemukset ullakkotiimistä ovat erinomaiset. ”Asiakkaille annettava ohjeistus ja suunnitelmien kehittäminen ohjeistuksen perusteella on yhdenmukaistunut ja tiimiläiset ovat itsekin kehittyneet ullakkohankkeiden osaajiksi.” EHDOIN TAHDOIN Mitä kaikkea määräyksissä ja ehdoissa sitten vaaditaan? Kaiken lähtökohta on, että kiinteistön tulee olla ullakkorakentamiselle sopiva rakennustensa, ympäristönsä, sijaintinsa ja vapaa-alueidensa puolesta ja rakentamisen tulee täyttää asumishygienian perusvaatimukset. Lisäksi vaaditaan, että rakentamisen yhteydessä parannetaan kiinteistön asumisviihtyvyyttä. Tämän voi tehdä esimerkiksi rakentamalla taloon hissin, parantamalla pihan viihtyisyyttä tai kunnostamalla porraskäytävän. Asumisviihtyisyyttä voidaan parantaa myös poistamalla pihalta sen käyttöä haittaavia toimintoja, kuten kaavan vastaisia pysäköintipaikkoja. Kiinteistön viihtyvyyttä parantavien toimien laajuus suhteutetaan hankkeen laajuuteen tapauskohtaisesti. Arkkitehtonisten arvojen säilyttämiseen tähtäävät vaatimukset taas asettavat omat reunaehtonsa projektille. Rakentamisen tulee tapahtua pääosin olemassa olevan katon sisäpuolella. Katon lappeen nosto voidaan sallia vain yksittäistapauksissa ja erittäin painavalla perusteella. Rakennuksen sisäisiä ja ulkoisia arvoja ei saa turmella. Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa rakennuksissa rajoitetaan sellaista ullakkorakentamista, joka aiheuttaisi muutoksia vesikattoon tai muulla tavalla heikentäisi rakennuksen arvoa. Tällaisissa kohteissa rakennuslupaan vaaditaan kaupunginmuseon lausunto. KAUPUNKIKUVAA VAALIMASSA Ohjeistus edellyttää lisäksi, että kaupunkikuvallisten arvojen säilyminen on turvattava. Erityisesti tämä korostuu avoimeen kaupunkitilaan, kuten aukioihin, mereen tai puistoihin rajoittuvilla alueilla ja kaupunkikuvallisesti yhtenäisillä alueilla. Helsingin kaupunginmuseosta kerrotaan, että vuonna 2009 kaupunginmuseo antoi 12 lausuntoa ullakkohankkeista. ”Näistä kolme oli kielteisiä. Loput yhdeksän lausuntoa olivat puoltavia, sisältäen eriasteisia huomautuksia tai kehitysehdotuksia suunnitelmiin”, toteaa tutkimusavustaja Maaret Louhelainen museon Kulttuuriympäristöyksiköstä. Vuoden 2008 saldo oli seitsemän varsinaista lausuntoa, joista kolme kielteisiä ja neljä varauksin puoltavia. Louhelaisen mukaan ullakkorakentamishankkeisiin liittyvät lausunnot ovat harvoin yksiselitteisen puoltavia tai kielteisiä. ”Ullakkolausunnoissa otetaan kantaa yksittäisiin hankkeisiin, joilla voi olla hyvin erilaiset lähtökohdat johtuen suunnitelmien tasosta tai kohteen suojelumääräyksestä ja rakennushistoriallisesta sekä kaupunkikuvallisesta arvosta sekä sijoittumisesta Helsingin ullakkorakentamisen Kaupunkikuvalliset vyöhykkeet -karttaan.” PITKÄ JA KIVINEN TIE? Taloyhtiöiden väki ei aina tahdo ymmärtää kaikkia lupaprosessiin liittyviä asioita. Eläkkeellä oleva isännöitsijä Veikko Kivi sanoo sen suoraan: liian usein 2 / 2010 kita 13

Sivu 14

tie nousee pystyyn viranomaisten ottaman jyrkän kannan tähden. ”Olen itse ollut mukana kymmenessä eri ullakkoprojektissa, mutta näistä vain viisi on toteutunut.” Muut ovat kaatuneet viranomaisten anta mien reunaehtojen johdosta. Omaa isännöitsijätoimistoa, Kiirava Oy:tä, pyörittänyt Kivi omaa yli 30 vuoden kokemuksen alalta. Hänen mukaansa pykälien tulkinta on pahimmillaan ollut mielivaltaista ja jopa järjenvastaista. ”Esimerkiksi kaupunginsuunnitteluvirasto on ollut häätämässä autoja pois taloyhtiön läheltä viihtyvyyspykälään vedoten. Samaan hengenvetoon on tullut rätingit tehdä pihoista oleskelupihoja – mutta aurinkoterassien pystyttäminen on melko turhaa, kun pihalle ei aurinko paista!” Kivi puuskahtaa. Ylivoimaisesti eniten hankausta on kuitenkin ollut kaupunginmuseon kanssa. Kivi kokee, että museon ”asiantuntijat” ovat kaataneet monta hyvää hanketta ja vastustaneet liki kategorisesti lähes kaikkea muutosta. 14 kita 2 / 2010 ”Pahimpina aikoina ajattelin, että museosta puuttuu käytännön järki kokonaan. Siellä tuntui olevan hyvää tarkoittavia idea listeja, joilla jalat oli tukevasti irti maasta.” MERINÄKÖALAKÄMPPÄ – MELKEIN Yhtenä esimerkkinä Kivi kertoo, että erään tyyriimmän merinäköalakohteen markkinointi vaikeutui jonkin verran, kun kaupunginmuseo ei antanutkaan lupaa puhkaista merenpuoliseen seinään ikkunoita. Kyseessä ei ole rakentamiseen liittyvä asia, vaan yksinomaan esteettinen: museon kannan mukaan kaupunkikuvaa ei saanut rikkoa, joten julkisivu piti jättää rauhaan. ”Kysymys oli siis kuudesta ikkunasta. Naapuritalon aikaisemmin rakennettujen ullakkoasuntojen ikkunat näyttivät kyllä olevan merelle päin.” Rakennusvalvonnan Jääskeläinen myöntää, että ullakkourakoissa ehkä eniten keskustelua ovat aiheuttaneet julkisivuun avattavat ikkunat. ”Kaupunginmuseo tarkastelee ullakkorakentamista perusteh

Sivu 15

tävänsä mukaisesti rakennussuojelun ja tyylihistorian näkökulmasta. Rakennusvalvonnassa on toisinaan esiintynyt vapaampia tuulia ja haluja rohkeampiin arkkitehtonisiin kokeiluihin”, Jääskeläinen pohtii. Kivi itse jäi eläkkeelle kaksi vuotta sitten, jolloin hän möi yrityksensä sen työntekijöille. Samoihin aikoihin monet vanhat kiistakumppanit eri instansseissa eläköityivät myös. Kivi arvelee, että tilanne vuonna 2010 tuskin on yhtä kiperä kuin vielä takavuosina. ”Mutta vaikka Kaupunginmuseon väki on paljolti vaihtunut, sitä samaa henkeä on talossa vielä”, hän uskoo. ASUKKAATKIN PEILIN ETEEN Ei Kivikään silti väitä, että kaikki sopat olivat yksinomaan viranomaisten hämmentämiä. Myös taloyhtiöiden osakkailla on usein epärealistisia odotuksia: vanha pölyinen ullakko laitetaan mieluusti ”lihoiksi” ja samalla unohdetaan autuaasti varastotilojen ja muiden tarpeellisten tilojen tarve. Määräysten mukaan aiemmin ullakolla sijainneet varastotilat on korvattava uusilla ja irtaimistovarastojen on oltava kooltaan vähintään kaksi neliömetriä asuntoa kohden. Puutteellinen äänieristys on toinen, nyttemmin jo osittain unholaan vaipunut mieliharmi. ”Nyt ne osataan jo tehdä paremmin, mutta aikoinaan välipohjan äänieristykseen ei kiinnitetty tarpeeksi huomiota.” Jarrumiehiä ei myöskään aina tarvinnut hakea virastoista asti, vaan vastustajia löytyi jo kotirapusta. Esimerkiksi talon ylimmässä kerroksessa asuneet eivät välttämättä ilolla tervehtineet mahdollisuutta saada ”yläkerran naapuri”. ? Kymmenien vuosien kokemuksella laatua ja ammattitaitoa Toteutamme myös isot ja vaativat kohteet • Konesaumakatot • Julkisivupellitykset • Kuparipellitykset • Kaikki muut peltityöt www.peltiassat.fi Tuotantotie 3 04300 Tuusula p. 020 775 1212 uusimaa[at]peltiassat.fi 2 / 2010 kita 15

Sivu 16

KATAJANOKAN KAUNOTAR 16 kita 2 / 2010 SEMAFORIN TALO SAI ELÄMÄNSÄ KAUNEUSKÄSITTELYN – JA UPEAT ULLAKKOASUNNOT TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVAT: STUDIO JUHA SARKKINEN Helsingin Katajanokalle on valmistunut viisi upeaa ullakkoasuntoa. Bruno Ferdinand Granholmin vuonna 1903 suunnittelema Semaforin talo on samalla käynyt läpi melkoisen muodonmuutoksen. Urakka on kuitenkin ollut vaivan arvoista, sillä kyseessä on kiistatta yksi kaupungin – ehkä koko maan – hulppeimmista asumismiljöistä. Merellinen sijainti ja rauhallinen ilmapiiri keskustan välittömässä läheisyydessä avaavat kosolti mahdollisuuksia laadukkaaseen asumiseen.

Sivu 17

URAKAN HANKEKEHITYKSESTÄ ja projektinjohdosta vastaavan AC Domector Oy:n toimitusjohtaja Pekka Pikkujämsä kertoo, että kaksi asuntoa on nyt valmis ja loput saadaan valmiiksi kesäkuussa. ”Kesäkuussa kaikki asunnot myös luovutetaan taloyhtiölle.” Luotsikadulla sijaitsevan Semaforin ullakkoasunnoille on ominaista avarat oleskelutilat ja kauniit monimuotoiset kattorakennelmat. Kattolyhdyistä tuleva luonnonvalo luo asuntoihin mukavan tunnelman. Asuntojen koot vaihtelevat 134 neliöstä 184 neliöön; kokonaisuudessaan urakka poiki 1040 uutta asumisneliötä. Kokonaan uusien asuntojen lisäksi yksi alakerran asunto laajennettiin ullakolle. Esimakua luksuskämpistä on saatu maaliskuusta lähtien, jolloin Stina Sippuksen sisustama mallihuoneisto avasi ovensa kaikille laatuasumisesta kiinnostuneille. Asuntojen varustelu on huippuluokkaa, sillä ullakkolukaaleista löytyy mm. kaasutoiminen takka, yksilölliset puusepän mittojen mukaan valmistamat kiintokalusteet, vesikiertoinen lattialämmitys, koneellinen ilmanvaihto ja erillinen jäähdytys. Uniikkiasunnoissa on myös oma sauna ja sisäpihalle avautuva lämmin viherhuone, joka on varustettu lasikatolla. Välipohja heikossa hapessa Pekka Pikkujämsä muistuttaa, että ullakkoprojekti ei ole korjauskohde, vaan vanhat materiaalit on purettu pois välipohjaa myöten. Juuri välipohjassa muhivatkin projektin suurimmat yllätykset, toimitusjohtaja paljastaa. ”Välipohja oli paljon huonommassa kunnossa kuin alun perin luultiin, eikä välipohjan kantavia rakenteita pystytty hyödyntämään toivotulla tavalla”, Pikkujämsä toteaa, mutta lisää että tämäntyyppisissä projekteissa yllätyksiä tulee aina vastaan. ”Työ on jatkuvaa suunnittelua ja reivaamista suuntaan tai toiseen. Mitään isoa tai katastrofaalista ei urakassa ilmennyt.” 2 / 2010 kita 17

Sivu 18

Vanhojen eristeiden suurtehoimurointi ja puhallusvillan asennus KYSEESSÄ OLI laaja, viiden saunallisen huoneiston urakka Katajanokalla sijaitsevassa 1800-luvun lopun arvokohteessa, jossa muunnettiin ullakkotilat huoneistoiksi. Lisäksi urakkaan sisältyi taloyhtiön saunaosasto ja yksi huoneistolaajennus yläkerran muodossa. Projektikokonaisuuden kannalta oli olennaista poistaa vanhat eristeet mahdollisimman pölyttömästi ja ripeästi, jotta voitiin osio kerrallaan siirtyä seuraaviin työvaiheisiin, ja projekti pääsisi etenemään aikataulussa. Tilaajalle olikin kustannustehokkainta teettää työ yhdellä yrityksellä. Niinpä tilaaja valitsi Eko-Expert Oy:n, jonka tehokkaalla kalustolla voitiin poistaa vanhat eristeet suurtehoimureilla sekä asentaa uudet puhalluseristeet omilla, itsenäisillä puhallusyksiköillään. Valinnassa painoi lisäksi se, että Eko-Expert Oy:n kanssa oli aiemmin tehty urakoita vastaavasti haasteellisissa kohteissa. Ullakolta poistettiin suurtehoimureilla välipohjasta purut, hiekka ja muut eristeet. Työ suoritettiin kaksivaiheisesti kesällä ja loppuvuodesta. Suurtehoimurointi eteni lohkoittain, jotta aikataulutus voitiin hoitaa optimaalisesti ja urakoitsija pääsi siirtymään seuraavaan työvaiheeseen. Korjausten jälkeen asennettiin puhallusvilla välipohjaan, vapaaseen yläpohjaan sekä vino-onteloihin. Tämä saatiin tehtyä alle kahdenkymmenen työpäivän aikana oikean projektinhallinnan ja Eko-Expert Oy:n tehokkaan kaluston avulla. ? Pikkujämsän mukaan ullakon rakenteet on nyt toteutettu viimeisen päälle: ”Perusasiat on jämäkästi tehty ja siltä pohjalta on ollut hyvä toteuttaa esimerkiksi erilaisia sisustusratkaisuja.” 18 kita 2 / 2010 Ohjausmekanismeista löytyi tarvittavaa joustoa ja työntekijöiltä malttia ja osaamista niin, että työtapaturmiltakin vältyttiin kokonaan. Tätä voi jo pitää saavutuksena kun muistetaan, että nyt rakennetaan normaalisti asutun talon ullakolla keskellä pääkaupunkia. Myös budjetissa on pysytty hyvin – kokonaishintaa remontille tulee alkuperäisen kustannusarvion mukaisesti reilut seitsemän miljoonaa euroa. Ahtaan paikan logistiikkaa Tavaraliikenne ja materiaalinhallinnointi ovat asettaneet omat haasteensa, joista on selvitty keskittämällä kaikki varastointi yhteen paikkaan. Tavaraa on kulkenut maasta ylös katolle ja takaisin jatkuvalla syötöllä ja ilman sanottavaa haaveria. Torninosturin sijoittaminen talon sisäpihalle on ollut urakan sujumisen kannalta tuiki tärkeä investointi. Arkkitehtisuunnittelu on toteutettu tiukkojen reunaehtojen vallitessa, sillä Helsingin rakennusvalvonta on edellyttänyt kadunpuolisten kattomuotojen säilyttämistä ja muutosten minimointia kattorakenteissa. Pikkujämsä kuitenkin kiittelee, että yhteistyö eri viranomaistahojen kanssa on sujunut hyvin.

Sivu 19

”Samaten taloyhtiön kanssa on edetty hyvässä hengessä.” Taloyhtiö Bostads Ab Semafor on käynyt läpi melkoisen liudan kunnostus- ja muutostöitä: ullakkokerrokseen tehtiin uusi saunaosasto, aiemmin hissittömässä talossa on niitä nyt neljä, putkiremontti on tehty ja sisäpihan julkisivu uudistettu. ”Tämän remontin jälkeen talo on todella huippukunnossa”, Pikkujämsä kehaisee. Langat omissa käsissä Tuhannen neliön hanke on yksi laajimpia täydennysrakentamiskohteita Helsingissä. Ison kuvion pyörittämisessä on auttanut se, että projektin langanpäät ovat pitkälti AC Yhtiöiden käsissä. AC Yhtiöihin kuuluvat AC Domectorin lisäksi mm. sijoitusyhtiö Aquila Capital Oy, toteutuksesta vastaava Rakennus Oy Paanurakenne sekä teline- ja suojausurakoitsija Telinemestari IPG Invest Oy sekä Suomen Laatusähkö Oy. ”Paanurakenteen referensseistä mainittakoon esimerkiksi Porvoon tuomiokirkon restaurointi tulipalon jäljiltä. Yrityksen peltiosasto on myös erittäin vahva ja se onkin Suomen suurin peltikatontekijä”, Pikkujämsä mainitsee. Rakennus Oy Paanurakenne on perinteikäs ja menestyvä korjausrakentaja. Markkina-alueitamme ovat pääkaupunkiseutu ja Tampereen seutu. Ullakkorakentaminen Korjausrakentaminen Peltikattotyöt Tampereen toimisto Tampereentie 495 33880 Lempäälä puh. (03) 3123 0300 fax (03) 3123 0320 Pääkaupunkiseudun toimisto Lars Sonckin kaari 16 02600 ESPOO fax 09-479 479 2 / 2010 kita 19

Sivu 20

Pikkujämsän mukaan oma yritysrypäs on verraton tuki vaativaan urakkaan hypätessä. AC Yhtiöille Semafor on ensimmäinen oma ullakkokeikka; aikaisemminkin on taiteiltu katonrajassa, mutta alihankinnan merkeissä. Työsarka on mieleistä ja Pikkujämsä kertoo, että neuvotteluja seuraavasta ullakkoprojektista käydään jo täyttä häkää. Kymmenen vuoden prosessi Toimitusjohtajan mukaan ullakkorakentaminen alkaa kiinnostaa taloyhtiöitä sitä mukaa, kun isoja remontteja purjehtii horisonttiin ja rahoituskuvioita ryhdytään miettimään. Luotsikadullakaan ajatus ei kypsynyt yhdessä yössä, vaan taloyhtiö laittoi pallon pyörimään jo kymmenen vuotta sitten. AC Yhtiöt hyppäsivät mukaan remmiin vasta kesällä 2008, kun rakennuslupa oli jo saatu. Lama viivytti rakentamisen starttia kotvan verran, kunnes työhön päästiin viimein vuosi sitten. ”Tämäntyyppisissä projekteissa olemme tosin mieluiten mukana ihan jo hankesuunnitteluvaiheesta.” ? 20 kita 2 / 2010 PUHALLUSVILLAA JA SUURTEHOIMUROINTIA Eko-Expert Oy Tietotaajamankehä 16, 04300 Tuusula puh. 040 900 7934, faksi 09 3507 3010 myynti[at]eko-expert.com, www.eko-expert.com TARVITSEEKO TALOYHTIÖNNE PIENTÄ LAITTOA TAI ISOMPAA REMONTTIA? Haluatko kokonaisvaltaista palvelua helposti yhdestä osoitteesta? Kysy Puukeskus Fix-asennuspalvelua. Puukeskus Oy Lyhtytie 1, 00750 Helsinki puh. 020 556 5050, faksi 020 556 5049 www.puukeskus.fi Nosturiasennus Virtanen Purkaamontie 2, 41310 Leppävesi puh. 0400 642 348, faksi 014 271 233 veli-pekka.virtanen[at]lambertsson.com ASIAKAS ON PUHTAASTI TÄRKEIN Siskon Siivous Oy Pukinmäenaukio 4, 00720 Helsinki puh. 09 374 1370, faksi 09 222 3038 siskon.siivous[at]siskonsiivous.fi, www.siskonsiivous.fi Täyden palvelun tulisijatalosta! • Maan kokenein tulisijatalo • Yksilölliset tulisijaratkaisut • Laajin valikoima • Asiantunteva palvelu • Teknisesti parhaat ja turvalliset ratkaisut sekä asennuspalvelut takuulla Siltavoudintie 9, 00640 Helsinki, Puh. (09) 728 8291 Asentajantie 8, 01650 Porvoo, Puh. (019) 585 650 Raisiontori 5 2krs, 21200 Raisio Puh. 010 32 14 100 Liisantie 1, 65610 Mustasaari, Puh. (06) 417 7455 www.lampomaa.fi

Sivu 21

Vuoden tärkeimmät päivät! Suomen johtavat johtava vat ammattimessut ammattim mmattimess essut ut Tampereen Ta Tampereen Tampere reen Messu- Messu- ja ja Urheilukeskuksessa Urhei Urheilukeskuks ukkeskuks ksess essa 8.-11.9.2010 8.-11.9.2 .-11.9.2010 1 Lisätietoja messuista: www.turvallisuusmessut.fi Saman katon alla myös: Merkitse kalenteriisi!

Sivu 22

HISSI HARKINTAAN REMONTTI KUSTANNUKSIIN VOI SAADA AVUSTUSTA JOPA 60% 22 kita 2 / 2010 TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVA: PHOTODISC

Sivu 23

Helsingissä on arviolta yli 9 000 hissitöntä porrashuonetta kerrostaloissa, joissa on vähintään kolme kerrosta. Taloissa asuu yli 140 000 helsinkiläistä. Hisseistä on määrällisesti suurin puute kantakaupungissa ja pikkulähiöiden vyöhykkeellä, johon kuuluvat mm. Pajamäki, Pihlajamäki ja Puotila. Kaupunginvaltuusto käynnisti vuonna 2000 Helsingin kaupungin hissiprojektin, jonka tavoitteena on edistää hissien rakentamista sekä yksityisten että kaupungin omistamiin asuintaloihin. Erityisenä tavoitteena on parantaa vanhusten mahdollisuuksia asua entistä pitempään kotonaan ja vähentää siten laitospaikkatarvetta. Hissiasiamies Erkki Holapan mukaan hissiprojektin puitteissa on tähän mennessä rakennettu noin 600 hissiä. Holappa kertoo, että syitä hissin hankkimiseen on useita: ikäihmisten lisäksi myös nuoremmat, eri elämänvaiheissa olevat taloudet voivat hyötyä hissistä huomattavastikin. Esimerkiksi nuorten perheiden taistelu lastenrattaiden kanssa helpottuu, kun taloon saadaan hissi. Kauppakassien ja muiden tavaroiden kantaminen arjessa lutviutuu paremmin, samaten muutot. Holappa huomauttaa, että kysymys on myös turvallisuudesta: tapaturmat portaissa vähenevät hissin tulon myötä. ARA ja kaupunki tukevat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ja Helsingin kaupunki tukevat hissien rakentamista vanhoihin asuinkerrostaloihin, joissa on kolme kerrosta tai enemmän. ARA antaa avustusta 50 prosenttia ja kaupunki sen lisäksi 10 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista ? yhteensä siis mukavat 60 %. Helsingin kaupungin hissiprojektin tehtävänä on neuvoa taloyhtiöiden asukkaita, isännöitsijöitä ja hallitusten jäseniä sekä käydä yhtiökokouksissa kertomassa hissien suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvistä kysymyksistä. Kokemusten mukaan asunto-osakeyhtiössä osakkaat harkitsevat huolellisesti hissin rakentamista ennen kuin he ovat valmiita siitä päättämään. Prosessi kestää helposti vuosia, joskus jopa vuosikymmenen. Vuokrataloyhtiöissä päätöksenteko on yksinkertaisempaa ja päätöksiäkin saadaan nopeammin. Erkki Holappa toteaa, että päätöksenteko asunto-osakeyhtiöissä on usein junnannut paikallaan siitä syystä, että alakerta ei halua maksaa yhtä paljon kuin vastaava huoneisto esimerkiksi neljännessä kerroksessa. ”Nyt tämä epäkohta poistuu, kun uusi asunto-osakeyhtiölaki astuu 1.7.2010 voimaan. Kyllä sitä oikeudenmukaisuutta on moni kysynyt vanhan lain aikana”, Holappa myöntää. ?????????? ??????????????? ???????????????????? ?????????????????????? ?????????????????????? ????????????? Tee aloite! ??????? Aloitteen hissihankkeen käynnistämisestä asunto-osakeyhtiössä voi tehdä kuka tahansa osakas. Koska hissihankkeen onnistunut toteuttaminen edellyttää asukkaiden laajaa yhteisymmärrystä, on syytä kartoittaa yhtiön sisäinen mielipideilmasto hyvissä ajoin. Pienemmissä yhtiöissä siihen voivat riittää epäviralliset käytäväkeskustelut, isommissa yhtiöissä tarkemmat asukaskyselyt ovat usein hyödyllisiä. Kaikilla asukkailla on alusta lähtien oltava riittävästi luotettavaa tietoa hissin rakentamisen teknisistä edellytyksistä ja vaihtoehdoista, hankkeen toteuttamisesta ja rahoituksesta sekä niiden kustannusvaikutuksista. Hissi voidaan sijoittaa vanhaan asuinrakennukseen olemassa olevaan porraskäytävään, rakennuksen ulkopuolelle tai huoneistotiloihin (osittain tai kokonaan). ”Kyllä suosituin hissin ’sijoituspaikka’ on porrashuoneen keskelle, taloyhtiöiden vertaillessa pääasiassa eri vaihtoehtojen kustannuksia”, Holappa täsmentää. Hissiasiamiehellä on monipuolinen kokemus Helsingissä toteutetuista ja suunnitteilla olevista hissihankkeista. Holappa arvelee tilanteen kehittyvän ”hissiystävällisesti” 2010-luvulla. ”Uskon kehityksen jatkuvan positiiviseen suuntaan ja his sien kasvavan lukumääräisesti, koska kustannukset jaetaan saadun hyödyn mukaan oikeudenmukaisemmin aiempaan verrattuna.” ? 2 / 2010 kita 23

Sivu 24

24 kita 2 / 2010 KOVAA TEKNOLOGIAA JA PEHMEÄÄ VALOA KIINTEISTÖJEN TURVALLISUUS 2010-LUVULLA ON MONIEN ERI ASIOIDEN SUMMA TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVAT: PHOTODISC Minkä tahansa kiinteistön turvallisuus on kokonaisuus, joka koostuu useammasta osatekijästä. Huomionarvoisia seikkoja ovat mm. kiinteistön sijainti, fyysinen rakenne, mekaaninen lukitus ja paloturvallisuus. Elektroninen vartiointijärjestelmä on yhä useamman kiinteistön suojana. Se voi käsittää kulunvalvontajärjestelmiä, hälytysjärjestelmiä ja/tai videovalvontajärjestelmiä.

Sivu 25

YKSI KIINNOSTAVA kehityssuuntaus alalla on automaattinen kasvojentunnistus. Tulevaisuudessa kamera tunnistaa ihmisen, ei kulkukorttia. Kulunvalvontajärjestelmillä ohjataan ja valvotaan kiinteistön kulkuaukkoja, kuten ovia, hissejä ja portteja. Järjestelmää käytetään henkilökohtaisella tunnistimella ja sen päätarkoitus on kulunohjaus ja -rajoitus, joka kohdistuu sekä ulkopuolisiin että yrityksen omaan henkilökuntaan. Järjestelmä voi lähettää ja vastaanottaa tietoja muista kiinteistön järjestelmistä (esim. rikosilmoitin-, porttipuhelin- ja videovalvontajärjestelmät). Hälytystiedot luvattomasta kulusta siirtyvät tarvittaessa rikosilmoitinjärjestelmään, ja sieltä vartiointiliikkeeseen. Kulunvalvonnassa mekaaniset avaimet pyritään korvaamaan sähköisillä tunnisteilla, jotta mekaanisten lukkojen sarjoitus saadaan yksinkertaiseksi, edulliseksi ja mahdollisimman harvoin uusittavaksi. Kadonnut kulkutunniste ei tuota kohtuuttomasti päänvaivaa, koska se voidaan poistaa järjestelmästä ja uusi voidaan antaa käyttäjälle – ilman että avainten sarjoitukseen tarvitsee tehdä muutoksia. Markkinoilla on myös käyttäjän toimesta ohjelmoitava iLOQ-lukitusjärjestelmä, joka perustuu elektroniseen avaimeen ja lukkosylinteriin. Elektroniset lukkosylinterit asennetaan mekaanisten sylinterien tilalle. Järjestelmä tarjoaa korkean turvallisuuden ja vaivattoman kadonneen avaimen poiston ohjelmoimalla ja lokitiedon keruun merkittävästi kulunvalvontajärjestelmää pienemmillä kustannuksilla koska se ei tarvitse kaapelointia eikä sähkölukkoja. Integroinnin uusi aalto Järjestelmiä tavataan myös integroida tai liittää toisiinsa lisäetujen saavuttamiseksi. Yksi pioneeri alalla on Lonix, jonka uusi kokonaisratkaisu kattaa kulunvalvonta- ja murtosuojausjärjestelmän, joka integroituu saumattomasti kiinteistön automaatio- ja mittausjärjestelmiin. Ratkaisu sisältää myös useita vaihtoehtoja videovalvontaan. Kaikki järjestelmät hallitaan yhteisen kiinteistön käyttöjärjestelmäalustan kautta. Lonixin turvajärjestelmä skaalautuu tehokkaasti yksittäisen oven kulunvalvonnasta useita rakennuksia ja alueita käsittäviin laajoihin toteutuksiin, kertoo Anu Kätkä, Lonix Oy:n toimitusjohtaja. Lonixin vientikohteissa järjestelmiä on käytössä erityyppisissä kohteissa, yliopistokampuksista pienempiin toimistokohteisiin. Laajemmissa järjestelmissä turvatoimitus sisältää kohteen kulunvalvonta- ja murtosuojausjärjestelmät, videovalvontajärjestelmän sekä turvajärjestelmien keskusvalvomon. ”Yhteentoimivat järjestelmät edesauttavat kiinteistöjen energiatehokkuutta ja nostavat olosuhteiden tasoa. Yhdenmukainen tapa liittyä kiinteistöjen teknisiin järjestelmiin tehostaa merkittävästi myös kiinteistöjen hallintaa, huoltoa ja ylläpitoa”, Kätkä huomauttaa. RFID toimii huomaamatta Tällä hetkellä kulunvalvontajärjestelmän käyttöä vaativia viranomaismääräyksiä ei ole olemassa laisinkaan. Järjestelmää suunniteltaessa täytyy silti ottaa huomioon henkilötietolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. RFID-tunnistusteknologia on vahvasti tulossa kulunvalvontaan. Vaikkapa yrityskäytössä näin saadaan aikaan ylimääräinen turvallisuustaso, koska näkyvää tunnistusta ei tarvita. Tunniste ja lukulaitteen antennit on mahdollista piilottaa esimerkiksi rakenteisiin tai asusteisiin. Tätä kautta on mahdollista toteuttaa huomaamaton kulunvalvontajärjestelmä. Esimerkiksi markkinajohtaja Raflatecillä on yrityssovelluksia, joissa tunniste on mukana vierailijakortissa, jossa määritellään kulkuoikeudet ja oleskeluaika. Vierailuajan päättyessä seuraa automaattinen muistutus – tai vaihtoehtoisesti hälytys. Henkilöiden ja ajoneuvojen automatisoidussa kulunvalvonnassa tarvitaan RFID-tunniste ajoneuvoon ja vastaavasti lukulaite portille. Kulunseurannan lokitiedot tallentuvat automaattisesti tietokantaan. 2 / 2010 kita 25

Sivu 26

Henkilökorttiin liitetyllä tunnisteella on mahdollisuus kontrolloida esim. tilojen ja koneiden käyttöoikeutta. Ajoneuvossa taas on lukulaite, jolla käyttäjä tunnistetaan. 26 kita 2 / 2010 Turvallinen taloyhtiö Viime vuosina myös taloyhtiöt ovat havahtuneet miettimään turvallisuusasioita. Esimerkiksi Kiinteistöliitto on patistellut taloyhtiöitä laatimaan omat turvallisuussuunnitelmansa. Kaikki eivät sitä tee, vaikka pelastustoimilainsäädäntö edellyttää suunnitelman laatimista vähintään viiden asuinhuoneiston taloyhtiöissä. Kiinteistöjen turvallisuudessa on lisäksi useita uusia kysymyksiä, jotka liittyvät tietoturvaan ja henkilöturvallisuuteen. Esimerkiksi taloyhtiön puuhaama kameravalvonta autokatokseen menee heti nurin, mikäli yksikin osakas vastustaa hanketta. Turvallisuuden esteettisempää puolta edustaa valaistus, josta on saatu hyviä kokemuksia Jyväskylässä. Kaupunki kehuu onnistuneensa tavoitteessaan tuottaa urbaanin valaistuskulttuurin keinoin ”pimeän ajan kollektiivista asukasviihtyvyyttä” – ja samalla turvallisuus paranee. Tuoreen tutkimuksen mukaan peräti 90 prosenttia jyväskyläläisistä pitää arkkitehtuurin, taiteen, siltojen, puiden ym. yksittäisten kohteiden valaisemisesta. Lähes yhtä monelle on tärkeää, että oma arkiympäristö on pimeällä kauniisti valaistu. Valaistuskohteet ovat myös lisänneet asukkaiden kokemaa yleistä turvallisuuden tunnetta. Valo vapauttaa Anne-Marjut Rauhala tutki Jyväskylän yliopistolle tehdyssä taidehistorian pro gradu -työssään valaistusta kaupunkitilan tekijänä. Rauhalan mukaan kaupunkivalaistuksen sisäinen olemus alkoi muuttua 1980–1990-lukujen aikana, jolloin havahduttiin kaipaamaan laadukkaampaa julkista tilaa – ja ennen kaikkea oivallettiin päivänvaloisan ja yönpimeän kaupungin ontologinen ero. Pimeän ajan kaupunkitilan olemus sai uutta ryhtiä, kun valaisemalla ryhdyttiin muotoilemaan ja sisustamaan sitä. Vaikka ryöstöjä ja liikenneonnettomuuksia toki haluttiin valaistuksen keinoin edelleen estää, ne eivät enää olleet ainoat syyt kaupungin valaisemiseen: eläminen ja kokeminen, viihtyisyys ja estetiikka nousivat varteenotettaviksi tekijöiksi. Näin paljastui ”yöllisen kaupungin atmosfääri”, Rauhala havainnoi. Kaupunkien arkkitehtonisia rakenteita ryhdyttiin valon avulla paljastamaan myös pimeällä. Maailman eri kaupunkien teettämien valaistuksen yleissuunnitelmien lukumäärä kääntyi jyrkkään nousuun 1990-luvun puolivälissä, jolloin myös lukuisat valaistustapahtumat ja -viikot saivat alkunsa. 2000-luvun puolella tahti kiihtyi myös Suomessa. Rauhala huomauttaa, että uudentyyppiset valaistussuunnitelmat syntyvät nyt dynaamisissa ja nuorekkaissa valaistussuunnittelutoimistoissa, joita johtavat usein jo kansainvälistäkin menestystä saaneet maestrot. ?

Sivu 27

INTEGROITUVA LONIX-RATKAISU LAAJENTUU TURVAJÄRJESTELMIIN ÄLYKKÄÄN TALOTEKNIIKAN moniosaaja Lonix julkistaa turvajärjestelmät uutena osana integroituvaa kokonaisratkaisuaan. Älykäs talotekniikka sisältää kaikki kiinteistön olosuhteisiin ja turvallisuuteen vaikuttavat tekniset järjestelmät. Nyt kotimaassa julkistettava uusi tuotealue kattaa kulunvalvonta- ja murtosuojausjärjestelmän, joka integroituu saumattomasti kiinteistön automaatio- ja mittausjärjestelmiin. Lonix-ratkaisu sisältää myös useita vaihtoehtoja videovalvontaan. Kaikki järjestelmät hallitaan tehokkaasti yhteisen kiinteistön käyttöjärjestelmäalustan kautta. Lonixin turvajärjestelmä skaalautuu tehokkaasti yksittäisen oven kulunvalvonnasta useita rakennuksia ja alueita käsittäviin laajoihin toteutuksiin. Lonixin vientikohteissa järjestelmiä on käytössä erityyppisissä kohteissa, yliopistokampuksista pienempiin toimistokohteisiin. Laajemmissa järjestelmissä turvatoimitus sisältää kohteen kulunvalvonta- ja murtosuojausjärjestelmät, videovalvontajärjestelmän sekä turvajärjestelmien keskusvalvomon. Lonixin monipuolinen automaatio- ja turvajärjestelmistä koostuva kokonaisratkaisu on varmatoiminen, saumattomasti yhteentoimiva kokonaisuus, joka sopii erinomaisesti kaiken tyyppisiin kiinteistöihin. ”Yhtenäisesti toimiva tekniikka luo pohjaa myös ekologiselle rakentamiselle,” kertoo Anu Kätkä, Lonix Oy:n toimitusjohtaja. ”Yhteentoimivat järjestelmät edesauttavat kiinteistöjen energiatehokkuutta ja nostavat olosuhteiden tasoa. Yhdenmukainen tapa liittyä kiinteistöjen teknisiin järjestelmiin tehostaa merkittävästi myös kiinteistöjen hallintaa, huoltoa ja ylläpitoa.” LONIX OY Vuonna 1996 perustettu Lonix on johtava integroituvien automaatio- ja turvaratkaisujen toimittaja uudella kokonaisvaltaisesti hallitun talotekniikan alueella. Lonixin teknologioihin pohjautuvat ratkaisut luovat viihtyisät, terveelliset, turvalliset ja energiaa säästävät olosuhteet kaiken tyyppisiin rakennuksiin. Digitaalikaupunkien tarpeisiin soveltuvien kiinteistön käyttöjärjestelmien toimittajana Lonix on uranuurtaja. ? Lisätietoja: www.lonix.com 2 / 2010 kita 27

Sivu 28

STEINEL RS PRO 500, 1000 JA 2000 TUNNISTINVALAISIMILLA TURVALLISUUTTA, MUKAVUUTTA JA ENERGIANSÄÄSTÖÄ PORRASKÄYTÄVIIN STEINEL RS PRO sisävalaisinsarja käyttää liiketunnistuksessa tutka- eli suurtaajuustekniikkaa. Se sopii erityisen hyvin porraskäytävien energiatehokkaaseen valaistukseen. Käyttökohteiksi soveltuvat myös autohallit, kellari- ja ullakkokäytävät sekä varastotilat. Liiketunnistustekniikka varmistaa, että valo on läsnä aina, kun sitä tarvitaan, mutta energiaa säästyy liikkeen lakattua. Tutkan HF-signaalin taajuus on 5,8 GHz ja se läpäisee keveitä rakenteita. Tämän ansiosta saadaan tunnistinyksikkö piilotettua valaisinkuvun alle – tyylikästä ja vähentää ilkivaltaa. Valonlähteinä ovat pienoisloistelamput, joita ohjataan elektronisilla liitäntälaitteilla. Valaisimet voidaan varustaa lisävarusteena saatavilla LED-moduuleilla jatkuvan mukavuusvalon ylläpitämiseksi. Akkuvarmisteinen LED-moduuliversio varmistaa orientoitumisen myös sähkökatkosten aikana. LED-moduulissa on oma hämäräkytkin, joka kytkee 3 W LED-kuorman päälle, kun asetettu hämäryystaso alittuu. Luo tiettyä turvallisuudentunnetta, kun tila ei ole koskaan täysin pimeä ja tunnistintekniikka kytkee valot, kun saavutaan liiketunnistuksen piiriin. Uutuu28 kita 2 / 2010 tena saatavissa myös varavalojärjestelmään kytkettävä turvavalomoduuli. Seiniin tai kattoon asennettavat valaisimet voidaan kytkeä sarjoiksi langattomasti tai johdottamalla. Lisävarusteena toimitettava radioyhteysmoduuli mahdollistaa langattoman yhteyden RS PRO 1000 (2x18W) ja 2000 (2x26W) valaisimien välillä. RS PRO 500 (2x13W) valaisimissa ei voida käyttää radioyhteysmoduulia. Johdottamalla voidaan samaan ryhmään kytkeä enintään 5–7 valaisinta riippuen tyypistä. Langattomasti kytkettynä saman ryhmän valaisinten määrä on rajoittamaton, kunhan pysytään Impulser-kantoaallon sisällä (868,3 mhz / R = max. 100 m avoimessa tilassa). Dippikytkimellä on radioyhteysmoduulista valittavissa 32 kanavaa, jolloin samaan kiinteistöön voidaan rakentaa useita rinnakkaisia, erillisinä toimivia valaisinryhmiä. Suurtaajuustunnistin havaitsee liikkeen 360? sektorilla halkaisijaltaan 2–8 m alueella. Tunnistimen teho on säädettävissä portaattomasti ja tarvittaessa sektoria voidaan rajoittaa neljässä suunnassa 90?. Myös valon kytkentäaika viimeisestä ha

Sivu 29

vaitusta liikkeestä ja hämäryystaso, jonka alittuessa liiketunnistin kytkee valot, voidaan säätää halutuiksi. Suurtaajuustunnistuksen etuihin kuuluu myös lähestymissuunnasta riippumaton, tarkka ja nopea tunnistus. Lämpösäteilyyn ja linssitekniikkaan perustuva yleisesti käytössä oleva PIR-liiketunnistustekniikka kohtaa ongelmia suoraan kohti tunnistinta kohdistuvan liikkeen havaitsemisessa, joka on ahtaissa porraskäytävissä yleisin lähestymissuunta. Koska suurtaajuustunnistus ei edellytä lämpösäteilyn havaitsemista, jo oven raottaminen riittää kytkemään valot. Rappukäytävissä ja porrastasoilla paras energian säästö saadaan, kun käytetään itsenäisesti toimivia tunnistinvalaisimia. Jos asukas menee hissillä neljänteen kerrokseen, ainoastaan aulan ja nelosen valoja tarvitaan. Välikerrokset saavatkin pysyä pimeinä. Kellari- ja ullakkokäytävillä yhtenäisesti toimivat valaisinsarjat ovat käyttökelpoisia. Ensimmäisenä liikkeen havainnut valaisin ottaa isännän roolin ja ohjeistaa ryhmän muita tunnistin- ja orjavalaisimia. Tunnistinvalaisimet kannattaa asentaa kulkuaukkojen kohdalle ja halvemmat orjayksiköt käytävälle. Saneerauskohteissa riittää, että painonappikytkimet ohitetaan ja peitetään. Tunnistimet huolehtivat jatkossa valojen kytkemisestä. Jos halutaan tehdä valaisinryhmiä, vältytään ohjaus kaapelien vedolta käyttämällä Impulser-radioyhteysSähkönumero Tuote 41 110 27 RS PRO 500, 2 x 13 W tunnistinvalaisin, muovikupu 41 110 28 RS PRO 500, 2 x 13 W orjavalaisin muovikupu 41 110 70 RS PRO 1000, 2 x 18 W tunnistinvalaisin, muovikupu (*) 41 110 71 RS PRO 1000, 2 x 18 W orjavalaisin, muovikupu (*) 41 115 71 RS PRO 1000 G, 2 x 18 W tunnistinvalaisin, lasikupu (*) 41 115 72 RS PRO 1000 G, 2 x 18 W orjavalaisin, lasikupu (*) 41 115 63 RS PRO 2000, 2 x 26 W tunnistinvalaisin, muovikupu (*) 41 115 64 RS PRO 2000, 2 x 26 W orjavalaisin, muovikupu (*) 41 115 65 RS PRO 2000, 2 x 26 W tunnistinvalaisin, lasikupu (*) 41 115 66 RS PRO 2000, 2 x 26 W orjavalaisin, lasikupu (*) 41 110 72 MF1 radioyhteysmoduuli 868 MHz RS PRO 1000/2000 (*) 41 110 29 LED-moduuli (24) orientoitumisvalo 41 110 30 LED-moduuli (24) orientoitumisvalo akulla 41 110 98 Kattoadapteri RS PRO -valaisimille (*) Impulser-yhteensopiva Steinel RS PRO ja Steinel Impulser -järjestelmien maahantuoja on Oy Hedtec Ab. Oy Hedtec Ab kuuluu Hedengren-konserniin, joka on teknisen alan maahantuoja. Hedengren Yhtiöiden liikevaihto on noin 100 milj. euroa ja henkilöstön määrä noin 350. moduulia. Nyt kun valaisimia paraikaa monessa kiinteistössä vaihdetaan ajanmukaisimmiksi, saadaan kohtuullisella lisäinvestoinnilla tunnistustekniikkaan mittavat energiasäästöt, mutta varmistetaan samalla, etteivät porrasvalot enää sammu juuri kesken kiipeämisen. ? Lisätietoja: lighting[at]hedtec.fi ja www.hedtec.fi 2 / 2010 kita 29

Sivu 30

PUUTTUUKO KIINTEISTÖSTÄ PELASTUS SUUNNITELMA? MONESTA KIINTEISTÖSTÄ puuttuvat lakisääteiset pelastussuunnitelmat tai ne ovat jääneet päivittämättä. Tämän lisäksi ei useinkaan löydy kunnollisia ajan tasalla olevia pohjapiirustuksia, joihin esimerkiksi paloturvallisuuteen liittyvät keskeiset asiat voitaisiin merkitä, kertoo kiinteistöturvallisuudesta vastaava projektipäällikkö Harri Lassila Suomen Talokeskus Oy:stä. ”Rakennusten käyttäjien, asukkaiden ja työntekijöiden ohjeistaminen ja koulutus on unohdettu”, hän toteaa. Suomen Talokeskus Oy:n kiinteistöturvallisuuden osastolla kehitetään parhaillaan voimakkaasti kiinteistöturvallisuuden konsultointipalveluita. Lähtökohtana asiakkaan sekä pelastustoiminnan kannalta on kiinteistöturvallisuuden tietokanta, jonka avulla kiinteistöturvallisuusaineistot laaditaan ja ylläpidetään mahdollisimman kustannustehokkaasti. Suomen Talokeskus Oy käyttää Tampuuri-kiinteistötietojärjestelmää. Tampuuri on jatkuvan kehitystyön alla ja nyt myös laajenemassa mittavasti kiinteistöturvallisuuden alalla, Lassila toteaa. 30 kita 2 / 2010 TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN ”Kehitystyössä on tavoitteena tehdä kiinteistöturvallisuuden hallinta mahdollisimman vaivattomaksi asiakkaille, kiinteistönomistajille. Kiinteistöturvallisuuden tietokanta rakennetaan sisällöllisesti siten, että huomioidaan mahdollisimman pitkälle myös pelastuslaitosten tietotarpeet kyseisestä rakennuksesta ja sen käyttäjistä ongelmatilanteiden sattuessa”, kuvailee Lassila. Oleellisena osana palveluja on tuottaa asiakkaille sellaiset piirustusaineistot ja kuvadokumentaatiot, joita voidaan hyödyntää jatkossa turvallisuusasioiden dokumentoinnin lisäksi rakennusten tilahallinnassa ja korjausrakentamishankkeissa. Tavoitteena on myös raportoida asiakkaille säännöllisin välein sellaiset ongelmat, jotka vaativat korjaamista ja heikentävät kiinteistöissä sekä henkilö- että omaisuusturval lisuutta. ”Henkilökunnan turvallisuuskoulutustakaan ei pidä unohtaa. Tarvittaessa koulutetaan vastuuhenkilöt ja järjestetään poistumisharjoituksia ja sammutuskoulutusta.” ? ENERGIATEHOKASTA ALUE- JA KOHDEVALAISTUSTA VALOPAA OY on tuonut markkinoille täysin uudistuneen valikoiman led-valaisimia ulkovalaistukseen. Tuotteet on suunniteltu vaativiin käyttöolosuhteisiin, mm. tie- ja katuvalaistukseen. Erilaisia valonjakovaihtoehtoja tuottavia linssejä valitsemalla tuotteet soveltuvat myös mm. kiinteistöjen ulkovalaistukseen yleis-, alue- ja kohdevalaistuksen tarpeisiin. VP led-valaisimet ovat kaikissa käyttökohteissa pitkäikäisiä, vähäistä huoltoa tarvitsevia sekä energiansäästön myötä kustannustehokkaita. VP led-valaisimien tuotevalikoimasta löytyy teollisuushalleissa, varastoissa sekä katoksissa käytettäviä kattovalaisimia uppo- ja pinta-asennettavina. Ulkokäyttöön soveltuvat erinomaisesti pylväisiin asennettavat valaisimet, jotka voidaan asentaa sekä pysty- että vaaka-aisaan. Valaisimet soveltuvat asennettaviksi myös jo olemassa oleviin pylväisiin, jolloin säästetään kustannuksia valaistusta uusittaessa. VP1301 ja VP2301 led-katuvalaisimet soveltuvat sekä kevyenliikenteen väylien että katujen ja teiden valaisuun. Lisäksi valaisimia voidaan käyttää alue- ja kohdevalaisuun. VP2221 ja VP2223 led-kattovalaisimet ovat saatavilla uppo- ja pinta-asennettavina malleina. Molemmat valaisimista soveltuvat sekä uus- että korjausrakentamiseen. Ne voidaan varustaa linssirakennetta suojaavalla ilkivaltasuojalla. VP1311 ja VP2311 led-kohdevalaisimet on suunniteltu halogeenivalaisimien korvaajiksi. Ne voidaan asentaa seinään, kattoon tai pylvääseen valaistuskohteen tarpeiden mukaan. Valaisimet on saatavilla sekä kohde- että yleisvalaistukseen soveltuvilla valonjaoilla. Pienikokoiset VP2111 led-kohdevalaisimet soveltuvat huomaamattomaan kohde- ja aluevalaistukseen sekä mm. pihapolkujen valaistukseen erikorkuisista pylväistä. Valopaa-valaisimet ovat tuoteratkaisunsa ansiosta luotettavia, ylläpidettäviä ja energiatehokkaita. Valopaa Oy:n tuotteet on suunniteltu ja valmistettu Suomessa. ? Lisätietoja: www.valopaa.com

Sivu 31

WINNER Vapaudu sarjoituksen rajoitteista! Uudelleensarjoitus helposti ja joustavasti! • Omavoimainen elektromekaaninen lukkosylinteri • Paristoton salattu älyavain • Erittäin laajat sarjoitusmahdollisuudet • Minimoi avainten katoamisesta aiheutuvat kustannukset iLOQ - Avain turvallisuuteen Asiakastarpeen synnyttämä lukitusjärjestelmä. www.iLOQ.com SAM-SEC OY TURVAPALVELUT Sam-Sec Oy on erikoistunut pien– ja keskisuurten yritysten sekä kotien murtosuojaukseen. Hälytysjärjestelmällä voidaan ilmaista luvattoman tunkeutumisen lisäksi haluttaessa myös tulipalon tai muun vastaavan poikkeaman, josta kiinteistölle ja henkilöille voi aiheutua haittaa. Järjestelmä voidaan kytkeä soittamaan hälytyksen esimerkiksi vartiointiliikkeen hälytyskeskukseen tai omaan matkapuhelimeen. info[at]samsec.fi 050 408 7200 www.samsec.fi Riihipellonkuja 3 00390 Helsinki ?????? kiinteistöjen ylläpidon ???????? ??????????????????????? ?????????????????????????????????????? ????????????????????????????? ?????????????????????????????? ??????????????????????????? www.suomentalokeskus.fi 2 / 2010 kita 31

Sivu 32

RAKENNUSAUTOMAATIO VOI SÄÄSTÄÄ PALJON ENERGIAA ”Lähivuosina Euroopan Unioni varmasti tiukentaa rakennusten energiatehokkuusvaatimuksia entisestään”, erikoistutkija Kalevi Piira VTT:stä toteaa. NYKYAJAN RAKENNUKSET pyritään rakentamaan alun alkaen energiatehokkaiksi muun muassa tehokkaalla eristyksellä ja tiiviillä ikkunaratkaisuilla. ”Jos talon rakenteiden energiatehokkuus on huono, niin pelkästään rakennusautomaatiolla sen energiatehokkuustasoa ei pystytä kokonaan korjaamaan”, muistuttaa erikoistutkija Kalevi Piira Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta (VTT). ”Toisaalta, energiateknisesti huonoissakin rakennuksissa voidaan pienentää energiankulutusta automaatiolla suhteellisesti varsin paljon – jopa enemmän kuin sellaisissa taloissa, jotka ovat jo rakenteiltaan energiatehokkaita.” Ohjausjärjestelmiä joka tilanteeseen Piiran mukaan esimerkiksi ilmanvaihdon osuus rakennuksen energiankulutuksessa on merkittävä. ”Ilmanvaihdossa vaikuttaa paljolti se, miten hyvin lämmöntalteenotto toimii.” ”Suuri merkitys on myös yhteentoimivalla ilmanvaihdon, lämmityksen, jäähdytyksen ja valaistuksen ohjauksella. Lisäk32 kita 2 / 2010 TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN Rakennukset kuluttavat Euroopan energiasta 41 prosenttia. Tästä valtaosa kuluu talojen lämmitykseen ja jäähdytykseen. Energiatehokkuutta voidaan kuitenkin parantaa rakennusautomaation avulla. Parhaissa tapauksissa rakennuksen energiankulutus voi pienentyä jopa kymmenillä prosenteilla. si varsinkin isoissa rakennuksissa käytetään myös aikaohjausta, ja usein ilmanvaihdon ohjausjärjestelmiin on kytketty muun muassa CO 2 -antureita. Niillä tehostetaan ilmanvaihtoa.” Kun esimerkiksi hiilidioksidin raja-arvo huonetilassa ylittyy, ohjausjärjestelmä säätää ilmanvaihdon tehoa, jolloin CO 2 -tasot taas laskevat. ”Hiilidioksidianturien suurin ongelma on se, että ne ovat melko kalliita. Sellaisia ei asenneta joka huoneeseen, vaan lähinnä neuvotteluhuoneisiin ja erikoistiloihin”, Piira pohtii. Valaistuksen ohjauksen merkityksen Piira uskoo tulevaisuudessa vähenevän. ”Vielä tänä päivänä valaistuksen ohjaaminen on hyvinkin tärkeä asia energiansäästön kannalta. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun siirrytään yleisemmin käyttämään LED-valaistusta. LEDien energiankulutus on selkeästi pienempi kuin normaalien loisteputkien tai hehkulamppujen.” TKK:n talotekniikan professori Jouko Pakanen on todennut, että automaation merkitys kasvaa, kun talotekniikan määrä rakennuksessa lisääntyy:

Sivu 33

Lämmitystä, valaistusta ja muuta talotekniikkaa voidaan ohjata erilaisilla huoneistokohtaisilla säätöjärjestelmillä. Kun tiedonsiirtoväylät ovat yhteensopivia, järjestelmien laajentaminen on helpompaa. ”Jos rakennukseen on asennettu suuri määrä erilaisia taloteknisiä laitteita ilman automatiikkaa, lopputulos voi silti olla energiataloudellisesti kehno.” Kenttäväylissä on useita vaihtoehtoja Kiinteistöissä rakennusautomaation anturit ja ohjauslaitteet kytketään johonkin kenttäväylään. Eri valmistajilla on monenlaisia väyliä, ja kaikki niistä eivät ole keskenään yhteensopivia. Euroopassa käytössä olevat kenttäväylät rakennusautomaatiossa ovat KNX, LON (Local Operating Network) ja BACnet sekä Modbus. Valaistuksen ohjauksessa voi olla käytössä myös DALI-järjestelmä. ”Viime vuosina varsinkin KNX-järjestelmä on lisännyt suosiotaan. KNX on kokonaisvaltainen järjestelmä etenkin pienten kiinteistöjen asennuksiin ja siinä on myös ’älykkyyttä’ mukana”, kertoo sähköisen talotekniikan lehtori Veijo Piikkilä Tampereen ammattikorkeakoulusta. KNX-väylän perustana oli Siemensin kehittämä EIB (European Installation Bus), joka tunnettiin myös Instabus-nimellä. KNX tuli käyttöön vuonna 1996, kun EIB ja ranskalaisen Merlin-Gerinin BatiBus-väylä sekä EHS-väylä (European Home System) yhdistettiin. Väylää ohjaava ETS-ohjelmisto on peräisin alkuperäisestä EIB-järjestelmästä. ”Pienissä asennuskohteissa KNX:llä ei ole oikein varteenotettavaa kilpailijaa. KNX:ää toki käytetään suurissakin kiinteistöissä, mutta niissä myös LON ja Modbus ovat toimivia väyläratkaisuja”, Piikkilä arvioi. ”Aikanaan EIB:llä toteutetut järjestelmät ovat yhä yhteensopivia KNX:n kanssa. Syksyllä 2010 KNX:ään on tulossa taas uusia ominaisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi langattoman tiedonsiirron radiorajapintaan.” Aikanaan LON-väylissä esiintyi laitteistojen yhteensopivuusongelmia. ”Vaikka laitteet oli merkitty LON-standardin mukaisiksi, niissä saatettiin käyttää erilaisia verkkomuuttujia, mikä aiheutti pulmia”, sanoo Piikkilä. ”Nyttemmin on kehitetty niin sanottuja gateway-järjestelmiä, jotka siirtävät tietoa eri järjestelmien välillä. Gatewayt toimivat myös silloin, kun rakennusautomaation laitteet on tehty eri standardien – vaikkapa KNX:n ja Modbusin – mukaisiksi. Jo pitkään on ollut mahdollista, että vaikkapa sama liiketunnistin voi ohjata niin lämmitystä, ilmanvaihtoa kuin kulunvalvontaakin.” 2 / 2010 kita 33 KUVA: HONEYWELL

Sivu 34

Lisää normeja ja koerakentamista Rakennusten energiatehokkuudelle on määritetty standardit ja energialuokat. Rakennusautomaation väylillä on niin ikään kansainväliset standardinsa. Kaiken lisäksi rakennusautomaation vaikutuksista energiatehokkuuteen on laadittu jopa useita standardeja. Suomesta esimerkiksi VTT:n Veijo Lappalainen oli kehittämässä tästä aiheesta BAC:n (European Building Automation Controls Association) standardia, jonka pohjalta sittemmin julkaistiin eurooppalainen normi EN 15232. Sen avulla pyritään optimoimaan rakennusautomaation käyttöä erityyppisten rakennusten energiankulutuksen vähentämiseksi. Tulokset riippuvat monesta tekijästä, mutta esimerkiksi Kuopion Pirtin koulussa LON-väylään perustuvalla talotekniikan TAAJUUSMUUTTAJA PARANTAA HUOMATTAVASTI KIINTEISTÖN ENERGIATEHOKKUUTTA RAKENNUSAUTOMAATION OHJAUKSESSA käytetään enimmäkseen pieniä, 0,37–55 kW:n tehoalueella toimivia taajuusmuuttajia. Niillä säädetään pumppujen ja puhaltimien pyörimisnopeutta. Parhaassa tapauksessa 20 prosentin vähennys pumppujen pyörimisnopeudessa voi pudottaa energiakustannuksia jopa 50 prosentilla. Taajuusmuuttajia valmistavan Danfossin myyntipäällikkö Markus Ilander korostaa, että rakennusautomaation laitteistojen ohjauksessa kannattaa käyttää mahdollisimman energiatehokasta taajuusmuuttajatekniikkaa. Vuonna 1968 Danfoss toi ensimmäisenä valmistajana markkinoille taajuusmuuttajia, joiden avulla moottorin kierrosnopeus saatiin riippumattomaksi verkkojännitteen taajuudesta. Sittemmin tällaisia laitteita on kehitetty yhä monipuolisemmiksi ja samalla enemmän energiaa säästäviksi. ”Esimerkiksi Danfossin valmistamissa laitteissa on vakioominaisuutena automaattinen energian optimointi. Kun moottorin magnetointia lasketaan mahdollisimman alas, energiaa kuluu vähemmän”, Ilander sanoo. Moottoreiden säätöä moniin tarkoituksiin Ilanderin mukaan korkeissa kerrostaloissa taajuusmuuttajia käytetään muun muassa säädettäessä käyttöveden paineenkorotuspumppujen moottoria. 34 kita 2 / 2010 TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN ohjausjärjestelmällä on päästy 30 prosentin säästöihin lämmityskustannuksissa. Tosin rakennuksessa on käytetty muitakin energiaa säästäviä teknisiä erikoisratkaisuja. Kalevi Piira mainitsee, että VTT on mukana useissakin käytännön koerakentamiskohteissa, joissa testataan erilaisten vähän energiaa kuluttavien rakennusten ja niihin liittyvien automaatioratkaisujen toimivuutta ja energiatehokkuutta. ”Lähitulevaisuudessa rakennusautomaatiolla pystytään keräämään ja hyödyntämään tietoa talosta ja sen olosuhteista entistä monipuolisemmin. Tietoja myös pystytään yhdistelemään hyvin monista eri lähteistä, jolloin voidaan varmastikin rakentaa aivan uudentyyppisiä automaatioratkaisuja”, Piira uskoo. ? ”Usein vesi nostetaan pumpulla esimerkiksi kuudennen kerroksen tasolle, mihin on rakennettu väliasema. Sieltä vesi sitten välitetään edelleen talon ylimpiin kerroksiin.” Puhaltimia ohjaavia taajuusmuuttajia käytetään myös kerrostalojen ilmanvaihtojärjestelmissä. Eniten taajuusmuuttajia on kuitenkin asennettu suuriin kiinteistöihin, esimerkiksi liikerakennuksiin. ”Niissä taajuusmuuttajia käytetään ilmanvaihdon lisäksi muun muassa jäähdytyksessä. Tässä on paljon säästöpotentiaalia”, arvioi Ilander. Danfoss toi jo 1980-luvulla ensimmäisenä markkinoille HVAC-taajuusmuuttajan (HVAC = Heating, Ventilation & Air Conditioning). ”Tänä päivänä VLT ® HVAC Drive on talotekniikassa yleisesti käytetty. Se on kehitetty erityisesti energiaa säästäviin sovelluksiin.” ”Toinen yleisesti käytetty malli on VLT ® Aqua Drive, joka on suunniteltu pumppujen ja kompressoreiden ohjaukseen. Danfoss-taajuusmuuttajat voidaan kytkeä kiinteistöissä erilaisiin tiedonsiirtoväyliin ja niissä on suomenkielinen käyttöpaneeli”, Ilander kehuu uutta tekniikkaa. Danfoss-taajuusmuuttajia on Suomessa asennettu esimerkiksi Vuosaaren sataman kiinteistöihin, Finlandia-taloon, eduskuntataloon ja Helsingin uuteen musiikkitaloon. ?

Sivu 35

50% Energiasäästöt Puhaltimien ja pumppujen portaattomalla säädöllä saavutetaan huomattavia energiasäästöjä. Talotekniikan taajuusmuuttaja VLT® HVAC Drive • Helppokäyttöinen • Suomenkielinen näyttö • Automaattinen energiansäästötoiminto • Hyötysuhde 98% Oy Danfoss Ab, Drives Espoo, PL 27, Kivenlahdentie 7, 02361 Espoo, Finland Tel. +358 207 010 600 E-mail: info[at]danfoss.fi www.danfoss.fi ÄLYKÄS MITTAUS- JA SÄÄTÖJÄRJESTELMÄ PIENENTÄÄ KIINTEISTÖN LÄMMITYSKULUJA TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN TEKNOLOGIAYRITYS WISEPRO Oy kehittää ja valmistaa Alavieskassa Pohjois-Pohjanmaalla langattomia mittaus- ja säätöjärjestelmiä. Yritys toi alkuvuodesta 2010 markkinoille älykkään lämmityksensäätöjärjestelmän, jolla voidaan säästää energiaa etenkin suurissa asuin-, liike- ja teollisuuskiinteistöissä. Wisepron suunnittelema WISU-järjestelmä on tarkoitettu kiinteistöjen olosuhteiden valvontaan ja lämmitysjärjestelmien jatkuvaan automaattiseen säätöön, joiden avulla rakennusten lämmitysenergian kulutusta pienennetään. Järjestelmän toiminta perustuu rakennusten sisätiloista reaaliaikaisesti mitattuihin tietoihin – kuten huoneistojen langattomiin lämpötila- ja kosteusmittauksiin – sekä internetin kautta saatavaan Forecan paikkakuntakohtaiseen sääennustedataan. Langattoman verkon mittaustiedot ja sääennustedata välitetään automaatioväylää pitkin kiinteistön lämmityssäätimelle. Automaatioväyläratkaisu perustuu Modbus-kenttäväylään. WISUjärjestelmää on myös mahdollista seurata ja säätää etäohjatusti internetin kautta. ”Järjestelmä soveltuu erityisen hyvin suuriin kiinteistöihin, joissa on paljon rakennusmassaa ja huoneistoja”, Wisepro Oy:n toimitusjohtaja Janne Känsäkoski vakuuttaa. ”Kun sisätilojen olosuhteista ja säätilan muutoksista saadaan sääennusteen avulla ennakkotietoa, kiinteistön varauskykyä voidaan hyödyntää tehokkaasti lämmityksessä.” ”Nykyisin noin 70 prosenttia kiinteistöistä on ylilämmitettyjä. Wisepron WISU-systeemin avulla energiaa säästyy”, toteaa Känsäkoski. Langattomuus etuna saneerauskohteissa WISU-järjestelmän suunnittelu alkoi keväällä 2009. ”Suomessa järjestelmä on taatusti ainutlaatuinen”, Känsäkoski mainitsee. ”Järjestelmään kuuluu langaton sensoriverkko, johon voidaan liittää erilaisia langattomia antureita. Periaatteessa langattomaan verkkoon voitaisiin kytkeä jopa 65 000 mittauspistettä, mutta käytännössä noin 100 mittauspistettä on riittävä määrä lähes kaikkiin mahdollisiin sovelluksiin.” ”Lämmityssäätimelle voidaan tuottaa ulkolämpötilan lisäksi myös muita ennustetietoja, kuten tuulen suunta ja tuulen nopeus sekä sademäärä. Kaikkiaan lämmityssäätimelle saadaan noin 10 eri tietoa, joiden avulla kiinteistön vanha lämmityskäyrä viritetään energiatehokkaaksi. Ulkoantureita ei enää tarvita.” ”Energian säästöstä on jo näyttöäkin. Ensimmäisessä asennuskohteessa Ylivieskassa kiinteistön lämmityskustannukset olivat helmi-huhtikuussa 2010 alemmat kuin edellisenä vuonna samaan aikaan, vaikka talvi oli nyt huomattavasti kylmempi.” Erikoisuutena Wisepron järjestelmässä on, että langattoman sensoriverkon laitteet pystyvät reitittämään mittaustietoa. Mikäli jokin yhteys ei hetkellisesti ole käytettävissä, tieto välittyy automaattisesti toista reittiä vastaanottimelle. ”Langattomat mittaus- ja säätöjärjestelmät soveltuvat hyvin saneerauskohteisiin. Asuinkiinteistöissä asennus kestää talojen koosta riippuen yhdestä työpäivästä enintään noin viikkoon”, Känsäkoski kertoo uuden järjestelmän eduista. ? Onko lämmitysjärjestelmäsi opetettu talon tavoille? Mitäpä jos lämmönsäädin tietäisi tarkalleen jokaisen huoneiston lämpötilan ja kosteuden? Entäpä jos säädin osaisi ennakoida tulevan säätilan? Tuntuuko, että energialaskussasi on ilmaa? Meiltä löydät työkalut, joilla et tuhlaa! www.wisepro.fi Wisepro Oy Hankalantie 3 85200 Alavieska Puh. 044 5466 972 2 / 2010 kita 35

Sivu 36

Huoneistokohtaiset vesimittarit jakavat mielipiteitä – viherpesua ja näennäistoimenpiteitä vai aitoa säästöä? Käytännön kokemuksia huoneistokohtaisesta veden mittaamisesta ja laskutuksesta on kohtuullisen paljon. Hyviksi koettuja järjestelmiä on kosolti, mutta vesimittareiden käytöstä on toisaalta myös luovuttu mittaus- ja laskutusjärjestelmän korkeiden käyttö- ja 36 kita 2 / 2010 huoltokustannusten vuoksi. ASUNTOMINISTERI JAN VAPAAVUOREN asettama työryhmä pohti huoneistokohtaisten vesimittareiden käyttöä ja vaikutuksia rakennusten energiankulutukseen viime vuonna. Työryhmän loppuraportin mukaan huoneistokohtaiseen mittaukseen perustuva laskutus yhdistettynä muihin vettä säästäviin toimenpiteisiin on vähentänyt asuinrakennuksen vedenkulutusta 10–30 %. Vaikutus rakennuksen lämmitysenergiankulutukseen on laskennallisen arvion mukaan 3–9 %. Lähes vastaavaan säästöön voidaan asiantuntija-arvioiden perusteella päästä myös vesiverkostojen paineen- ja virtaamien säädöllä sekä toistuvalla asukasinformaatiolla. Huoneistokohtaiset vesimittarit tulisi asentaa pelkästään lämpimään veteen tai sekä kylmään että lämpimään veteen. Mikäli vesimittarit asennetaan sekä kylmään että lämpimään veteen voidaan laskutuksessa ottaa tarkasti huomioon huoneistokohtainen vedenkulutus ja laskea erikseen lämpimän käyttöveden energiakustannus. Syksyllä uudet säännöt? VEDENKULUTUS PUNTARIIN VESIMITTARIT TUOVAT SÄÄSTÖJÄ ETENKIN SANEERAUSKOHTEISSA Parhaillaan lausuntokierroksella oleva Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 kohdassa todetaan, että kiinteistöön, jonka rakennuksissa on useampi kuin yksi huoneisto, asennetaan päävesimittarin lisäksi huoneistokohtaiset vesimittarit sekä kylmän että lämpimän käyttöveden mittaamiseen siten, että mittareiden osoittamaa vedenkulutusta on mahdollista TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVAT: IDO KYLPYHUONE OY käyttää laskutuksen maksuperusteena. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan jo syksyllä 2010. Asuntokohtaisia mittarityyppejä ovat esimerkiksi siipipyörämittari ja turbiinimittari. Mittareiden luentajärjestelmiä on periaatteessa kolmea tasoa: luenta suoraan mittarista joko huoneistossa tai porraskäytävässä olevassa huoltokaapissa, kiinteistökohtainen keskitetty luenta rakennuksen teknisessä tilassa ja etäluenta esimerkiksi huoltoyhtiössä. Laskutus perustuu järjestelmästä riippuen joko asukkaiden ilmoittamiin mittarilukemiin tai automaattiseen keskitettyyn luen tajärjestelmään. Talouksilla suuria eroja vedenkäytössä Veden kulutuksen huoneistokohtaisen mittaamisen ja laskuttamisen on yleisesti koettu johtavan yhdenvertaiseen kustannusten jakautumiseen asuinrakennuksissa. Eri talouksien vedenkulutus vaihteleekin huomattavasti: vaihteluväli on 60–270 litraa/asukas/vrk. Työryhmän mukaan realistinen arvio pelkästään huoneistokohtaisesta mittauksesta ja laskutuksesta aiheutuvalle keskimääräisen vedenkulutuksen pienenemiselle on suuruusluokkaa 10 %, jos veden kulutuksen pienentäminen muilta osin (tekniset uudistukset ja asukasvalistus) on kunnossa. Suuret säästöprosentit koskevat nimenomaan korjauskohteita. Näissä on huoneistokohtaisen mittaroinnin lisäksi uusittu vesijohtoverkosto nykyaikaisin mitoitusperiaattein, vanhat vesikalusteet on yleensä vaihdettu vettä säästäviksi ja verkoston painetaso on säädetty vakiopaineventtiilillä. Työryhmä huomauttaa, että mittaroinnin osuutta vedenkulutuksen säästöstä ei ole selvitetty erikseen, vaan se perustuu arvioon. Uudisrakentamisessa säästöpotentiaali veden kulutuksessa on selvästi pienempi kuin korjauskohteissa. Mittarit asennetaan yleensä olemassa olevaan asuntokantaan putkistoremontin yhteydessä.

Sivu 37

Investoinnille katetta Raportin mukaan vesimittareiden ja mittaustietojen seurantajärjestelmän investointi- ja huoltokustannukset sekä laskutuksen kustannukset ovat kokemusten mukaan suurehkot verrattuna veden- ja energiansäästöstä saatavaan kustannussäästöön. Järjestelmän kustannukset saadaan nykyisillä energian ja veden hinnoilla laskettuna katettua arviolta noin 20 vuoden kuluessa, uskoo työryhmä. Alalla toimivat yritykset ovat kuitenkin huomattavasti tätä optimistisempia ja puhuvat jopa 3-6 vuoden kuoletusajasta. Vaikka investoinnin takaisinmaksuajan arvioiminen voi olla hankalaa, mittarointia voidaan kuitenkin perustella kustannusten yhdenvertaisella jakamisella käytön mukaan sekä veden, energian ja ympäristön säästöllä. Huoneistokohtaisen vesimittarijärjestelmän arvioitu investointikustannus on kokemusten perusteella 500–700 €/asunto. Vuosittaiset luenta-, laskutus- ja huoltokustannukset ovat arvioiden mukaan 10–30 €/asunto. Lisäksi mittarijärjestelmä on peruskorjattava noin 12 vuoden välein nykyisin Suomessa käytettävissä olevissa järjestelmissä, mistä aiheutuu 150–200 €/asunto korjauskustannus. Tehtävää riittää Vesimittareiden ja niiden käytön määrääminen pakolliseksi ja käytettäväksi laskutuksen perusteena edellyttäisi työryhmän mielestä ensinnäkin vesimittareiden ja mittausjärjestelmien laatuvaatimusten määrittelyä sekä kalibrointitoiminnan järjestämistä. Lisäksi tarvitaan rakentamismääräysten muuttamista, ohjeiden ja opasaineiston laatimista sekä koulutustoimintaa järjestelmien suunnittelijoille ja toteuttajille. Mittareiden tietojenkäsittelyyn ja suunnitelmalliseen huoltoon sekä kustannusten laskutukseen kaivataan niin ikään ammattimaista toimijatahoa – esimerkiksi vesihuoltolaitokset voisivat tulla kysymykseen. Pakollisuus vaatisi myös alan toimijoiden laatimia ohjeita lämpimän veden hinnan määritykseen sekä tiettyjä säädös- ja lakimuutoksia. Bauer Watertechnology Oy PL 155, 01801 KLAUKKALA puh. (09) 276 99 556 www.bauer-wt.com email: info[at]bauer-wt.com 2 / 2010 kita 37

Sivu 38

Työryhmä esittää, että rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi sekä uudis- että korjausrakentamisessa tehostetaan voimakkaasti sekä lämpimän että kylmän veden kulutuksen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Mittarit pikamarssia pakollisiksi Ympäristöministeriö on ajamassa huoneistokohtaisia vesimittareita pakollisiksi nopeutetulla aikataululla. Ensin kaavailtiin, että uudisrakentamisen suhteen vuoden 2012 energiamääräysten valmistelussa huoneistokohtaiset vesimittarit asetetaan pakollisiksi (tai veden mittaamisen säästövaikutus vedenkulutuksessa huomioidaan rakennuksen kokonaisenergiatarkastelussa uusia energiamääräyksiä annettaessa). Tällä hetkellä näyttää siltä, että mittarit voivat tulla pakollisiksi jo syksyllä 2010. Mittarit eivät kuitenkaan ratkaise koko yhtälöä, vaan samalla tulee varmistua koko mittaamisen, luennan, laskutuksen ja huollon järjestelmien toimivuudesta. Korjausrakentamisen osalta työryhmä esittää, että vedenmittauksen yleistymistä ja veden säästöä edistetään mm. informaatio-ohjauksen keinoin. Lisäksi tulee valmistella esitykset huoneistokohtaisen vedenmittauksen edellyttämien investointien sisällyttämisestä korjaus- ja energia-avustuksiin ja mahdollisiin muihin tukijärjestelmiin. ? 38 kita 2 / 2010 Rakennusten vesijärjestelmien energiankäyttöä tehostavia tekijöitä: – lämpimän käyttövesijärjestelmän (putkistojen, pumppujen, venttiilien ja varaajien) nykyistä parempi lämmöneristäminen – paineenalennusventtiilien käytön lisääminen – vesijohtoverkostojen paineiden ja virtaamien tarkastaminen ja säätö – vettä säästävät vesikalusteet (suihkut, hanat, WC-istuimet) – kulutus- ja hälytysseuranta (vuotojen havaitseminen, taustatiedot asukasinformaatiolle) – toistuva motivoiva asukasinformaatio veden säästöä edistävistä käyttötottumuksista VEDESTÄ MITTAA TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN VEXVE OY Vesiverto on toimittanut huoneistokohtaisia vedenmittausjärjestelmiä jo noin 70 000 asuntoon. Tuotepäällikkö Tapio Rask kertoo, että ensimmäiset toimitukset tehtiin vuonna 1982. ”Aluksi kaukoluenta tarkoitti vain kaukoluentaa kyseisen kiinteistön kellarista käsin. Sitten siirryttiin lankapuhelinliittymän kautta tapahtuvaan kaukoluentaan, ja noin viitisen vuotta sitten internetin kautta tapahtuvaan kaukoluentaan”, Rask kuvailee. Nykyisellään järjestelmä lähettää kulutuslukemat automaattisesti netin kautta. Kulutustiedot kerätään kellarissa sijaitsevaan keruulaitteeseen, josta ne siirtyvät isännöitsijälle. Vesilasku perustuu siten tarkkoihin tietoihin ja kuluttaja voi seurata mittarista omaa kulutustaan. Myös huoneistoon voidaan asentaa oma näyttö, joka kertoo kulutuksen litran tarkkuudella. Oma näyttö asunnossa ei kuitenkaan vielä ole kovin yleistä, Rask toppuuttelee. ”Tuotekin on ollut markkinoilla vasta pari vuotta. Tänä vuonna toimitamme mittarit noin 10 000 asuntoon ja niistä vajaa kymmenes varustetaan omalla asuntonäytöllä.” Raskin mukaan oma näyttö on hyvä apuväline silloin, kun asukas väittää mittareiden näyttävän liikaa. ”Voimme toimittaa, vaikka vain väliaikaisesti, asukkaalle oman näyttölaitteen, jolla asukas voi itse kirjata muistiin jokaisen hampaidenpesuun tai tiskaukseen käytetyn vesimäärän.” Näyttölaite on yleensä parin viikon käytön jälkeen tehnyt tehtävänsä: asukas uskoo mittarin näyttämään kulutukseen. ”Tämän jälkeen asukkaat yleensä muuttavat käyttötapansa, ja kulutus laskee roimasti.” Pitkän kokemuksensa perusteella vesivertolaiset osaavat arvioida, että veden kulutus alenee huoneistokohtaisen laskutuksen ansiosta noin 30 prosenttia. ?

Sivu 39

LILLIUM DRAGON 30 - taloudellisuutta pihavalaistukseen LILLIUM Dragon 30 on kehitetty asiakkailta saatujen palautteiden pohjalta. Valaisin on jatkoa vuoden 2006 nuori muotoilija Jukka Korpiheten Easy Led Oy:lle suunnittelemalle mallistolle. Valaisin on 4 m korkeuteen asennettuna täydellinen korvaamaan vanhat 70-125 W elohopeapoltinmallit. Ominaisuudet Tehonkulutus 25W Jännite 100-240 VAC Virta 0,15 A Valovirta 2250 lm Värilämpötila 5500 K Mitat 443x244x83 mm Pinta-ala 0,196 m² Easy Led Oy | Örninkatu 15, 24100 Salo | P. (02) 737 4420 LILLIUM Dragon 30 on oikeassa paikassa juuri asunto-osakeyhtiöiden pihoilla. Valaisin on valmistettu Suomessa ja komponentit on suunniteltu 25 vuoden keston mukaan. Asennus, putki Ø 38 / 60 mm Toiminta-aika > 50.000 h Kotelointiluokka IP 43 Paino 2,04 kg Veden- ja energiankulutus kuriin Veden ja energian mittaaminen huoneistokohtaisesti vähentää kulutusta ja on myös oikeudenmukaista. M-Bus -mittariluentajärjestelmä koostuu tyyppihyväksytyistä, huoneistokohtaisista ja impulssilaitteellisista vesimittareista, keruuyksiköistä sekä mahdollisista huoneistokohtaisista energiamittareista. Järjestelmään voidaan liittää lisäksi kaasu-, sähköym. mittareita, myös jälkikäteen. Autamme mielellämme kaikissa huoneistokohtaiseen vedenmittaukseen liittyvissä kysymyksissä! Kysy meiltä myös M-Bus NET -etäluentaohjelmasta, jonka avulla veden ja energian kulutustietoja voidaan hyödyntää suoraan laskutuksessa. Saint-Gobain Pipe Systems Oy Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 604 E-mail: sgps.finland[at]saint-gobain.com www.sgps.fi www.led1.fi 2 / 2010 kita 39

Sivu 40

MITTARI SAA RAKSUTTAA TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN VESIMITTAREIDEN OMINAISUUDET ovat viimevuosina parantuneet paljon, kertoo Reijo Häikiö Armatec Finlandista. Espoossa sijaitseva teknisen kaupan maahantuonti- ja markkinointiyritys tunnetaan mm. saksalaisista Leser-varoventtiileistä ja RTK-säätöventtiileistä. Tänä vuonna tuotevalikoima on laajentunut SENSUS-vesimittareilla. ”Nykyaikaiset kiertomäntämittarit mittaavat kaiken veden, joka niiden läpi kulkee. Näin voidaan myös helpommin paikallistaa mahdollisia putkistovuotoja sekä vuotavia hanoja ja wc-istuimia”, sanoo Häikiö. Myös vesimittareiden lukeminen on tekniikan myötä helpottunut. Edelleen löytyy rullanäytöllä varustettuja edullisia mittareita, mutta yhä lisääntyvässä määrin asennetaan mittareita, joissa on etälukumahdollisuus. Mittarista saadaan sähköinen viesti joko isännöitsijän tietokoneelle tai radioaaltoina kannettavaan lukijaan. Suomi tulee jälkijunassa veden kulutuksen seuraamisessa, koska tuhansien järvien maassa raakavettä on helposti saatavissa ja se on suhteellisen puhdasta. Näin ollen myös käyttövesi on meillä ollut edullista. On kuitenkin hyvä huomata, että jo ennen kuin vesi lasketaan hanasta, erilaisia kemikaaleja ja energiaa on kulutettu runsaasti sen puhdistamiseen. ”Sama koskee myös jätevesien käsittelyä. Veden kulutuksen vähentäminen säästää näin ollen rahan lisäksi myös energiaa ja ympäristöä”, Häikiö huomauttaa. HUONEISTOKOHTAINEN VEDENMITTAUSJÄRJESTELMÄ M-BUS SAINT-GOBAIN PIPE Systems Oy on myynyt yli kymmenen vuoden ajan huoneistokohtaista vedenmittausjärjestelmää MBUS. M-BUS-järjestelmä on edullinen ratkaisu, jossa asukas näkee vesimittareista suoraan kulutuksensa. Keruuyksikköjen kautta kulutuslukemat siirtyvät M-BUS-väylää pitkin teknisessä tilassa olevaan keskusyksikköön. Huoltomies/isännöitsijä voi lukea lukemat keskusyksiköltä tai M-BUS NET-ohjelman avulla internetistä. Tarvittava modeemi kuuluu toimitukseen. M-BUS-järjestelmä on väyläpohjainen ratkaisu, jossa tieto kulkee parikaapelia myöten. M-BUS on avoin protokolla, jonka etuna on, että siihen voidaan liittää monien eri valmistajien mittareita, niin vesi-, energia-, kaasu- kuin sähkömittarit. Myös jälkikäteen. 40 kita 2 / 2010 Mutu vs. mittari Tutkimusten mukaan huoneistokohtainen vedenkulutuksen mittaus saa ihmiset todella ryhdistäytymään ja muuttamaan kulutustottumuksiaan: vettä kuluu mittaroidussa taloudessa 20–30 % vähemmän kuin mutu-monitoriin luottavalla. Moinen tiputus tarkoittaa neljän hengen talouksissa (20 euron kuukausittainen vesimaksu/henki) noin 250 euron säästöä vuodessa. Investointina huoneistokohtainen vesimittari on siitä järkevämmästä päästä ja maksaa itsensä hyvin nopeasti takaisin, korostaa Häikiö. ”Varsinkin putkiremonttien yhteydessä pitäisi mittarit ehdottomasi asentaa kaikkiin huoneistoihin.” Häikiö muistuttaa, että kaiken muun hyvän lisäksi huoneistokohtainen vedenmittaus on myös oikeudenmukainen tapa jakaa taloyhtiön vedenkulutuksesta aiheutuneet kustannukset. ”Jokaisella taloudella pitää olla oikeus päättää itse, miten haluaa rahansa käyttää. Ei ole oikein, että nuukasti vettä käyttävät joutuvat maksamaan naapureiden ’läträilystä’.” Näin esimerkiksi eläkeläispariskunta, joka viettää kaikki kesät mökillä, maksaa vesimaksua ympäri vuoden, vaikkei kesällä käyttäisi vettä kotonaan pisaraakaan. ? Lisätietoja: www.armatec.com Toimitukseen kuuluu aina järjestelmän käyttöönotto ja käytönopastus. ?

Sivu 41

VESI VIRTAA VERKOSSA TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN VEDENMITTAUSTEKNOLOGIA ON kehittynyt viime aikoina aimo harppauksin ja eri toimijat lanseeraavat kilpaa vihreitä innovaatioitaan. Toukokuussa älykkään talotekniikan moniosaaja Lonix julkisti uudistetun etäluentaominaisuuden Lonix Vedenmittausjärjestelmään. Yrityksen selainpohjainen etäluentaominaisuus on nyt entistä helppokäyttöisempi ja monipuolisempi työväline isännöitsijän tai huoltoyhtiön tarpeisiin, kertoo toimitusjohtaja Anu Kätkä. ”Huoneistokohtaisen vedenmittauksen mittarilukemat ja kulutustiedot luetaan tavallisella internet-selaimella suoraan tietokoneen näytöltä ilman ylimääräisiä ohjelmistoasennuksia tai siirtotiedostoja. Tiedot on helppo tulostaa tai siirtää esimerkiksi useiden laskutusjärjestelmien tukemaan Excel-muotoon”, Kätkä kuvailee. Kuukausittainen kulutushistoria näytetään asuntokohtaisesti vuoden ajalta sekä numeerisesti että graafisesti, ja tiedot voi helposti tulostaa esimerkiksi vesilaskun liitteeksi. Saman käyttäjätunnuksen alle voidaan ryhmitellä useita kohteita, jolloin kulutusten seuranta ja vertailu on helppoa ja suurenkin kiinteistömassan hallinnan pitäisi sujua kitkatta. Vedenmittausjärjestelmä on vain yksi älykkään talotekniikan piiriin kuuluva alue. Älykäs talotekniikka sisältää nykyisellään kaikki kiinteistön olosuhteisiin ja turvallisuuteen vaikuttavat tekniset järjestelmät. Lonixin kokonaisratkaisu sisältää mittaus-, automaatio- ja turvajärjestelmiä ja sopii kaikentyyppisiin kiinteistöihin. ? Tietoa vedensäästöstä: www.vesiverto.fi Vexve Oy Vesiverto Pajakatu 11 38200 Sastamala Puh. 010 734 0800 VESIMITTARIT Armatecilta löytyy vesimittarit joka kohteeseen: Vesilaitokset Kiinteistöt Huoneistokohtaiset Sairaalat Pumppaamot Laitevalmistajat www.armatec.com 2 / 2010 kita 41

Sivu 42

ERILAISET VEDENKÄSITTELYLAITTEISTOT ovat jälleen yleistymässä Suomessa. Edelläkävijänä alalla on toiminut Bauer Watertechnology Oy, joka lanseerasi omat vedenkäsittelylaitteensa maassa jo 1999. Bauerin tuotepäällikkö Mikko Timonen listaa laitteen edut: se suojaa putkistoa korroosiolta, mahdollistaa merkittävän energian säästön ja pidentää vesikalusteiden ja -laitteiden käyttöikää. Baueria käytetään käyttövesi-, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä kerros- ja rivitaloissa, omakotitaloissa, teollisuudessa, terveydenhuollossa, hotelleissa ja ravintoloissa. ”Tuhansia laitteita on myyty ja myynnin kehitys on ollut vakaata”, Timonen kertoo ja lisää, että suurin asiakasryhmä on taloyhtiöt. Monissa tapauksissa putkiverkostoihin ja lämmönsiirtimiin kertyneet sakkaumat ovat alkaneet haitata raskaastikin putkiverkostojen toimivuutta ja Bauer-järjestelmällä on haluttu hankkia lisäaikaa tulevien putkistosaneerausten huolelliselle hankesuunnittelulle. Asennetun Bauer-laitteen ansiosta asukkaat ovat säästäneet tuhansia euroja korjauskuluissa, esimerkiksi putkistovuodot ovat vähentyneet ja osin lakanneet kokonaan. Putkistojen käyttöikään on tullut rutkasti bonusvuosia. 42 kita 2 / 2010 UUTTA POTKUA PUTKISTOON BAUER-VEDENKÄSITTELYLAITE LAITTAA PISTEEN PUTKIEN SYÖPYMISELLE Bauer-vedenkäsittelylaitteet asennettuna vesimittareiden jälkeen. TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN Petri Taikoff LVI-Paajala Oy:stä asentaa Bauer-vedenkäsittelylaitteita käyttövesijärjestelmään. ”Lisäksi lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien toimivuus on palautunut ja syöttölämpötiloja on voitu laskea, siis huomattavaa säästöä myös energiankulutuksessa.” Timonen huomauttaa, että erityisen tärkeää taloudelliselta kannalta on tietysti myös se, että putkiston syöpyminen saadaan pysäytettyä. VTT:N TUTKIMA Tyytyväisten asiakkaiden lisäksi myös VTT on vakuuttunut systeemin toimivuudesta. Espoossa sijaitsevaan pilottikohteeseen asennettiin tammikuussa 2008 Bauer Watertechnologyn kemikaaliton vedenkäsittelylaite. Kun käyttövesiverkostoa tarkasteltiin maaliskuussa 2009 eli runsaat 14 kuukautta vedenkäsittelylaitteen asentamisen jälkeen, tilanne oli parantunut huomattavasti. Edes vuotovaarassa olleet laaja-alaiset putkiseinämän syöpymäalueet ? maksimaaliset putkiseinämän syöpymät noin 90 prosentin tasolla putken teoreettisesta seinämäpaksuudesta ? eivät olleet muuttuneet akuuteiksi vuotokohdiksi. Menetelmä perustuu siihen, että veteen aiheutetaan muuttuvataajuuksinen magneettikenttä, joka muokkaa vedessä olevia mineraaleja siten, että putkien saostumat pilkkoontuvat.

Sivu 43

Menetelmällä voidaan poistaa saostumista johtuvat virtaushäiriöt ja siten ehkäistä korroosiota. PÄÄMITTARIN KAVERIKSI Miten kaikki sitten toimii käytännössä? Timonen kertoo, että vedenkäsittelylaite asennetaan osaksi vesijohtoverkostoa heti päämittarin jälkeen taloyhtiön laitehuoneeseen kunnan verkostosta tulevaan putkeen. Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmässä laitteisto asennetaan osaksi putkistoa joko suoraan linjaan tai ohitusasennuksella. Putkiasentaja asentaa laitteen nopeasti paikoilleen. Käyttövesijärjestelmässä laite on täysin huoltovapaa ja lämmitysjärjestelmässä se vaatii vain suodatinpatruunan vaihdon ajoittain. Tyytyväisyystakuu kertoo lujasta luottamuksesta oman tuotteen toimivuuteen, mutta Timosen mukaan rahat takaisin -takuulle on toinenkin motiivi. Bauer Watertechnology on toimintansa alusta asti myöntänyt laitteelle tyytyväisyystakuun, koska se haluaa tehdä selvän pesäeron kilpailijoiden tuotteisiin. Timosen mukaan sekalaisessa seurakunnassa moni väittää olevansa ominaisuuksilta Bauerin veroinen, mutta toimintaperiaate osoittautuukin – lähemmässä tarkastelussa – fysiikan lakien ja sähköopin perusteiden vastaiseksi. VAIN JÄRKI PUUTTUU Saman huomion tekee myös VTT:n InSert-projektin tuore loppuraportti: kemikaalittomien vedenkäsittelyjärjestelmien markkinoilla on laitteita, jotka eivät yksinkertaisesti voi toimia luvatulla tavalla. Raportti toteaa, että joissakin laitteissa on putken ympärille kiinnitettäviä käämejä, joiden virtapiirit eivät ole suljettuja. Tällöin käämi ei myöskään voi muodostaa magneettikenttää eikä aikaansaada mineraalien muokkautumista. VTT suositteleekin, että kemikaalittomien vedenkäsittelyjärjestelmien ostajan tulisi aina pidättää itsellään oikeudet todeta laitteen toimivuus putkistojen puhdistumisen tarkastuksella. Mikäli laitteisto ei ole toimiva, tulee ostajan pidättää oikeus vähintään kaupan purkuun. Timonen kertoo Bauerin tyytyväisyystakuun kantaneen hedelmää hyvin: asiakkaat ovat saaneet ratkaisun haasteisiinsa ja voivat nukkua yönsä hyvin. ”Meillä on lukuisia asiakkaita, jotka ovat hankkineet jopa kymmeniä Bauer-laitteistoja kohteisiinsa.” MYÖS UUTEEN TALOON Elinkaariajattelun mukaisesti nykyisin Bauereita asennetaan myös uudiskohteisiin. Timonen kertoo, että asiakkaat ovat ihmetelleet, miksei laitteita asenneta kaikkiin kohteisiin heti rakennusvaiheessa. Viestiä onkin aktiivisesti viety ennen kaikkea suunnittelijoille: ”He ovat avainasemassa uudiskohteiden suhteen. Kyseessä on kiinteistön omistajan etu.” ? 2 / 2010 kita 43

Sivu 44

AURINKOSUOJAUS KANNATTAA 44 kita 2 / 2010 JOKAISEEN KIINTEISTÖÖN ON SAATAVILLA TOIMIVIA JÄRJESTELMIÄ – MYÖS AUTOMATISOITUJA TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN Kiinteistöjen energiankulutusta voidaan hillitä monin keinoin. Tehokas aurinkosuojaus toimii samalla passiivisena energiaa kuluttamattomana jäähdytysratkaisuna ja luontaista aurinkoenergiaa hyödyntävänä valaistuksen ja lämmityksen tukiratkaisuna. Yksi EU-säännösten ja kotimaisen rakentamissäännöstön tärkeimmistä ohjenuorista onkin passiivisten ratkaisujen hyödyntäminen ennen energiaa kuluttavien järjestelmien rakentamista. KUVA: PHOTODISC

Sivu 45

Ilmastotalkoissa ikkunoista muodostuu helposti Akilleen kantapää, ellei ongelmia tiedosteta. Ikkunoiden kautta tapahtuvalla kahdensuuntaisella lämmönvaihdolla on suuri merkitys energiatalouteen. Rakentaminen on perinteisesti suosinut suuria lasipintoja niin liikekiinteistöissä kuin omakotitaloissakin ja tähän käytäntöön on olemassa perusteltuja syitä. Vuorovaikutus ympäristöön ja luonnonvalon saanti ovat tärkeitä tekijöitä terveyden ja tuottavuuden kannalta, joten ikkunapinta-alojen pienentäminen tai valon pääsyn pysyvä rajoittaminen ei ole nykyaikaan sopiva ratkaisu. Tällainen ajattelu myös rajoittaa merkittävästi sekä rakennus- että aluesuunnittelua. Ikkunoista tähystysluukkuja? Vähenevien ikkunapinta-alojen ja sen mukana päiväkäyttötilojen suuntaaminen pohjoiseen tuskin motivoi hyvään arkkitehtisuunnitteluun tottuneita rakennusten käyttäjiä energiatehokkaaseen rakentamiseen, toteaa puheenjohtaja Petri Rokkanen Aurinkosuojaus ry:stä. Hänen mukaansa ikkunasta – tärkeästä, dynaamisesta julkisivun osasta – ei tarvitse luopua, kunhan yhdistetään jo suunnitteluvaiheessa hyvän ikkunan ja hyvän aurinkosuojan parhaat ominaisuudet. ”Ikkunan, aurinkosuojan ja sitä säätelevän automatiikan ymmärtäminen järjestelmäksi avaa suunnitteluun uusia mahdollisuuksia jatkossakin”, Rokkanen toteaa ja lisää, että hyvin suunnitellulla ja oikein toteutetulla auringonsuojauksella saavutetaan huomattava energiansäästö kiinteistön asumistai käyttömukavuudesta millään tavalla tinkimättä. ”Aurinkosuojaus voi tutkitusti vähentää kiinteistön jäähdytysenergian kulutusta jopa 89 %. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei esimerkiksi pientalossa ilmalämpöpumpun avulla saavutetusta lämmityskustannusten säästöstä tarvitse luopua käyttämällä laitetta mukavuusjäähdytykseen”, kertoo Rokkanen. Aurinkosuojaus ry muistuttaa, että yksistään oikein toteutetulla ja ohjatulla aurinkosuojauksella voidaan huonelämpötila pitää kesäaikana mukavalla tasolla. Aurinkosuojauksella voidaan myös tehokkaasti hyödyntää luonnonvaloa ja näin säästää 39–89 % rakennuksen valaistukseen käytettävästä energiasta. Tähän päälle tulee vielä automaattisella aurinkosuojauksella saavutettava, jopa yhdeksän prosentin säästö rakennuksen lämmitykseen käytettävästä energiasta. Sisälle vai ulos Petri Rokkanen huomauttaa, että aurinkosuojat parantavat aina ikkunarakenteen g-arvoa. ”Aurinkosuojan tyypistä riippuen on ikkunan valintaan tietenkin kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta ’järjestelmä’ kokonaisuutena toimii halutulla tavalla. Valinta aurinkosuoKUVA: OSIOKAIHTIMET OY jan sijoituksesta – sisälle vai ulos – on suurin ratkaiseva tekijä.” Sallimalla itse lasitukselle korkea g-arvo, voidaan myös auringon lämpösäteilyä hyödyntää edullisella tavalla. Tietyillä aurinkosuojatyypeillä taas voidaan vaikuttaa ikkunarakenteen U-arvoon positiivisesti. Kiinteistön ulkopuoliset aurinkosuojat voidaan jakaa kahteen ryhmään: liikkuviin ja kiinteisiin aurinkosuojiin. Vaakasäleiköt ja korimarkiisit ovat kiinteitä aurinkosuojia. Kiinteiden järjestelmien käyttöä rajoittaa se, etteivät ne kykene mukautumaan dynaamisiin tekijöihin, kuten vuoden- ja vuorokaudenajan mukaan muuttuvaan auringon kulmaan tai tilan käyttäjän valaistuksen voimakkuuteen liittyviin toiveisiin ja tarpeisiin. Liikkuvia aurinkosuojia ovat muun muassa moottoroidut rulla- ja sälekaihtimet, ikkuna- ja terassimarkiisit sekä rullautuvat screenkaihtimet, julkisivusälekaihtimet ja ikkunarullaimet. Optimoi automaatiolla Rokkasen mukaan kiinteistön aurinkosuojajärjestelmän automatisointi on aina tärkeää, jotta suojaus toimii optimaalisesti myös silloin, kun rakennuksessa ei oleskella. Automatisoinnilla varmistetaan järjestelmästä saatava hyöty. ”Paras mahdollinen lopputulos saavutetaan yhdistämällä ulkopuolinen ja sisäpuolinen aurinkosuojajärjestelmä synkronoituna toimimaan yhdessä kulloinkin vallitsevien olosuhteiden mukaan.” 2 / 2010 kita 45

Sivu 46

Jos ulkopuolisen aurinkosuojan g-arvo on 0,15, se tarkoittaa, että 85 % auringon energiasta jää rakennuksen ulkopuolelle pysähtyen aurinkosuojan ja lasitusratkaisun yhdistelmään ja vain 15 % menee sen läpi rakennuksen sisälle ja muuttuu lämmöksi. Kun aurinkosuojajärjestelmä on automaattinen, aurinkoanturi ohjaa aurinkosuojat alas heti kun niitä tarvitaan. Termostaatti pitää aurinkosuojat ylhäällä niin kauan, kunnes haluttu sisäilman lämpötila saavutetaan. Ilmainen aurinkoenergia lämmittää tiloja ja vähentää lämmityksen tarvetta. Molemmat tekijät vaikuttavat lisäjäähdytykseen ja lämmitykseen ja sitä kautta muuttavat rakennuksen energiankulutusta. Läpimurto tekeillä Aurinkosuojaukseen erikoistuneet yritykset uskovat, että asia on nyt nousemassa suuremman yleisön tietoisuuteen toden teolla. Helsinkiläisen Osiokaihtimet Oy:n toimitusjohtaja Arto Avelin tosin toteaa, että lähtötaso on niin heikko, että suunta voi olla vain parempaan päin: ”Ihmisten mielissä sälekaihtimen ainoa funktio on näkösuoja”, Avelin tyrmää. 46 kita 2 / 2010 ”Tietoisuus näissä asioissa on ollut heikko jo pitkän aikaa, mutta kyllä tilanne nyt on paranemaan päin”, hän lisää. Camilla Stenholm närpiöläisestä Oy Pedelux Ab:sta näkee, että aurinkosuojauksen merkitys energiatehokkaana ratkaisuna on kovassa nousussa. ”Tänä päivänä aurinkosuojauksella on sekä esteettinen että taloudellinen merkitys asiakkaalle”, Stenholm linjaa. Hän uskoo, että varsinkin automatiikalla ohjattujen aurinkosuojatuotteiden määrä tulee kasvamaan. Ulvilassa päämajaa pitävän UK Sunsystems Oy:n myyntipäällikkö Vesa Anttila allekirjoittaa kollegoiden pohdinnat siitä, että suomalaiset eivät vielä ole tiedostaneet aurinkosuojauksen tehokkuutta ja merkitystä. Hän uskoo kuitenkin, että ala purjehtii nyt myötätuulessa – paljolti kiitos Aurinkosuojaus ry:n viime vuosina tekemän työn ansiosta. ”Vauhti tulee tämän vuosikymmenen aikana vielä kasvamaan entisestään. Uskomme erityisesti yksityisten rakentajien sekä rakentamisen ammattilaisten ymmärtävän aurinko suojauksen yhtenä energiatehokkaan rakentamisen peruslähtökohtana.” ? KUVA: SUNSYSTEMS OY

Sivu 47

Energiatehokkaat Sunsystems-aurinkosuojat Energiasäästön lisäksi aurinkosuojat estävät häikäisyä ja häiritseviä heijastuksia parantaen viihtyvyyttä edullisella ja luonnollisella tavalla. Sunsystems-aurinkosuojat toimivat myös automaattisesti silloin, kun rakennus on tyhjillään. Lue lisää yrityksestä ja energiatehokkaista aurinkosuojista osoitteessa: www.sunsystems.fi AURINKOSUOJAT säästävät energiaa: jäähdytyksessä 89 % valaistuksessa 39–89 % lämmityksessä 9 % (lähde: ESCORP – EU25) 2 / 2010 kita 47

Sivu 48

ENERGIATEHOKAS ASUMINEN ja rakentaminen on nykypäivää. Perusteellisesti toteutettu talon ikkunoiden aurinkosuojaus säätelee valon suuntauksen, estää kesäisin lämpösäteilyn ja voi talvella toimia energiansäästäjänä. Aurinkosuojaus-alalla toimivien yritysten yhtenäisiä pelisääntöjä ja etuja valvoo Aurinkosuojaus ry. Energiatehokkaiden ratkaisujen kysyntä lisääntyy lähes alalla kuin alalla. Erityisesti asumiseen ja rakentamiseen ollaan kiinnitetty paljon huomiota viime aikoina ja kysymykseen, kuinka asunnoista, taloista ja työympäristöistä tehdään ympäristöystävällisempiä tinkimättä elämisen ja olemisen laatuun, ollaan pureuduttu vahvasti. LÄMPÖSÄTEILYSTÄ On havaittu, että ihmiset kaipaavat koteihinsa ja ympärilleen yhä suurempia ikkunoita. Tämän mahdollistavat ikkunatekniikan kehittymisen lisäksi myös ikkunoiden aurinkosuojaukseen liittyvät ratkaisut. Kehittyneet aurinkosuojat estävät nykyään tehokkaasti ylimääräisen lämpösäteilyn tunkeutumisen koteihin ja toimistoihin, mikä luonnollisesti vähentää valtavasti energiaa kuluttavien jäähdytys- ja ilmastointilaitteiden käyttöä. Toisaalta oikeanlaisesta aurinkosuojauksesta voi olla lämmittävää hyötyä talvisin. 48 kita 2 / 2010 VALOVOIMAINEN ETUJÄRJESTÖ – AURINKOSUOJAUS RY. TEKSTI: FREDRIK ERIKSSON Valitsemalla asianmukaista aurinkosuojausta auringosta saadaan entistä suurempi hyöty koteihin ja konttoreihin. Lämpösäteily otetaan tehokkaammin hyötykäyttöön, jolloin lisä-arvoa tuottavat pienemmät lämmityskustannukset. JÄRJESTÖN TEHTÄVISTÄ Aurinkosuoja-ala koki 1980-luvulla kasvua Suomessa. Alalla toimivien yritysten määrä lisääntyi ja tämän myötä katsottiin, että tarvittiin yhteinen edunvalvontajärjestö. Toiminnan alussa järjestö kulki nimellä Aurinkosuojalaitteiden Valmistajat ry, mutta vuonna 2007 sen nimeksi muutettiin helpommin omaksuttava Aurinkosuoja ry. Järjestön tehtäviin kuuluu jäsentensä yhteisten etujen valvominen alaa koskevissa ammatillisissa, teknisissä, kaupallisissa ja liikkenjohdollisissa kysymyksissä. Tämän lisäksi Aurinkosuoja ry edistää korkean ammatillisen tason saavuttamista ja valvoo hyvien liiketapojen noudattamista pitämällä yhteyttä viranomaisiin ja muihin järjestöihin. Aurinkosuojaus ry on lisäksi aurinkosuoja-alan yhteinen foorumi, joka edistää energiatehokasta ajattelua ja rakentamista.Tänään järjestöön kuuluu 70 aurinkosuoja-alan yritystä. Jäsenyritykset ovat kaihdin- ja markiisiliikkeiden lisäksi valmistamiseen ja maahantuontiin sekä asennus- ja myyntitoimintaan erikoistuneita yrityksiä. ?

Sivu 49

YÖTUULETUS SÄÄSTÄÄ JÄÄHDYTYSENERGIAA VUONNA 1988 perustettu Eco-Paronen Oy on erikoistunut kiinteistöjen rakennusautomaatiolaitteistojen myyntiin, urakointiin, huoltoon ja ylläpitoon. ”Tavoitteenamme on tarjota taloudellisia ja tehokkaita ratkaisuja rakennusten energiankäytön minimointiin tinkimättä ihmisten mukavuudesta”, yrityksen toimitusjohtaja Harri Paronen toteaa. Automaatio avuksi aamuyön tunteina Yksi hyvä ja taloudellinen menetelmä miellyttävän sisäilmaston aikaansaamiseksi on Parosen mukaan yötuuletus. ”Kun ilmanvaihtokoneet käynnistetään yön viileimpään aikaan aamuyöllä, tilat saadaan aamuun mennessä sopivan viileiksi.” ”Yötuuletuksella selvitään hyvin tilojen jäähdytyksestä hellekaudella, jolloin lämpötila sisätiloissa helposti nousee turhan korkeaksi. Erillistä jäähdytyslaitteistoa ei välttämättä tarvita”, korostaa Paronen. TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN Automatiikkaratkaisuilla voidaan viilentää toimisto-, teollisuus- tai liiketiloja käyttämällä hyödyksi aamuyön viileitä tunteja – ilman että kiinteistössä tarvitaan erillisiä jäähdytyslaitteita. ”Yötuuletuksella säästetään selvää rahaa jäähdytyslaitteiden käyttöön verrattuna. Usein tuuletus riittää tilojen jäähdyttämiseen”, Eco-Paronen Oy:n toimitusjohtaja Harri Paronen vihjaa. Yötuuletus voidaan käynnistää esimerkiksi aikaohjelmalla. ”Toinen mahdollisuus on kytkeä ilmanvaihtojärjestelmän säätimeen lämpötila-anturit, jotka seuraavat sisä- ja ulkolämpötilaa. Kun sisälämpötila on yöaikaan korkea ja ulkona on sopivan viileää, tuuletus voidaan käynnistää automaattisesti.” Parosen mukaan yötuuletusmahdollisuus on valmiina monissa ilmanvaihtolaitteissa, mutta sitä ei aina ole huomattu käyttää hyödyksi. Jälkiasennuskin onnistuu tarvittaessa. Yleensä yötuuletusta ei käytetä, jos ulkolämpötila on alle +12 °C. ? Vantaanrinne 14, Vantaa puh 020 1986 420 www.eco-paronen.fi myynti-huolto[at]eco-paronen.fi Desigo D DDesigo i PXC … tuoteperhe h vapaasti ohjelmoitavia rakennusautomaatio laitteita Internet selain käytöllä 2 / 2010 kita 49

Sivu 50

50 kita 2 / 2010 FAKTA HOMMA PUTKIREMONTEISSA PELATAAN PITKÄLTI MIELIKUVILLA TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVA: UUDENMAAN PROJEKTINJOHTOPALVELUT OY Eri putkiremonttivaihtoehtoja kannattaa punnita tarkkaan, muistuttaa Sami Koskela Uudenmaan Projektinjohtopalvelut Oy:stä. Joka kolmas putkisaneerauksen kokenut on tyytymätön remonttinsa toteutukseen, kertoo tuore kysely. Putkireformin teettämään asiakaskyselyyn osallistui runsaat 500 vastaajaa. Urakoitsijat sinänsä eivät saaneet huutia, vaan nootit varattiin etupäässä isännöitsijöille. Taloyhtiön hallitusvastaavat taas pitivät remonttia menestystarinana useammin kuin riviasukkaat. KYSELYN MUKAAN putkien uudet pinnoitusmenetelmät puhuttavat suomalaisia selvästi aiempaa enemmän. Vaihtoehtoisia menetelmiä on rummutettu mediassa aika tavalla, ja ”edullisempi, vaivattomampi, nopeampi” vaihtoehto luonnollisesti houkuttelee. VTT:n erikoistutkija Satu Paiho kertoo, että vertailevaa tutkimusta eri menetelmistä ei ole tehty. ”Kaikki menetelmät soveltuvat jonnekin, mutta on aina tapauskohtaisesti arvioitava, mikä on juuri tiettyyn kohteeseen mielekkäin korjaustapa. Se voi olla myös sekamuotoinen ratkaisu, jossa esimerkiksi viemärit pinnoitetaan ja käyttövesiputket uusitaan”, Paiho pohtii. ”Oleellista on, että ennen putkiremonttia tehdään huolellinen kuntotutkimus ja että suunnitteluun panostetaan riittävästi.” Paiho uskoo, että uusien menetelmien yleistyessä myös käyttökokemukset lisääntyvät ja kokonaiskuva tarkentuu. ”Tällöin julkisuuteen tullee lisää kaikentyyppistä informaatiota, mahdollisesti myös negatiivista.” MIELIKUVAMYLLY JAUHAA Uusien menetelmien voimakas maihinnousu on saanut toimitusjohtaja Sami Koskelan pudistelemaan päätään jokseenkin kummissaan. Uudenmaan Projektinjohtopalvelut Oy:n nokkamies toteaa, että kun keskustelua käydään mielikuvien tasolla, moni fakta pääsee unohtumaan. Hän on huomioinut, että ”perinteisestä” putkiremontista on tullut jo jonkinmoinen kirosana.

Sivu 51

”Uusista menetelmistä – kuten pinnoitus ja sukitus – puhuttaessa sävy taas on paljon positiivisempi. Yhä uudestaan korostetaan, että tällainen remontti on halvempi ja nopeampi toteuttaa kuin perinteinen.” Uudenmaan Projektinjohtopalvelut toimii rakennuttajakonsulttina asiakkainaan mm. taloyhtiöt. Yritys on urakoitsijoista ja suunnittelijoista riippumaton asiakkaansa edunvalvoja, jonka tehtävänä on löytää asiakkaan kannalta toimivimmat ratkaisut. Tässä ominaisuudessa Koskela on joutunut ottamaan selvää, mitä yritysten markkinointilupausten takana piilee. Putkiremonttien ollessa kyseessä, kuluttajalle on usein päässyt syntymään sangen vääristynyt kuva uusien menetelmien siunauksellisuudesta. Koskelan mukaan keskustelussa unohtuu järjestään, että putkiremontti koostuu kolmesta eri osiosta. ”Oma osionsa ovat märkätilat ja niihin liittyvät vesieristeet, laatoitukset ja kalusteet. Sähkö- ja telejärjestelmät muodostavat seuraavan osion ja kolmantena tulevat sitten itse vesi- ja viemäriputket.” MINKÄ TAAKSEEN JÄTTÄÄ Uusissa menetelmissä sivuutetaan muut osiot ja keskitytään vain itse putkiin. Tämä sinänsä ei kaikkia ongelmia poista, vaan ainoastaan siirtää niitä. Tekemättä jätetyt korjaukset tulevat kuitenkin jossain vaiheessa eteen. ”Vesi- ja viemäriputkien saneeraus on noin 30 % koko urakasta, eli voidaan sanoa että vaihtoehtomenetelmin 70 % työstä jää tekemättä”, Koskela päivittelee. Tällä kaavalla selittyy urakan nopeus ja huokeampi hintalappu. Siltikään peruspinnoituksen hinta ei ole 30 prosenttia perinteisen putkirempan vastaavasta, vaan lähempänä 50 prosenttia. ”Sitten kun loput 70 prosenttia työstä tehdään, kokonaiskustannukset nousevat mahdollisesti kaksinkertaisiksi verrattuna perinteiseen putkiremonttiin.” Uusien menetelmien viestintä on kuitenkin tehty niin taiten, että heikkoudetkin saadaan usein näyttämään vahvuuksilta. Yritykset kehaisevat, että kun putket kerran pinnoitetaan sisäpuolelta, seinä- ja lattiarakenteita ei tarvitse avata ja asunnossa voidaan asua normaalisti. Markkinointiesitteestä jätetään pois tieto, että kyllä ne seinä- ja lattiarakenteetkin vielä avataan – sitten myöhemmin. Mielikuvakukkasista sommitellaan miellyttäviä asetelmia ja lupaillaan, että remontti on tehty ja pölyt pyyhitty jahka asiakas tulee töistä kotiin. PERINTEINEN YHÄ VAHVA Uudenmaan Projektinjohtopalvelut on ollut mukana useissa kymmenissä putkiremonttiprojekteissa, eikä Koskela muista yhtään tapausta, jossa olisi turvauEi hätää, UPJ auttaa. Uudenmaan Projektinjohtopalvelut UPJ on riippumaton projektinjohtaja ja tinkimätön laadunvalvoja, joka vastaa puolestasi rakennusprojektin sujumisesta. Virheiden korjaus maksaa maltaita – virheiden ehkäisy sen sijaan vain muutaman prosentin kokonaiskustannuksista. Kannattavaa, eikö totta? rakennuttajapalveluista ????? hankesuunnittelusta UPJ maksaa postimaksun Uuddenmaan Projektinjohtopalvelut Proj Oy 5018531 02003 VASTAUSLÄHETYS Kyllä kiitos! Ottakaa minuun viipymättä yhteyttä, haluan lisätietoja UPJ:n Nimi Yritys Osoite Puhelin GSM Tekniikantie 12, 02150 Espoo | Vaihde 020 779 0010 | Fax 046 712 1057 | www.upj.fi Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää! 2 / 2010 kita 51 valvontapalveluista

Sivu 52

duttu pelkkään pinnoitukseen. Pinnoitusta ja sukitusta on voitu kyllä käyttää osassa remonttia, mutta runkona on edelleen perinteinen linjasaneeraus. PIPELINER SYSTEMS laajentaa toimintaansa myös viemäripuolelle. Käyttövesiremontteihin aikaisemmin keskittynyt yritys tunnetaan yhtenä pinnoituksen uranuurtajista linjasaneerauksissa. Toimitusjohtaja Hannu Alajääskö kertoo, että ”viemäriosasto” on ollut mielessä jo pitemmän aikaa. Monet asiakkaat ovat kyselleet viemäriremontin perään ja Pipelinerissa kyllästyttiin myymään ”ei-oota”. ”Kasvanut kysyntä tässä on takana. Nyt meillä on tarjota kokonaisvaltainen paketti asiakkaalle”, Alajääskö toteaa. Ensimmäiset urakkatarjoukset on nyt tehty ja Alajääskö odottaa, että ensimmäisten viemäriprojektien kimppuun päästään tämän vuoden puolella. Operaatioiden monipuolistuessa Pipeliner värvää riveihinsä myös uusia osaajia. ”Vuoden loppuun mennessä tulemme lisäämään 5–10 henkeä”, Alajääskö kertoo. Tällä hetkellä työntekijöitä on 12. Tuore esimerkki tästä on espoolainen As Mäkärä Oy, johon hankesuunnitelman pohjalta kaavailtiin laajamittaista pinnoitusta. ”Suunnittelijoillemme näytettiin vihreää valoa koko prosessin ajan ja sanottiin, että pinnoitus soveltuu hyvin kohteeseen. Ongelmia kuitenkin ilmeni aika tavalla ja lopulta vain 5 % urakasta toteutettiin pinnoituksena.” Koskelan mukaan pinnoituksessa seinä nousee pystyyn yllättävän herkästi – jos putki esimerkiksi tekee pari mutkaa peräkanaa, homma hankaloituu huomattavasti. Lisäksi putkihaarat ja painaumat viemärissä saattavat vaarantaa koko operaation. Myös liian pieni tai hapero putki on riski. ”Sitten kun pinnoittaja ilmoittaakin, että lattia täytyy piikata auki, ei se tietenkään asiakasta ilahduta.” SUUNNITTELE HUOLELLA Pelkkää jobinpostia vaihtoehdot eivät sentään tuo tullessaan. Koskela kertoo, että esimerkiksi pohjaviemäreiden sukitus on yksi hyväksi havaittu metodi. Alajääsköä ei hirvitä laajentaa toimintaa ja henkilöstön määrää keskellä taantumaa. Itse asiassa hän pohtii, että lama ei ole puraissut niin kipeästi putkiremonttipuolella. Siitä huolimatta viemärimarkkinassa ei ole pikavoittoja odotettavissa: ”Kilpailu on viemäripuolella kova, ja viime aikoina urakkahinnat ovat hiukan tulleet alaspäin.” 52 kita 2 / 2010 KUVA: RODEO.FI PIPELINER VALTAA VIEMÄRIT TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN VTT:n Satu Paiho huomauttaa, että konstit ovat monet, mutta kaikki putkiremonttimenetelmät vaativat joka tapauksessa huolellista suunnittelua – ja laadukasta työmaakulttuuria. ”Mikäli näistä tingitään, voi ongelmia olla tiedossa remonttimenetelmästä riippumatta.” Koskela on samoilla linjoilla ja korostaa, että hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty. Aktiivinen suunnittelunohjaus luo hyvän pohjan urakkakilpailulle ja saattaa säästää taloyhtiölle sievoisen summan. ? Pinnoittaminen on pop Yritys lähtee luottavaisin mielin uusille apajille, sillä yrityksen käyttämä pinnoitusmenetelmä on mm. läpäissyt VTT:n testit ja saanut hyvää palautetta asiakkailta. Pipelinerin putkisaneerauksessa putken sisälle luodaan kokonaan uusi putki epoksihartsia käyttäen. Näin estetään korroosion ja kerrostumien muodostuminen. Menetelmää on maailmalla hyödynnetty menestyksellä vuodesta 1993. Viemäreissä Pipeliner ei kuitenkaan käytä epoksihartsia tai sen johdannaisia, vaan luottaa TKR-putkimassaan. Suomessa kehitetyn TKR-massan elastisuus ja muut ominaisuudet ovat huomattavasti paremmat kuin epoksihartsilla, yritys uskoo. Pinnoittaminen on jäänyt Suomessa pienempien toimijoiden pelikentäksi, mutta nyt myös isot pelurit ovat valpastuneet. Ensin pinnoitusmarkkinaan tuli Are ja huhtikuussa myös Lemminkäinen ilmoitti laajentavansa putkiremonttimenetelmien valikoimaansa pinnoitusmenetelmällä. Alajääskö tietää, että moni kollega ei katsele hyvällä isojen firmojen tunkeutumista pienempien spesialistien metsästysmaille, mutta hän itse ei ole moksiskaan: ”Minusta tämä kehitys on etupäässä vain positiivista. Isojen toimijoiden mukaantulon myötä pinnoitustoiminta saa uudenlaista uskottavuutta kuluttajan silmissä.” ?

Sivu 53

Parhaassa putkisttoremontissa vanhat putket jäteetään paikalleen EW-Liner Oy:n Tubus -putkisstosaneerausmenetelmällä viemärit saneerataan ruiskuuttamalla uusi putki vanhan putken sisään. Kyseessä on ehdottomasti yksinkertaisin, halvin ja joustavin tapa asentaa uudet putket olemaassa olevaan viemärijärjestelmäään. Tubus -ruiskutusmenetelmää vie tavallisesti yhden työpäivän huoneistoa kohti, ja asukas tuskkin huomaa, että asunnossa onn käyty. EW-Liner Oy http://www.ew-liner.fi Espoon toimipiste Kaarinan toimipiste: Jyväskylän toimipiste: ja hallinto: Läntinen teollisuuskatu 21 A Autoilijannkatu 31 Kauhatie 2 02920 Espoo 20780 KKaarina 40320 Jyväskylä puh. (09) 8553 0410 puh. (022) 414 4100 puh. 0400 915 659 Ratkaisut auringonsuojaukseen Apollo-tuotteet ovat laadukkaita, testatuista ja tutkituista osista rakennettuja ratkaisuja erilaisiin auringonsuojauksiin. Pohjolan vaativiin olosuhteisiin yli 30 vuoden kokemuksella. Apollo ratkaisuilla on 5 vuoden TÄYSTAKUU Apollo Auringonsuojauksen Ammattilaiset kautta Suomen. Ota yhteys! TEHDAS puh (017) 821 2811

Sivu 54

PUTKIREMONTIN PÖLYNHALLINTA KYSYY HOKSOTTIMIA PUTKIREMONTEISSA TEHOKAS pölynhallinta nousee arvoon arvaamattomaan. Erityisen polttava haaste on kyseessä silloin, jos rempan jaloissa aiotaan sitkeästi asua – tällöin vaakalaudalla on ihmisten terveys ja hyvinvointi sekä tietenkin kodin omaisuus. Huipputekniikan ja maalaisjärjen yhdistelmällä ongelmista kuitenkin selvitään, kertoo Kari Liesivesi LTQ-Partners Oy:stä. Liesivesi on yrityksen työmaapalvelujen johtaja ja tietää kertoa, että LTQ:n ammattilaiset ovat olleet suojaamassa yli 900 asuntoa. ”Kaikkiaan olemme toteuttaneet pölynhallinnan koko paketin 4–5 työmaalla.” Putkiremonttien pölynhallinta lähtee liikkeelle riittävästä suojauksesta: suojaseinien avulla estetään pölyn kulkeutuminen sinne, missä sitä ei kaivata. Keskeisessä roolissa on ilmanpuhdistaja, eli käytännössä puhutaan alipaineistajasta, johon on liitetty huipputehokas suodatin. Sujuvaa remonttia edesauttaa myös LTQ:n kasaama tilapäinen keskusimurijärjestelmä, joka nopeuttaa asuntojen imurointeja aika tavalla. ”Keskusimurin ansiosta imuroijan ei tarvitse raahata mitään laitetta mukanaan asunnosta ja kerroksesta toiseen, vaan hän vie vain letkua”, Liesivesi kuvailee. Varsinkin hissittömissä kohteissa keskusimurisysteemi on todella kätevä. Liesivesi korostaa hyvän suunnittelun merkitystä. Etenkin aikataulutukseen kiinnitetään paljon huomiota. VALTION TEKNILLINEN tutkimuskeskus VTT toteutti käyttötestauksen, jonka perusteella ePIPE-epoksimateriaali todettiin sopivaksi sisäpinnoitteeksi sekä kylmä- että kuumavesiputkiin. Testaukset noudattivat Euroopan parlamentin asettamia vaatimuksia (nro. 1935/2004). ”Olemme erittäin tyytyväisiä VTT:lta saatuun tutkimustulokseen. Meillä on kunnia olla Suomen ensimmäinen epoksipinnoitteiden toimittaja, jonka tuotteen on todettu soveltuvan niin kylmän kuin kuuman juomaveden jakeluputkiin”, totesi ACE Duraflo Systems -yrityksen yhdysvaltalainen toimitusjohtaja Larry Gillanders. Yksi VTT:n tutkimuksen erityiskohteista oli bisphenol-A -kemikaali (BPA), jonka määrille on EU-alueella säädetty tiukat enimmäisarvot. Tutkimuskeskus VTT:n lausunto on osoitus siitä, kuinka vakaasti ACE Duraflo on sitoutunut ottamaan huomioon terveyskysymykset. ePipe-menetelmälle on aiemmin myönnetty kansainvälinen LEED-ympäristöluokitus. LEED on johtava rakennusten ympäristövaikutusten sertifiointiluokitus, jossa pureudutaan asumisen energiatehokkuuteen, jätteiden määrään, materiaaleihin ja laitteistoihin. 54 kita 2 / 2010 TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN ”Esimerkiksi asuntokohtaisen aikataulun täytyy pitää kutinsa, jotta urakka etenee ja päällekkäisyyksiltä vältytään.” TEHOA TYÖMAALLE Oma roolinsa on tietysti hyvällä työmaakulttuurilla. Kun yleinen järjestyksenpito, valvonta ja varastointi sujuvat jämptisti, työt rullaavat sutjakammin. LTQ:n työmaapalvelukonseptissa eri toiminnot tehdään keskitetysti: ”Kaikki sirkkeli- ja sahaustoiminta on keskitetty yhteen pisteeseen ja imuri laitettu kiinni sirkkeliin”, Liesivesi kuvailee. Toinen tärkeä toimipiste on eri massojen sekoitus. LTQ:n juuret ovat siivouspuolella ja sieltä on perua myös yrityksen asiakaslähtöinen ideologia. Liesivesi sanoo, että liian usein työmaalla tehdään niin kuin on helpointa rakentajille, eikä niinkään mietitä asiakkaan murheita. ”Me ajattelemme päinvastoin: tämä on palvelubisnestä ja haluamme ottaa asiakkaan huomioon kaikin mahdollisin tavoin.” LTQ:n asenne ja tekemisen laatu ei ole jäänyt huomaamatta. Viime lokakuussa Siivoustaito-lehti nimesi LTQ-Partnersin Vuoden 2009 Puhtausalan yritykseksi. Palkinnon perustelujen mukaan LTQ:n osaaminen rakennustyömaapalveluissa ja pölynhallinnassa painoivat vahvasti vaakakupissa valintaa tehtäessä. Liesivesi myöntää, että valtakunnallisen tunnustuksen saaminen hivelee mukavasti: ”Tuli sellainen tunne, että on valittu oikea tie.” ? EPIPE: VESIPUTKIEN EPOKSIPINNOITE SAI VTT:N PUOLTAVAN LAUSUNNON ePipe-palvelut Suomessa ”Yhtiömme missio on helpottaa putkistosaneerauksissa taloyhtiöiden ja niiden asukkaiden asemaa. Tarjoamme tutkitun ja turvallisen vaihtoehdon, jonka avulla pystytään toteuttamaan tarkoituksenmukainen putkistosaneeraus asiakaslähtöisesti”, kertoo ADF Nordic Oy:n Tekninen johtaja, Tomi Halonen. ”Tuotteemme kehittää myös rakentamista ympäristöä kunnioittavampaan suuntaan. Pinnoitus on tehokas keino taistelussa korroosiota vastaan. Asumisen ympäristövaikutukset pienenevät merkittävästi, kun korroosion tuhot putkistoissa estetään”, tähdentää Halonen. ACE Duraflo on merkittävä pinnoitejärjestelmien toimittaja Yhdysvalloissa, Kanadassa, Meksikossa ja Etelä-Amerikassa. Euroopassa ePipe-pinnoitetta myydään Suomen lisäksi mm. Espanjassa ja Belgiassa. ? Lisätietoja: www.aceduraflo.fi, www.aceduraflo.com

Sivu 55

Korroosioton vaihtoehto putkiremontteihin! WehoPress komposiittiputkijärjestelmä Haluatko kiinteistöösi putkijärjestelmän joka kestää tuleville sukupolville, on hygieeninen, ei syövy eikä johda ääntä huoneistosta toiseen? WehoPress-komposiittiputki on materiaalina ylivertainen valinta käyttövesi- ja lämmitysputkien uusimiseen. Asennustyö etenee nopeasti ilman tulitöitä, eikä maalaustöitä tarvita pinta-asennuksissakaan. Varmista jo hankesuunnittelussa, että myös putkistomateriaali siirtyy 2000-luvulle! MYYNTI: LVI- ja urakointiliikkeet kautta maan www.kwhpipe.fi 2 / 2010 kita 55 Putki vailla vertaa

Sivu 56

ENERGIATEHOKKUUDEN TULEE OHJATA PÄÄTÖKSENTEKOA YMPÄRISTÖN VALAISTUS on osa kansalaisen turvallisuutta ja sen energian käyttö on meidän kaikkien elinkustannuksissa. Tässä kohdin energian säästöön voidaan uuden tekniikan lisäämisellä vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi jalkakäytävät, porttikongit, rappukäytävät, katu- ja risteysalueet, piha-alueet, varastoalueet ja monta muuta kohdetta, joita valaistaan koko pimeimmän ajan, parhaimmillaan lähes vuorokauden ympäri. Lisäksi ympäristössä on runsaasti kohteita ja tiloja, joissa valaistus on ympäri vuorokautista, kesät, talvet. Osassa kohteita valaistuksen haitat muuttuvat mahdolliseksi eduksi kun samalla syntyy lämpöä. Tästä ”lämmitysmuodosta” ollaan onneksi siirtymässä pois kun hehkulamput jäävät historiaan. Olemassa oleva asennus voidaan helposti päivittää uuteen tekniikkaan. Hyvällä valaistussuunnittelulla voidaan saada mittaviakin kokonaiskustannusten säästöjä. LED-valaisimet ja energian säästöön suunnitellut ohjaustekniikat ovat olleet jatkuvassa kehitysvaiheessa, jota kannattaa seurata. Nyt on myös aika ottaa sitä laajemmin tuotantokäyttöön. Suunnittelijoiden ja päätösten tekijöiden tulee uskaltaa ottaa askel energiataloudellisempaan suuntaan. Asiakkaina meidän kaikkien tulee uskaltaa kyseenalaistaa omalle kohdallemme tulevat sähkö- ja valaistussuunnitelmat myös niiden energiatehokkuuden ja elinkaarimallin suhteen. Sähköturvallisuusmääräykset ja tekijöiden ammattitaito pitävät huolen niiden oikeellisuudesta. ILMALÄMPÖPUMPUT TUOVAT rakennuksiin ulkonäköhaittoja ja ovat alttiita ulkoisille haitoille. Esimerkiksi lasten leikit, ilkivalta tai katolta tippuva jää sekä lumi saattavat vahingoittaa arvokasta laitetta. Lämpöpumppuihin on saatavana erilaisia verhoiluja estämään ulkoisia haittoja ja antamaan näkösuojaa. Osa markkinoilla olevista katoksista saattaa kuitenkin heikentää ilmalämpöpumpun hyötysuhdetta. Minkälainen suojakatos on sopiva Hyvän suojan antavan verhoilun tulee olla soveltuva lämmityslaitteen kanssa käytettäväksi. Ilmalämpöpumppu kierrättää jopa 2000 kuutiometriä ilmaa tunnissa. Mitä suurempi lämmöntarve on, sitä enemmän pumppu kierrättää ilmaa lävitseen. Kun ilma kulkee lämpöpumpun ulkoyksikön läpi, ilma jäähtyy useita asteita. Ulkoyksikköä ei siis voi verhoilla ilmankiertoa haittaavalla verhoilulla. Jos pumppu on verhoiltu liian umpinaisesti joutuu jo jäähdytetty ilma takaisin pumpun ilman kiertoon ja lämmönoton hyötysuhde tippuu huomattavasti. Liian tiiviit verhoilut aiheuttavat vastapainetta pois tulevalle ilmalle, mistä johtuen pumppu ei pysty kierrättämään riittävää ilma määrää lävitseen. Viime talven pakkasten aikaan oli havaittavissa kuinka 56 kita 2 / 2010 Easy Led Oy on suunnitellut yhdessä asiakkaiden kanssa teollisuuden tarpeisiin soveltuvan LED-valaisinsarjan. LED-valaistusvoidaan toteuttaa hyvin erilaisiin tarpeisiin ja kokonaisuuksiin. PRO-valaisinperheen sarjan käyttökohteina voidaan pitää kaikkea teollisuuden valaisintarpeita. Valaisin voidaan varustaa erilaisilla linsseillä kohdentaen tarvittava valaistus oikeaan paikkaan tai sitten tuottamaan vain yleisvalaistusta. ? Lisätietoja: www.led1.fi VERHOILETKO ENERGIAN SÄÄSTÖSI POIS? liian tiiviit verhoilut muurautuivat jopa umpeen lämpötilaerojen ja ’jääkaappi-ilmiön’ vuoksi. Jos pumpusta ulos tuleva ilma ei pääse vapaasti pois katoksesta, tulee siitä pian itseään jäähdyttävä jääkaappi. Huomioi nämä asiat valitessasi verhoilua – Seinien riittävä väljyys ja ilmavuus, etenkin etuseinä (vähintään 60–80 % auki) – Katon kaltevuus riittävä (estää sadeveden roiskumisen seinälle) – Riittävä tila ilmansaannille pumpun takana, alla, päällä ja sivuilla – Riittävä tila putkien ja johtojen ohjaamiselle ulkoyksiköstä sisäyksikköön – VÄÄRÄNLAINEN VERHOILU SYÖ PUMPPUSI ENERGIANSÄÄSTÖN POIS! Laadukas verhoilu pidentää lämpöpumppusi ikää ja on tyylikkään näköinen. Ota verhoiluista selvää ennen hankintaa. Myynnissä on myös asian mukaisesti suunniteltuja tuotteita, joissa on huomioitu nämä seikat. Markkinoilla olevista tuotteista etenkin DomoTop- tuotteiden suunnittelussa on otettu huomioon lämpöpumpun toiminta ja ulkoyksikön suojaaminen. DomoTop- tuotesarjassa on katoksia erikokoisille lämpöpumpuille ja myös vaativampiin kohteisiin. ? Lisätietoja: www.hyvarpuu.fi

Sivu 57

Monipuolinen valikoima lähettimiä ja loggereita • HygroFlex lämpötila-kosteuslähettimet • HygroLog-dataloggerit • Paine-erolähettimet • CO 2 -, CO- ja VOC-lähettimet • Hiukkaslähettimet puhdastiloihin www.teknocalor.fi Sinikellonkuja 4 • 01300 Vantaa • puh. 010 820 1100

Sivu 58

HELSINGIN MUSIIKKITALO ON JO HARJAKORKEUDESSA Rakenteilla oleva Helsingin Musiikkitalo valmistuu 58 kita 2 / 2010 TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN aikataulun mukaan vuonna 2011. Harjannostajaiset pidettiin 7.5.2010. Taloon rakennetaan konserttisali, viisi pienempää salia, lämpiökahviloita, myymälä, klubiravintola sekä pihabaari. Musiikkitalon kokonaispinta-ala on 38 500 m². KUVAT: ARI MONONEN KEVÄÄN 2010 aikana Musiikkitalon työmaalla on muun muassa tehty lasitöitä sekä kiinnitetty julkisivun esipatinoituja vihreitä kuparikasetteja. Talon 1700-paikkaisen konserttisalin sisäkatto on jo valettu paikoilleen. Rakennuksen ulkoiset osat alkavat myös olla valmiita. ”Tätä nykyä työmaalla on noin 350 työntekijää. Kun sisätilojen rakentaminen vielä etenee, määrä nousee enimmillään noin 500 työntekijään”, kertoo johtava asiantuntija Tuomo Hahl Senaatti-kiinteistöistä. Toukokuussa pidetyissä harjannostajaisissa juhlapuhujina olivat muun muassa valtiovarainministeri Jyrki Katainen sekä Musiikkitalon säätiön puheenjohtaja Tuula Haatainen, joka on myös Helsingin apulaiskaupunginjohtaja. Haatainen arvioi, että talosta tulee aikanaan koko Helsingin musiikkielämän keskus. Sen pääkäyttäjiksi tulevat Sibelius-Akatemia, Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri.

Sivu 59

Äänen kulkeutuminen rakenteissa estetään Musiikkitalon rakennushankkeen kustannusarvio oli alunperin 140 miljoonaa euroa. Viimeisimmän arvion mukaan arvio ylittyy noin 20 miljoonalla. Rakennusmateriaalien laadusta ei ole voitu tinkiä. Tuomo Hahlin mukaan varsinkin akustiikan rakentaminen on haasteellinen tehtävä. ”Koko talo on akustiikkaa: kaikki sisätilojen muodot ja materiaalit on valittu nimenomaan akustiikan ehdoilla. Sen myötä talo kuvaannollisesti joko pysyy pystyssä tai kaatuu”, Hahl luonnehtii. Talossa on runsaasti erikoisrakenteita. Esimerkiksi musiikkisalit on asennettu laakereiden varaan. ”Salit on eristetty muista rakenteista, jotta äänet eivät kulkeudu rakenteita pitkin tilasta toiseen. Myös pienissä harjoitushuoneissa ääntä on vaimennettu massiivirakenteilla tai kivimateriaaleilla. Sinänsä materiaalit ovat normaalimateriaaleja, kuten kiveä, kipsilevyä, puuta ja betonia”, Hahl luettelee. Musiikkitalon pääurakka on SRV:n vastuulla. Talo valmistuu näillä näkymin ensi huhtikuun lopulla. Viralliset avajaiset pidetään 31.8.2011. ? VEDÄ HENKEÄ - ILMASTA VIRKEYTTÄ™ Vedä HENKEÄ EnsiavuksiSisäilmaan®-palvelu tarjoaa ratkaisun, jolla voidaan vähentää merkittävästi sisäilman epäpuhtauksia väliaikaisesti. EnsiavuksiSisäilmaan®-palvelu mahdollistaa työnteon tai asumisen jatkumisen tiloissa vähentämällä altistumista merkittävästi. EnsiavuksiSisäilmaan®-palvelusta saadaan nopeasti tilapäinen apu korjausta odottaviin kohteisiin. Vedä henkeä – ilmasta virkeyttä! www.sandbox.fi Puh. www.sandbox.fi 010 420 6060 2 / 2010 kita 59

Sivu 60

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAISSA EI OLE ollut aiemmin säännöksiä siitä, miten tavanomaisena pidettävästä hissin jälkiasennuksesta voidaan päättää silloin, kun vastikeperusteen noudattaminen kustannusten jaossa olisi yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista. Uudessa laissa yhtiön päätösten suhdetta yhdenvertaisuusperiaatteeseen arvioidaan sen perusteella, mi60 kita 2 / 2010 HISSIN JÄLKIASENNUS UUDESSA ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAISSA TEKSTI: TIMO A. JÄRVINEN ASIANAJAJA, ASIANAJOTOIMISTO OY JURIDIA AB ten päätös ja sen täytäntöönpano vaikuttavat osakkeiden arvoon. Yksittäisen osakkaan kannalta kysymys on siitä, missä määrin hissin rakentamisesta hänelle aiheutuvat kustannukset ja osakkeiden arvonnousu vastaavat toisiaan. Osakkeenomistajien yhdenvertaisen kohtelun toteutumista arvioitaessa ei oteta huomioon osakkeenomistajan henkilökohtaisia käsityksiä uudistuksen vaikutuksesta. Hissin jälkiasennus eroaa muista asunto-osakeyhtiöissä yleisistä asuntojen arvoon vaikuttavista tavanomaisista uudistuksista siten, että hissin rakentamisen rahamääräinen vaikutus eri kerroksissa olevien asuntojen arvoon on yleensä huomattava ja helposti ennalta havaittavissa. Enemmistöpäätös riittää, jos kulut jaetaan laista ilmenevällä tavalla Uuden lain mukaan hissin jälkiasennuksesta päätetään tavallisella enemmistöpäätöksellä, jos kulut jaetaan vastikeperusteesta poiketen osakehuoneistojen kerroksen ja yhtiövastikeperusteen mukaisesti. Yhtiökokous päättää tällöin tavallisella enemmistöllä kustannusten jakamisesta siten, että kustannusten jakoperusteena on yhtiövastikeperuste kerrottuna osakehuoneiston kerroksella, joka määräytyy porrashuoneen sisäänkäynnin perusteella. Osakkaan maksuosuutta laskettaessa ei oteta huomioon sellaista yhtiön kellarissa tai ullakolla olevaa varastoa tai yhteistä saunaa tai muuta yhteistä tilaa, jonka käyttäminen voi helpottua hissin jälkiasennuksen yhteydessä. Näiden tilojen käytettävyyden paraneminen ei yleensä vaikuta olennaisesti osakehuoneiston arvoon. Mikäli yhtiökokous päättää kulujen jakamisesta muulla tavalla, päätökseen vaaditaan enemmistöpäätöksen lisäksi niiden osakkaiden suostumus, joiden maksettavaksi tuleva määrä kasvaa siitä, mitä se uuden lain mukaan olisi.

Sivu 61

Esimerkki hissin jälkiasennuksen kustannusten jaosta Rakennuksessa on neljä kerrosta, ja asuntoja on kaikissa kerroksissa, sisääntulokerros mukaan lukien. Yhtiövastikeperuste on asunnon yhtiöjärjestyksen mukainen pinta-ala. Ensimmäisen asuinkerroksen huoneistojen vastikeperusteena oleva pinta-ala kerrotaan hissikertoimella yksi, toisen kerroksen pinta-ala kerrotaan kahdella jne. Näin saadut kaikkien osakehuoneistojen huoneistokohtaiset vastikeperusteet lasketaan yhteen ja summalla jaetaan julkisten avustusten jälkeen yhtiön maksettavaksi jäävä kustannus. Jako-osa osoittaa yhden vastikeperusteen osuuden jälkiasennuksen kustannuksista. Tämä rahamäärä kerrotaan hissikertoimella huoneistokohtaisen vastikeperusteen kanssa. Esimerkkitapauksessa ensimmäisen kerroksen vastaava asunto maksaa neljänneksen siitä, mitä ylimmässä kerroksessa sijaitseva asunto. Vastaavasti toisen kerroksen vastaava asunto maksaa kaksi kertaa enemmän kuin ensimmäisen kerroksen vastaava asunto, mutta puolet siitä, mitä ylimmän kerroksen vastaava asunto. ? Vain osaamiseen kannattaa sijoittaa. Fabianinkatu 29 B 00100 Helsinki Puh. 010 684 1300 www.juridia.com 2 / 2010 kita 61

Sivu 62

SUOMEN VUOKRAKONTTI Oy:llä on noin 30 vuoden kokemus konttialalta. Asiakkaina ovat erityisesti kauppa, teollisuus ja puolustusvoimat. ”Nimestään huolimatta Suomen Vuokrakontti Oy paitsi vuokraa, se myös suunnittelee ja myy niitä sekä valmistaa erikois- ja standardimallisia kontteja”, toimitusjohtaja Jarmo Villman kertoo. Nurmijärven Rajamäellä pääkonttoriaan pitävän Suomen Vuokrakontti Oy:n palveluksessa on seitsemän henkilöä. Yhtiön konteilla on käyttöä muun muassa kuljetuksissa, varastoinnissa ja toimistoina. Kontteja valmistetaan Tsekin tasavallassa, Liettuassa ja Kiinassa. Erikoiskontteja valmistetaan Suomessakin. ”Viime aikoina elintarvikkeiden kuljetuksessa ja varastoinnissa käytettävien kylmäkonttien suosio on lisääntynyt”, Jarmo Villman toteaa. Kontit kestävät kovaakin käyttöä Usein kontteja tarvitaan myös remontti- ja rakennustyömailla sekä tilapäisessä varastoinnissa. ”Tällä hetkellä etenkin erikoiskontit ovat kasvava ala. Niiden kysyntä on lisääntynyt merkittävästi kymmenen viime vuoden aikana”, Villman mainitsee. Esimerkiksi puolustusvoimat käyttää erikoiskontteja laitetiloina ja teknisinä suojina. Villmanin mukaan kontit ovat rakenteiltaan ja ominaisuuksiltaan toisenlaisia kuin kevyemmät peltisuojat. 62 kita 2 / 2010 ERIKOISKONTTIEN SUOSIO LISÄÄNTYY TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVA: SUOMEN VUOKRAKONTTI OY SUN SAUNA on 1997 perustettu perheyritys, joka on keskittynyt saunan loppukäyttäjien palvelemiseen kokonaistoimituksilla. Nyt Sun Sauna on tuonut markkinoille uuden tuotteen, joka on suunniteltu jokapäiväiseen käyttöön taloyhtiöihin ja uimahalleihin. Uutuustuotteen rakenne poikkeaa perinteisestä lauderakenteesta. Siinä laudelaudat on kiinnitetty etulautaan kiinteästi. Tämä estää päätypuuta imemästä vettä ja hikoilueritteitä sisäänsä. Ratkaisu jatkaa rallin käyttöikää ja parantaa hygieniatasoa. Rallien kiinnitysmekanismit mahdollistavat kiinnittämisen myös suoraan laattapinnalle, mikä ratkaisu on yleinen uimahallien saunoissa. Jatkuvassa käytössä olevien saunanlauteiden kulutuskestävyys, siivottavuus ja uudistettavuus ovat erittäin tärkeitä siistin ulkonäön lisäksi. Uuden lauteen siivottavuudesta kertoo Viitasaaren kaupungin uimahallin siivoojahenkilökunnan työperäisten sairauslomien vähentyminen tuoteratkaisumme ansiosta. Runkona käytetään ruostumatonta terästä, alumiinia ja ralKontteja tarvitaan esimerkiksi laitetiloina, teknisinä suojina sekä rakennustyömailla. ”Konttien rakenteet ovat lujia. Näin ollen kontit kestävät kuormia hyvin. Niitä on mahdollista esimerkiksi pinota päällekkäin.” Suomi on Villmanin mukaan jäänyt hieman jälkeen konttien käyttömahdollisuuksien kansainvälisestä kehityksestä. ”Asiat ovat kuitenkin muuttumassa. Nyt asiakkaat jo vaativat siirrettäviä ja kuljetettavia konttiratkaisuja monenlaisiin käyttötarkoituksiin.” ”Puolustusvoimat on toki käyttänyt kontteja pitkään omassa logistiikassaan.” Tarvittaessa kontteja voidaan muunnella eri tarkoituksiin. Varsinkin teollisuuden ja puolustusvoimien keskuudessa ’avaimet käteen’ -periaatteella rakennetut kontit ovat olleet suosittuja. Yleisimpiä muutostapoja ovat lämpöeristyksen lisääminen sekä kontin sähköistäminen. ”Vain mielikuvitus on rajana sille, mitä konteilla voidaan tehdä”, Villman muistuttaa. ? MERKITTÄVÄ PARANNUS JULKISTEN TILOJEN SAUNALAUTEISIIN leina tervaleppää, lämpökäsiteltyä haapaa tai lämpökäsiteltyä mäntyä. Lauteiden puu osien mitoitus on tallennettu ja ne ovat uudelleen toimitettavissa parin viikon toimitusajalla. Osien vaihto käy ilman huoltokatkoksia muutamassa tunnissa. Vanhat puuosat ovat kierrätettävää energiapuuta. Tällaista tuotetta ei ole markkinoilla, minkä vuoksi JuhaPekka Huusko Sun Sauna Oy:ltä uskoo tuotteen saavan hyvän vastaanoton kohderyhmässä. ? Lisätietoja: www.sunsauna.fi

Sivu 63

PUHTAUDEN JA PÖLYNHALLINNAN AMMATTILAINEN Puhtaampaa korjausraken ta mista. LTQ:lta turvallisuusmääräykset täyttävä pölynhallintaratkaisu linjasaneeraukseen, ilmanpuhdistimet, oikea-aikainen pölysuojaus sekä ammattimainen siivoustyö. Soita ja kysy lisää! Työmaapalvelut puh. 020 741 7155 LTQ-Partners Oy Kirvesmiehenkatu 4, 00880 Helsinki Puh. 020 741 7150, fax 020 741 7159 ltq[at]ltq.fi , www.ltq.fi Vuoden 2009 Puhtausalan Yritys palveluksessasi! JÄTE- JA PYYKKIKUILUT Meiltä myös • Jätepuristimet ja siirtokuormausasemat • Paalaimet • Murskaimet • Kompostointi-laitteistot • Ozoni -hajunpoisto • Kanaalipaalaimet Jätteet järjestykseen ammattitaidolla ja kokemuksella! TEKNISTÄ JÄTEHUOLTOA Kapasity Oy Vanha Yhdystie 5, 04430 Järvenpää Puh. (09) 279 8110, Fax (09) 2798 1121 Harvia-kylpyhuonesauna Helppo ratkaisu pieneen tilaan. Harvian kylpyhuonesaunat ovat nimensä mukaisesti suunniteltu erityisesti kylpyhuoneen kosteisiin ja pieniin tiloihin. Saatavana on kaksi eri mallia Sirius ja Capella, ja niistä useita eri kokovaihtoehtoja. Sirius Sirius, kulmamalli CapellaDual, yhdistetty sauna ja suihku • • • • • • Pieni koko > mahdollista asentaa rajalliseen tilaan, jopa kylpyammeen paikalle. Nopea asennus > sauna on käyttövalmis jo asennuspäivänä, ei aikaa vievää tai pölyistä remonttia. Korkealuokkaiset, kestävät materiaalit > kylpyhuonesaunan runko on valmistettu veden-, kosteuden- ja lämmöneristävästä erikoislevystä. Vedenkestävät ulkoseinät soveltuvat sellaisenaan hyvin suihkuseinäksi. Ei työläitä sähkötöitä > kiuas liitetään pistokkeella kylpyhuoneen maadoitettuun pistorasiaan (sulake 16A), sähköasentajaa ei tarvita. Ei tarvitse rakennuslupaa. Asunto-osakeyhtiön hallitukselle osoitetaan lomake, jossa kerrotaan kylpyhuonesaunojen tekniset ominaisuudet ja kerrotaan, ettei kylpyhuonesauna tarvitse rakennuslupaa. Nostaa asunnon arvoa. Lue lisää www.harvia.fi ja pyydä tarjous sauna[at]harvia.fi Luontaista hyvinvointia. 2 / 2010 kita 63

Sivu 64

VALOKUITUVERKKO NOPEUTTAA LAAJAKAISTAPALVELUJEN YLEISTYMISTÄ SONERAN VALOKUITUVERKKO kattaa tällä hetkellä yli 300 000 kotitaloutta kerros- ja rivitaloissa siten, että valokaapeli on kytketty kiinteistön talojakamoon. ”Uusiin kiinteistöihin asennetaan nykyään pelkästään valokuituyhteydet. Ne tarjoavat kaiken: kaapeli-TV:n, laajakaista- ja puhelinyhteydet sekä kiinteistön tarvitsemat turvallisuusja talotekniikkayhteydet”, myyntijohtaja Esko Korkalo TeliaSonerasta kertoo. Esko Korkalon mukaan Soneran valokaapeliverkon piiriin on tarkoitus liittää vuoden 2010 kuluessa vielä yli 100 000 taloutta lisää. ”Valokuitu on enemmän kuin laajakaista. Valokuituyhteys tarjoaa taloyhtiölle ja sen asukkaille kaikki laajakaista- ja TVpalvelut sekä puhe- ja viihdepalvelut.” ”Palvelu voi tulla kuluttajalle saakka monella eri tavalla, mutta joka tapauksessa siihen käytetään taloyhtiön kiinteistön sisäverkkoa.” Suomalaisessa kiinteistössä on perinteisesti aina puhelinsisäverkko ja antennisisäverkko. Kun taloa peruskorjataan, samalla usein rakennetaan yleiskaapelointiverkko. Uusiin taloihin rakennetaan aina Cat6-yleiskaapelointi tai valokuitusisäverkko. Nykyään kerrostalot kytketään Soneran valokuituverkkoon symmetrisellä vähintään 1000 Mbit/s:n yhteydellä, jolloin valokaapeli viedään talojakamoon asti. Verkon asuntokohtainen maksiminopeus on silloin 100/10 Mbit/s. Vanhemmissa kiinteistöissä, joissa sisäverkkona on käytettävissä vain Cat3-puhelinsisäverkko, Sonera hoitaa uudet valokuitutoimitukset VDSL2-tekniikalla, jolloin 100 Mbit/s:n nopeus on mahdollinen asuntoon saakka. Sonera on rakentanut laajakaistaverkkoa valokuiduilla Suomen suurimmissa kaupungeissa. Korkalo uskoo, että kaikki kodin tietoliikenne-, televisio ja viihdepalvelut välitetään tulevaisuudessa laajakaistapalveluina valokuituverkossa. ”Tällöin asunnoissa tarvitaan vieläkin suurempia nopeuksia, jopa 1000 Mbit/s. Kiinteistöön tuotu valokuituyhteys sekä uudenaikainen sisäverkko antaa tälle laajennustarpeelle erinomaiset mahdollisuudet”, sanoo Korkalo. 64 kita 2 / 2010 TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN VAUHDIKASTA MENOA Korkalon mukaan myös uusi asuntoosakeyhtiölaki vauhdittaa laajakaistaverkkojen yleistymistä. Laki on tulossa voimaan 1.7.2010. ”Keskeisin muutos taloyhtiön tietoliikenneyhteyksien kannalta on, että laajakaistapalvelu voidaan hankkia taloyhtiöön yhtiökokouksenenemmistöpäätöksel- lä”, Korkalo selostaa. Laajakaistaverkon nopeus on seitsemän vuoden kuluessa moninkertaistunut. Vuonna 2001 yleisin nopeus oli 128 kbit/s, kun vuonna 2008 yleisin nopeus oli jo 2 MBit/s. ”Suomalaiset käyttävät yhä nopeampia ja nopeampia yhteyksiä, koska verkoissa siirrettävät tiedostot ovat isoja. Jos verkon nopeus on yksi Mbit/s, niin elokuvan lataaminen omalle tietokoneelle voi kestää jopa kymmenen tuntia. Sen sijaan 100 Mbit/s:n yhteydellä se kestää muutaman minuutin.” Laajakaistaverkot ovat tuoneet markkinoille myös uudenlaisia musiikki- ja videopalveluja. ”Sonera avasi juuri markkinoille uuden KotiTV-konseptin sekä URHOtv-total ja Spotify Premium -palvelut. Koti-TV sisältää myös videovuokraamopalvelun, jonka avulla asiakas voi valita katsottavakseen haluamansa elokuvan milloin tahansa omaan kotitelevisioonsa”, Korkalo kertoo. ”URHOtv-total välittää jääkiekon ja jalkapallon pääsarjakierrosten kaikki ottelut suorina lähetyksinä koteihin.” ”Spotify Premium tarjoaa yli 7 miljoonaa musiikkikappaletta asiakkaan tietokoneelle ja matkapuhelimeen, myöhemmin myös kotitelevisioon.” ”Hitaat laajakaistat eivät enää riitä kuluttajille. Verkoissa kulkevan tietoliikenteen määrä kaksinkertaistuu kahden vuoden välein, ja myös perinteiset kupari- ja kaapeliverkot menevät helposti tukkoon. Sen takia Suomessa tarvitaan uusia valokuituverkkoja ja monipuolisia palveluja asukkaiden tarpeisiin”, Korkalo arvioi. ?

Sivu 65

Ole kuin kotonasi... Ole kuin kotonasi... HINNAT ALKAEN 44 €/VRK (ALV 0%) CITYKOTI-asunnot ovat korkeatasoisesti saneerattuja, nimenomaan liikemiehille räätälöityjä huoneistohotelleja Helsingin ydinkeskustassa. Ne ovat edullinen, laadukas ja kodinomainen vaihtoehto hotelliasumiselle, oli kyseessä sitten lyhyt- tai pitkäaikainen majoitus. HINNAT ALKAEN 44 EUR/VRK (ALV 0%). Korkean käyttöasteemme vuoksi tarjoamme yrityksellenne mahdollisuutta liittyä sähköisen CITYKOTI-tiedotteen postituslistalle. Täyttämällä lomakkeen yrityksenne saa ensimmäisenä reaaliaikaista tietoa vapautuvista asunnoistamme. Lisätietoja saa osoitteesta www.citykoti.com tai soittamalla numeroon 050-555 00 58 Yrityksen nimi: Kontaktihenkilö: puh./fax e-mail: Voit faksata lomakkeen numeroon 09-685 65 77 tai lähetä tietosi suoraan osoitteeseen info[at]citykoti.com

Sivu 66

työ ja sen tekijä 66 kita 2 / 2010 STOCKMANNIN KELKASSA EI PITKÄSTY Stockmannin kiinteistöpäällikkö Kurt Blomqvist on nähnyt aitiopaikalta tavarataloklassikon elämää neljällä vuosikymmenellä. Vuonna 1987 Finn-Stroi Oy:stä taloon tullut Blomqvist myöntää, että Stockmann kyllä ”menee veriin” jossain määrin – mutta keväällä 2010 koittavat silti huolettomat eläkepäivät. ”AIKA EI OLE tuntunut pitkältä, kun on saanut painia uusien projektien kanssa”, Blomqvist toteaa. ”Painiminen” onkin ehkä se kuvaavin sana, sillä ainakin startti Argos-hallin laajennusosan rakennuspäällikkönä oli TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVA: SINI PENNANEN rankka kokemus. Vaikeuksien kautta päästiin kuitenkin voittoon, ja Argoksen valmistuttua toukokuussa 1989 alkoivat jälleen laajat osastojen muutokset. 1990-luvun puolelle tultaessa myymälätilat laajenivat 6. ja 7. kerrokseen sekä kellaritiloihin. Vuonna 1990 tehtiin päätös 6. kerroksen ottamisesta liiketiloiksi, mikä taas aiheutti 3.–5. kerrosten uudelleenjärjestelyt 1991. Osastojen jatkuvan uudistamisen ohessa toteutettiin 7. kerroksen ”kaupallistaminen” 1990-luvun puolivälissä ja uuden Basementin avaaminen. 7. kerros rakennettiin nykyiseen muotoonsa neljässä eri vaiheessa. Herkkuosasto taas laajeni kahteen kerrokseen ja uusi Forum-tunneli avattiin 1995.

Sivu 67

KASVUN PAIKKA Blomqvistin 23-vuotisen uran Stockmannilla kruunasi kuitenkin laajennus- ja uudistusprojekti Kasvu. Vuosia kestäneen suunnittelujakson jälkeen urakka viimein käynnistyi 2006 ja on tällä hetkellä viimeisiä silauksia vaille. Valmista tulee syyskuussa 2010. Stockmannin kasvojenkohotuksen myötä kaupallista pintaalaa syntyy lisää noin 10 000 neliömetriä. Laajennuksen jälkeen tavaratalon myyntipinta-ala on noin 50 000 neliömetriä ja Stockmann harppaa kerralla suurten eurooppalaisten tavaratalojen joukkoon, lähes yhtä suureksi kuin Pariisin Galeries Lafayette tai Lontoon Harrod’s. Jättihankkeen hintalappu on noin 200 miljoonaa euroa. Blomqvist kertoo, että tärkeä etappi projektissa oli viisi vuotta sitten, kun sovittiin rakentamisen pelisäännöistä. Tärkein teesi oli, että bisnes ei saa kärsiä remontin takia. Lisäksi työmaainfra ja riskinhallinta olivat luonnollisesti avainasemassa. Yhteistyökumppanit kehuvat kilpaa, että Blomqvistin parinkymmenen vuoden kokemus talosta on ollut kullanarvoista projektin joka käänteessä. Blomqvist itse ei korvaamattomuuteensa usko yhtä hanakasti, mutta myöntää kyllä että työsarka on ollut mieluista. ”Kasvu-projektissa huomionarvoista on, että vaikka myyntipinta-alasta oli 10 % pois pelistä, myynti nousi kuukausi kuukaudelta aina lamaan saakka.” TEHTÄVÄ TALLINNASSA Uransa aikana Blomqvist oli mukana myös starttaamassa Tallinnan Stockmannin ensimmäistä vaihetta 1994. Samaten mies on ehtinyt hääriä mm. Kirjatalon, Tapiolan, Pitäjänmäen ja Vantaanrastin projekteissa. Helsingin ydinkeskustan lippulaiva on kuitenkin se kaikkein rakkain paikka. Blomqvist muistaa kujeilleensa kulmilla jo koulupoikana. ”Koulua käytiin Mikonkadulla, mutta kummasti sitä jotenkin harhautui”, Blomqvist (s. 1947) naurahtaa. Noihin aikoihin tavarataloa lämmitettiin koksilla ja Blomqvist muistaa hyvin autojen kippaamat mustat kasat, joita miesjoukot lapioivat kellariin. Historialliset koksiluukut ovat yhä paikallaan kadun pinnassa. Eläkepäivillä Blomqvist arvelee tien kulkevan keskustan Stockmanniin harvemmin, koska Tapiolan Stockmann on sen verran lähempänä kotia. Tapiolasta kolmen tytön isoisä voi tehdä jokusen hankinnan, ennen kuin taas suuntaa mökille Turun saaristoon. ? 2 / 2010 kita 67

Sivu 68

JÄTTIPROJEKTIN RAKENNUSTYÖT starttasivat 2006, mutta sitkeätä suunnittelutyötä on tehty jo vuosituhannen alusta lähtien. Megaremontin myötä tavaratalon myymäläala lisääntyy lähes 10 000 neliötä. Tilat väljenevät, osastot laajenevat ja saavat uuden ilmeen. Työnimeksi tavarataloprojektille annettiin KASVU (Kaikkien Aikojen Stockmann, Vuosisadan Uudistus). Kasvun takana on pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto Laatio. Rakennesuunnittelusta vastaa Finnmap Consulting Oy ja talotekniikkasuunnittelusta Insinööritoimisto Olof Granlund Oy. Projektinjohtokonsulttina hankkeessa toimii Pöyry CM Oy. Päätoteuttajana hankkeen alkupuoliskon ajan toimi CM-Urakointi Oy ja rakennustyöt vie päätökseen projektinjohtourakoitsija SRV. Suunnittelun hallittavuuden parantamiseksi projekti jaettiin neljään osa-alueeseen: olosuhdeparannuksiin eli olemassa olevien myyntitilojen suunnitteluun, ylämaailmaan eli uu68 kita 2 / 2010 STOCKMANN KASVOI ISOKSI JÄTTIREMONTTI PÄIVITTI TAVARATALOKLASSIKON UUDELLE VUOSITUHANNELLE TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVAT: SINI PENNANEN Stockmannin jättimäinen laajennus- ja peruskorjaushanke on valmis tämän vuoden joulumyyntiin. Stockmannin Herkun ensimmäinen osa avattiin maaliskuussa ja syyskuussa avataan loppuosa. Ruokamaailman valmistuessa talon muodonmuutos kellarista kattoon alkaa olla loppuviilausta vaille. den valopihan ja yläkerrosten suunnitteluun, pysäköintilaitoksen suunnitteluun sekä maanalaisen maailman suunnitteluun. Mannerheimintien alle louhittiin suuri paikoitushalli korvaamaan tavaratalon entiset paikoitustilat. Tavaratalon alle rakennettu uusi huoltokeskus vähentää keskustan raskasta liikennettä yhdessä keskustan huoltotunnelin kanssa. KATSEET KESKUSTAAN Laajennuksen vaikutus kaupunkirakenteeseen on myös merkittävä. Uudet liikennejärjestelyt, kävelykatu ja myyntipinta-alan lisääntyminen parantavat Helsingin keskustan viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta, Stockmannilla uskotaan. Remontissa on uusittu 40 hissi- ja liukuporrasyksikköä ja niiden lukumäärää lisätään sadan pintaan. Talotekniikka on nykyaikaistettu ja uusittu käytännössä lähes kokonaan projektin aikana. Talotekniikan kannalta ratkaisevan tärkeää oli liittyminen kaukokylmäverkkoon keväällä 2008. Arkkitehtitoimiston projek

Sivu 69

tinvetäjänä toimiva arkkitehti Weikko Kotila toteaa, että kaukokylmä on projektin kannalta olennainen palanen: ”Tuskin tarvittavan kokoinen lauhdutinkenttä olisi mahtunut tavaratalon katolle”, hän pohtii. Esimerkiksi Stockmannin Herkun kylmälaitteet toimivat lähes kaikki kaukokylmän voimin. Remontin jälkeen Stockmannilla on yksin myyntipinta-alaa massiiviset viisi hehtaaria – joten ilman kaukojäähdytystä projekti olisi vaikeutunut huomattavasti. Monet muutokset läpikäynyt tavaratalo sai koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän ja jäähdytykset 1980-luvun alussa, aikaisemmin kaikki toimi painovoimalla. Ylöspäin pyrkivä lämmin ilma ohjattiin kesäkuumilla taivaalle kanavien ja lasikaton avattujen luukkujen kautta. TUPLASTI ILMAA Laajennusprojektin myötä ilmamäärät talossa ovat kaksinkertaistuneet, kertoo kiinteistöpäällikkö Kurt Blomqvist. Uusien automaattijärjestelmien avulla lämpöä ja hiilidioksidimääriä pystytään ohjaamaan tarkasti. Jäähdytys on modernille tavaratalolle kaikki kaikessa, sillä ihmismassat lämmittävät paljon (noin 70 wattia/henkilö) ja siihen päälle tulee tietysti vielä valaistus. Ei siis ihme, että valtakunnan ykköstavaratalon jäähdytysteho on lähemmäs 100 wattia per neliö. Stockmann on kuitenkin tullut huomattavasti alaspäin energiankulutuksessa – ainakin tietyissä suhteissa. Tavaratalon historiaa selvittänyt Weikko Kotila huomauttaa, että vielä 1930-luvulla Stockmann kulutti enemmän energiaa kuin Raahen kaupunki! Kaukolämmön kulutus talossa ei ole suuren suurta, koska valaistus ja ihmiset lämmittävät taloa ja jäähdytystä käytetään runsaasti talvellakin. Hullujen päivien aikaan taloon ryntää päivittäin 160 000 ihmistä, mutta tavallisena harmaana maanantainakin väkeä on 40 000. Ei siis ihme, että lämpöä saadaan käyttöön myös talteenottoina. Valaistuksen lisäksi sähköä haukkaavat ilmanvaihtokojeet, hissit ja liukuportaat, konttoritekniikka sekä kaukojäähdytystä käyttävät lisäjäähdyttimet. ”Esimerkiksi vanhalla puolella on kuusi ilmanvaihtokonetta, jotka muodostavat rengaskanavan. IV-koneiden linkittäminen puolestaan tuo joustavuutta mm. huoltotöihin”, Blomqvist kuvailee. MITTAA JA VALVO Kaikki energia mittaroidaan ja käyttö optimoidaan mahdollisimman tarkasti. Automatisoidut järjestelmät seuraavat talon vaihtuvia olosuhteita jatkuvasti. Taloteknisiä järjestelmiä Stockmannilla on päälle 30 ja ne läpäisevät koko kiinteistön. Kurt Blomqvist muistuttaa, että optimoinnin lisäksi myös itse suunnitteluratkaisut ja tekniikan valinnoissa tapahtuva energiapriorisointi ovat avainasemassa säästöjä etsittäessä. Kotila ja Blomqvist myöntävät, että vanhan kiinteistön peruskorjaus on aina haastava savotta. Huolellisesta suunnittelusta huolimatta kentällä törmätään ongelmiin, kun putket eivät löydy aivan piirustusten mukaisesta paikasta – tai ovat kokonaan kateissa. Miehet kuitenkin näkevät, että yksityiskohtien tasolla pulmat on saatu hyvin ratkottua ja koko prosessi on edennyt kuin kiskoilla. ”Suunnittelu ja aikataulutus on pitänyt kutinsa hyvin ja isot linjat on pystytty pitämään”, Blomqvist toteaa. TULKOON VALOPIHA Kotila mainitsee vielä erikseen projektin ”Yläkasvu”-osion, jossa keskushallin lasikaton yläpuolella oleva avoin ulkotila hyödynnettiin myyntitilana kolmessa kerroksessa ja katettiin lasikatolla – ja voilà, kokonaan uusi valopiha muodostui. Valopiha toteutettiin Stockmannin suunnitelleen arkkitehti Sigurd Frosteruksen 1950-luvun luonnosten viitoittamana. ”Stockmannin arvoista kertoo jotain se, että sisäpihan vanhat seinät säilytettiin”, Kotila toteaa. Kotila kehaisee Frosteruksen kaukonäköisyyttä tilasuunnittelussa: tehokkaan runkomitoituksen ansiosta kaikki sisätiloihin kohdistuvat haasteet on pystytty ratkaisemaan halki vuosikymmenten. Kantavana ajatuksena rationaalisella Frosteruksella oli tulevien muutosten (mm. liiketilojen lisääntyminen, uusien hissien sijoittaminen) huomioiminen rakennusrungossa ja tiloissa. ? 2 / 2010 kita 69

Sivu 70

70 kita 2 / 2010 CONSTI LAAJENTAA HARKITUSTI KORJAUSRAKENTAMISEN YKKÖSNIMI ON MUKANA MYÖS STOCKMANNIN UUDISTUKSESSA ”KOKOLUOKKANSA PUOLESTA kyseessä on merkittävä IV- ja sprinkleriprojekti”, hän kuvailee. Herkkumaailman kokonaisneliömäärä on yli 4 500. Consti Talotekniikan urakkasalkussa on vanhastaan pääkaupunkiseudulta mm. Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalityömaan ilmanvaihto- ja sprinklerityöt, Spondalle tehtävä Hovioikeuden kiinteistön saneeraus ja Helsingin yliopiston Viikin A-rakennuksen LVI-projekti. ”Spondan ja Viikin työt ovat nyt valmistumassa ja Finavian projekti jatkuu edelleen”, Holopainen päivittää toukokuisen tilanteen. Projekteja on tullut myös lisää: Consti Talotekniikka on mukana Myllypuron ostoskeskuksen uudistuksessa ja kahden Prisman (Kouvola ja Tampereen Lielahti) laajennuksessa. Pirkanmaalla Constia työllistävät myös mm. Ikean uuden Tampereen myymälän ilmanvaihdon rakentaminen sekä ABC Pirkanmaan sähkötyöt. Turku ja Lahti uusimmat Consti Talotekniikka kuuluu Consti Yhtiöihin, joka on viime aikoina haalinut lisää korjausrakentamisen konkareita omaan dream teamiinsä: viimeisimmät vahvistukset ovat RakennusLundén Oy Turusta ja Rakennustoimisto KI-VI Oy Lahdesta. Yli 120 miljoonan euron pro forma liikevaihdolla Consti Yhtiöt on Suomen johtava korjausrakentamiseen erikoistunut yritys, kertoo Yhtiöiden toimitusjohtaja Antti Korkeela. Rakennus-Lundénin tultua mukaan remmiin toukokuussa henkilöstömäärä kipusi jo 500:aan. ”Olemme selkeästi suurin ja monipuolisin toimija korjausrakentamisessa.” Constin palveluihin kuuluvat talotekniikka, linjasaneeraus, korjausurakointi sekä julkisivusaneeraus ja pihojen ja ympäristöjen uudistaminen. Consti Yhtiöiden kuningasajatuksena on TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVA: SINI PENNANEN Yksi Stockmannin jättiremontin tekijöistä on Consti Talotekniikka, joka vastaa Stockmannin Herkun ilmanvaihtoja sprinkleritöistä. Consti Talotekniikan toimitusjohtaja Marko Holopainen kertoo, että työt ovat hyvällä mallilla ja valmista tulee syksyllä.

Sivu 71

koota alan vakiintuneita yrityksiä yhteen ja vastata näin korjausrakentamisen kasvavaan tarpeeseen. Tuoreiden hankintojen myötä mukana on jo kahdeksan oman alansa ja alueensa luotettua osaajaa. Keltanokkia tähän joukkoon ei kaivata: ”Näistä yrityksistä kaikkein nuorimmallakin on takanaan 20 vuoden kokemus.” Korkeelan mukaan Consti-konsepti on pitänyt kutinsa taantumassakin. ”Keskittyminen puhtaasti korjauspuoleen on ollut toimiva valinta meidän kannalta”, hän toteaa ja lisää, että potentiaalia alalla todella piisaa. Suomalaisen rakennuskannan tämänhetkinen korjausvelka pyöriikin sangen tähtitieteellisissä sfääreissä (30–50 miljardia euroa ROTI-työryhmän mukaan). Asiakkaalle koko kattaus Tästä huolimatta myös korjausmarkkina on perin pohjin kilpailtu, eivätkä diilit itsestään tule. Korkeelan mukaan hintataso urakoissa on varsin matala, mutta parempia aikoja kohti ollaan menossa. Nälkää Constilla riittää myös laajentumiseen. Korkeela pohtii, että toistaiseksi vasta pääkaupunkiseudulla on saavutettu riittävän monipuolinen palvelupaketti ja muilla alueilla riittää vielä tekemistä. ”Tampereella, Turussa ja Lahdessa palvelun teho on jo osittain riittävällä tasolla, mutta ei vielä kokonaan”, hän arvioi. Kiire Constilla ei kuitenkaan ole – Turun ja Lahden ”kaappaustenkin” takana on ollut pitkä prosessi ja valmistautuminen. Siitä huolimatta uusia aluevaltauksia tullaan hyvin todennäköisesti vielä näkemään: ”Kyllä esimerkiksi Oulu ja Jyväskylä ovat hyvin kiinnostavia paikkoja – jollakin aikavälillä.” ? 2 / 2010 kita 71

Sivu 72

– Korkovarmat tuulikaappimattouutuudet – Kosteantilanmatot – Käytävämatot Muovihaka Oy Kuusimäentie 12, 01900 Nurmijärvi puh. 09 290 2220, faksi 09 250 4807 info[at]muovihaka.com, www.jaguarmatot.com 72 kita 2 / 2010 KAIHTIMET Tehokkaaseen auringonsuojaukseen! Lapuan Kaihdin Alanurmontie 268, 62100 Lapua puh. 06 433 5500, faksi 06 433 1332 myynti[at]suncover.fi www.suncover.fi, www.lapuankaihdin.fi Energiatehokkaat, luotettavat, suomalaiset led-valaisimet ulkokäyttöön mm. alue- ja kohdevalaisuun Valopaa Oy Mäkelininkatu 15, 90100 Oulu puh. 010 470 8890 info[at]valopaa.com, www.valopaa.com

Sivu 73

Sivu 74

LINJASANEERAUS JULKISIVUTUOTTEET BETONINKORJAUSTUOTTEET Rakennatpa uutta tai korjaat vanhaa, meiltä saat aina laadukkaan kokonaisratkaisun. Jo vuosikymmenten kokemuksella. Tutustu uutuustuotteisiimme ja tilaa uusi linjasaneerausopas: maxit.fi