Tutustu myös prointerior-lehteen
Kiinteistö & Talotekniikka 1/2012
Kiinteistö & Talotekniikka kita 1/2012 lehdessä hissiasiamies Erkki Holappa ruotii hissien kunnossapitoa ja hankintaa. Lehti esittelee taloyhtiön, jossa toteutettiin kattava peruskorjaushanke uusimalla kaikki vanhat hissit uusiin. Uusimmat rakennusmääräykset kannustavat energiatehokkaaseen lämmitykseen. Lehdessä käymme läpi erilaisia energiatehokkaita lämmitysratkaisuja. Lehden muina aiheina ovat mm. ekologiset julkisivuratkaisut sekä taloautomaatio.
SISÄLLYSLUETTELO
Sivu -1
www.kita.fi Hinta 9,20 EUR Vanhat hissit kaipaavat peruskorjausta Lämmitysjärjestelmää valittaessa energiatehokkuus on keskeistä Automaatiolla ilmastonmuutosta kaatamaan
Sivu 0
Korjaus rakentaminen 12 ENERGIATEHOKAS IDEAPÄIVÄ AMMATTILAISILLE 1.2.2012 10-16 Rakentajille - Suunnittelijoille - Taloyhtiöille ja isännöitsijöille Tervetuloa vuoden tärkeimpään korjausrakentamisen ammattilaispäivään. Tarjoamme sinulle ensi vuoden puhutuimmat teemat, uusimamt hanke-esittelyt, kymmenet ratkaisuntoimittajat sekä 800 kollegaasi. Yksi päivä, joka kannattaa käyttää hyödyksi! AIKA: Keskiviikko 1.2.2012 klo 10.00 - 16.00 PAIKKA: Wanha Satama, Pikku Satamakatu 3-5, 00160 Helsinki ILMOITTAUDU MAKSUTTOMAAN TAPAHTUMAAN SEKÄ TUTUSTU OHJELMAAN OSOITTEESSA: WWW.KORJAUSRAKENTAMINEN2012.FI WANHA SATAMA ONNISTUNEITA KOHTAAMISIA
Sivu 1
Kytkinyksikkö energianmittauksella ABB Oy Asennustuotteet Porvoon Sisäkehä 2, PL 16 06101 Porvoo Puh. 010 22 11, fax 010 225 4255 http://www.abb.fi/asennustuotteet Tulevaisuuden tekniikkaa edustavien älykkäiden Smart Grid -sähköverkkojen myötä myös rakennusten sähköasennuksiin kohdistuu uusia haasteita. Jotta voidaan parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja samanaikaisesti yhdistää kuluttajat kuormien tasaukseen, on rakennusten sähkölaitteita kytkettävä päälle/pois erilaisten ulkoisten signaalien, kuten ajan, kulutushuippujen tai vastaavien tekijöiden mukaan. Kytkinyksikkö SE/S3.16.1 mittaa aktiivisen energiankulutuksen kunkin kytkentälähdön osalta. Lisäksi se mahdollistaa kaikkien 3 x 16 A lähdön kokonaiskulutuksen seurannan. Kunkin kanavan aktiivinen teho, virta ja jännite sekä muut sähköiset arvot (näennäisteho, tehokerroin ja taajuus) voidaan mitata. Mitattuja arvoja voidaan seurata ja lähettää KNX:n avulla. www.abb.fi/asennustuotteet
Sivu 2
TOIMITUKSELTA ÄLÄ KOSKE TORKKUNAPPIIN MONI NUKKUMISLÄHIÖ ON NIMENSÄ VEROINEN. Taloyhtiöt ovat nukkumassa onnensa ohi ainakin remonttien osalta ja yhä useampi 1960- ja 70-luvuilla rakennettu kerrostalo odottelee enää viimeistä voitelua. Elementtitalot on havaittu varsin haavoittuvaisiksi. Esimerkiksi vesi- ja viemäriputkille laskettiin alkuperäisissä kaavailuissa käyttöikää 50 vuotta, mutta nyt putkiremontteja tehdään kuin liukuhihnalta jo 70-luvun taloihin. Syytä on haettu niin puolalaisesta metalliputkesta kuin aikakauden työkulttuurista. Myös esimerkiksi julkisivuilta ja katoilta on odotettu enemmän kuin on saatu. Rappauksen luultiin kestävän 30–70 vuotta, mutta huppuja vedetään talojen päälle kiihtyvään tahtiin. Missä vika? Makrotason syynä on rakennemuutos. Suomi kaupungistui rajusti 60–70-luvuilla ja maalaisserkuille tarvittiin asunnot alle vikkelään. Lähiöt polkaistiin ilmoille ennätysajassa ja jälki on sen mukaista. Vanha talo paljastaa rakentamisessa ja suunnittelussa tehdyt virheet vähän kerrassaan. Tilanteen tiedostavalla taloyhtiöllä on mahdollisuus ottaa asiaan myös proaktiivinen kanta: selvittää potentiaalisten miinojen sijainti jo ennen niiden laukeamista ja laatia kestävä tiekartta tulevaisuuteen. Näin tapahtuu toki jo nyt. Ihan samassa korttelissakin saattaa olla kaksi saman ikäluokan taloa, joista toinen on hyvässä hapessa ja kuosissa ja toinen henkitoreissaan. Asia on taloyhtiöitä suurempi, sillä takana ovat raskaat kansalliset intressit. Yli 70 prosenttia (560 miljardia euroa) Suomen kansallisvarallisuudesta on kiinni rakennetussa ympäristössä. Tuollaista summaa ei kenelläkään ole varaa jättää tuuliajolle, vaan omaisuuden arvon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi on toimittava järjestelmällisesti. ROTI 2011 -raportin mukaan suurin korjausvelka ? noin 30–50 miljardia euroa ? on rakennuksissa, jotka kattavat kansallisvarallisuudesta lähes puolet (47 %). Luvut ja laiminlyönnit ovat kreikkalaisen tragedian tasoa. Maton alle lakaistu putki- tai julkisivuremppa ei yksinään maata kaada, mutta dominojen ketju huolestuttaa. Työterveyslaitos on hahmotellut kaksi skenaariota, joiden perusteella voimme hiukan haarukoida lähiöiden tulevaisuutta. Ensimmäisen skenaarion mukaan hallitsematon kehitys ankkuroituu korjausvelkaan, joka kasvaa. Ongelmat paisuvat, kunnes ne ovat jo niin suuria, että järkikustannuksin niitä ei enää saada kuriin. Kuumuus, melu, ilman epäpuhtaudet sekä uudet ympäristö- ja terveysuhkat painavat päälle rapistuvissa lähiöissä. TTL linkittää tähän tuomiopäivän visioon myös elintilan loppumisen: liian tiivis yhdyskunta ja rakenteet saavat aikaan sen, että moni asukas kokee hapen loppuvan. Lisäksi sosiaalisten ongelmien keskittyminen lähiöihin kiihtyy, turvattomuus valtaa alaa. Kaiken aikaa tyytymättömyys ja välinpitämättömyys nostavat päätään. Toisessa skenaariossa siirtymä tulevaisuuteen on hallittu. Tehdään pitkän tähtäimen suunnitelmia ja strategioita, jotka nojaavat parhaaseen tutkimukseen ja tietoon. Kunnossapito- ja korjaustoimenpiteet ovat oikea-aikaisia ja riittäviä. Tällaiselle auringonpaisteen lähiölle tunnusomaista on asukkaiden osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys. Esimerkiksi luontoon suhtaudutaan kunnioittavasti ja sama vastuullisuus näkyy kaikissa arjen toimissa. Viihtyvyys ja hyvinvointi voidaan maksimoida, kun asukkaat kokevat sekä henkisen, fyysisen että sosiaalisen terveydentilansa hyväksi. Turvallisuus paranee siinä samalla. Tienristeys tulee vastaan pian. JUSSI SINKKO 2 kita 1/ 2012 1/2012 JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. 09 686 6250 faksi 09 685 2940 info[at]publico.com www.publico.com PÄÄTOIMITTAJA Jussi Sinkko TUOTEPÄÄLLIKKÖ Kim Korlin kim.korlin[at]publico.com puh. 09 6866 2521 TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Mirkka Lindroos ILMOITUSMYYNTI Tom Appelroth tom.appelroth[at]publico.com puh. 09 6866 2524 Jaakko Lätti jaakko.latti[at]publico.com puh. 09 6866 2576 Jaakko Kopperoinen jaakko.kopperoinen[at]publico.com puh. 09 6866 2553 TILAAJAPALVELU tilaukset[at]publico.com TOIMITTAJAT Sami J. Anteroinen Merja Kihl Ari Mononen KANNEN KUVA Helsingin kaupunki / Mika Lappalainen PAINO PunaMusta Oy www.kita.fi ISSN 2242-0673
Sivu 3
Rakentamisen, remontoinnin ja kodin sisustamisen erikoismessut Rakentaminen &Talotekniikka Jyväskylän Paviljonki 16.–18.3.2012 Jyväskylän Messut Oy puh. (014) 334 0000 e-mail: info[at]jklmessut.fi www.jklpaviljonki.fi/rak2012
Sivu 4
SISÄLLYSLUETTELO 02 Esipuhe 06 Paljon porua hissistä Vanhat hissit kaipaavat peruskorjausta – ja uudet hissiprojektit taas jäävät herkästi taloyhtiöiden jarrumiesten uhriksi. 11 Älä mene halpaan 12 Raappavuorenrinne 1:ssä uusittiin koko kerrostalon hissit yhdellä kertaa 18 Maalämpöä suuriin kerrostaloihin Vaasassa 20 Lämmitysjärjestelmää valittaessa energiatehokkuus on keskeistä Uusimmissa ympäristöministeriön rakentamismääräyksissä kannustetaan käyttämään energiatehokasta lämmitystä uudisrakennuksissa. 24 Fortumin kaukolämmössä entistä useampia vaihtoehtoja asiakkaille 06 4 kita 1/ 2012 20
Sivu 5
26 Energiankulutus pienemmäksi öljylämmitteisissä kiinteistöissä 28 Kondenssikattila parantaa energiatehokkuutta 30 Pinta- ja julkisivuratkaisuilla voidaan vaikuttaa rakennuksen ekologisuuteen Kun suunnitellaan uudisrakennuksen julkisivua ja ulkopinnoilla käytettäviä materiaaleja, on syytä muistaa, ettei pinnan suinkaan tarvitse olla pelkkää pintaa. 34 Vedeneristys on keskeistä märkätilojen remonteissa 36 Porin uimahallissa käytetään uudenlaisia aurinkokeräimiä 38 kita-LAKI 42 Kuivaa pukkaa? 44 Varastotilat saatiin toimiviksi energiatehokkaalla valaistuksella 30 50 48 Kattorakenteet uusitaan Bulevardilla 50 Automaatiolla ilmastonmuutosta kaatamaan Pitkälle viety taloautomaatio mittaa, ohjaa, säätää ja valvoo koko talon teknisiä toimilaitteita: valaistusta, lämmitystä, ilmanvaihtoa ja jäähdytystä sekä murto- ja palosuojausta. 53 Mitä tarkoitetaan väylätekniikalla? 54 KNX kasvaa kohisten 56 Uutismonttu 64 Palveluhakemisto 64 Nimityksiä 1 / 2012 kita 5
Sivu 6
6 kita 1/ 2012 PALJON PORUA HISSISTÄ VANHAT HISSIT KAIPAAVAT PERUSKORJAUSTA – JA UUDET HISSIPROJEKTIT TAAS JÄÄVÄT HERKÄSTI TALOYHTIÖIDEN JARRUMIESTEN UHRIKSI
Sivu 7
TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVAT: ERKKI HOLAPPA Se menee ylös, se menee alas – ja sitten tulee stop. Suomessa on 55 000 hissiä, joista harva varsinaisesti kiiltelee uutuuttaan: hissien keski-ikä on reilusti yli 30 vuotta. Etenkin monet 1960- ja 1970-luvulla rakennetut hissit ovat rapakunnossa – eikä niissä ole puheyhteyttä asiakaspalveluun niin kuin uudemmissa malleissa. 1 / 2012 kita 7
Sivu 8
PERUSKORJAUSTA KAIPAISI Turvatekniikan keskuksen Tukesin mukaan lähes viidesosa kaikista hisseistä eli noin 10 000 hissiä. Tällä hetkellä peruskorjausvauhti on vuositasolla vain 700–800 hissiä. Jo 90 prosenttia ”peruskorjauksista” kylläkin tehdään yksinkertaisesti vaihtamalla vanha hissi uuteen. Aivan uusia hissejä rakennetaan noin tuhat joka vuosi. Arvioiden mukaan jopa n. 70 prosenttia Suomen asuintalojen vanhoista hisseistä ei täytä EU:n kaikkia nykyisiä vaatimuksia – joskin ne kyllä täyttävät oman asennusajankohtansa määräykset. Useimmissa Euroopan maissa hissiohjeistus löytyy kirjattuna lainsäädäntöön, mutta Suomessa niitä sovelletaan vain ohjeena. Vakavien hissionnettomuuksien määrä on kuitenkin pysynyt varsin maltillisena Suomessa – vuositasolla hisseihin liittyviä vakavampia onnettomuuksia on keskimäärin pari ja nekin yleensä talon remonttimiehille sekä isojen tavarakollien kuljettajille. Haaverin takana on usein kiilautuminen tai väärälle korkeudelle pysähtynyt hissi (mistä seuraa kompastuminen). Erittäin harvoin vakavia tapaturmia sattuu talojen omille asukkaille. Tungosta toiveiden tynnyrissä Taloyhtiöiden kannalta hissiasia on vain yksi monien joukossa, ja taloyhtiön hallituksesta riippuu, kuinka ylös se agendalla nousee. Tilanteet ovat tietenkin erilaisia talosta taloon: joissakin taloyhtiöissä tuskaillaan hissin kunnossapidon kanssa, kun toisissa vasta harkitaan hissin hankkimista. Esimerkiksi 1970ja 1980-luvuilla rakennetuissa lähiöissä hissikysymys uhkaa hautautua muiden murheenkryynien alle, kun talossa on vuoroin putkiremonttia, vuoroin julkisivun laittoa. Helsingin kaupungin hissiasiamies Erkki Holappa tietää, että monessa elementtitalossa taloyhtiön hallitukset painivat kiivaasti näiden kysymysten kanssa. Etenkin oman hissin rakentaminen kiinnostaa: Helsingissä asuu noin 150 000 kaupunkilaista kerrostaloissa, joissa on vähintään kolme asuinkerrosta, mutta ei hissiä. Hissi voidaan kuitenkin rakentaa lähes kaikkiin asuinrakennuksiin, joten tekniikka ja toteutus ei ole ongelma. ”Hissittömiä, vähintään kolmekerroksisia kerrostaloja kaupungissa on runsaat 3 000 kappaletta ja niissä runsaat 8 000 porrashuonetta”, Holappa kertoo. Helsingin kaupungin hissiprojekti neuvoo taloyhtiöiden omistajia, asukkaita, isännöitsijöitä ja hallitusten jäseniä hissien suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä. Hissiprojektin ”soturi juoksuhaudoissa” on juuri hissiasiamies, jonka voi kutsua tutustumaan taloyhtiöön; tyypillisesti katsomaan hissille paikkaa joko porrashuoneesta tai rakennuksen ulkopuolelta. 8 kita 1/ 2012
Sivu 9
Reilu peli! Millaisia viestejä hissiasiamies Holappa sitten saa lähiöistä? Hänen mukaansa yksi ikuisuusongelma taloyhtiöissä on ratkennut, kiitos uuden asunto-osakeyhtiölain. Vuonna 2010 voimaan tullut laki linjaa, että taloyhtiöön jälkikäteen rakennettavien hissien kustannukset jaetaan jatkossa eri tavalla kuin ennen. Uuden lain mukaan kustannukset jaetaan sen mukaan, kuinka hissin arvioidaan vaikuttavan kunkin huoneiston arvoon. Kustannukset jyvittyvät siten, että ylemmät kerrokset maksavat hissistä alakerrosten osakkaita enemmän, sillä he myös hyötyvät siitä enemmän. ”Laki on oikeudenmukaisempi kuin vanha, ja on kyllä vähentänyt suunsoittoa taloyhtiöissä.” Aikaisemmin hissihanketta nousi herkästi vastustamaan se ensimmäisen kerroksen asuja, joka koki kärsineensä vääryyttä – ja joutuvansa maksumieheksi toisten hissihurvittelusta. Uudes sa systeemissä kansalaisen oikeustaju ei joudu koetukselle vastaavalla tavalla. Toinen lainmuutos koskee hissin rakentamista vain yhteen portaaseen. Esimerkiksi jos hissi rakennetaan vain A-portaaseen, ei B-portaan osakkaiden tarvitse osallistua rakennuskustannuksiin lainkaan. Päätös vain A-portaan hissin rakentamisen mahdollistamisesta voidaan tehdä yhtiökokouksessa yksinkertaisella enemmistöllä, ja lisäksi tarvitaan toinenkin äänestys, eli A-portaan osakkaiden enemmistön kannatus hankkeelle. ”Hissin hankintakustannukset lankeavat katettavaksi vain sen portaan asukkaille, jotka hissin hankkivatkin, mutta jatkossa hissin huolto- ja kunnossapitokustannukset sen sijaan jakautuvat maksettavaksi kaikkien talon osakkaiden kesken”, Holappa täsmentää. Keskity positiiviseen Vaikka kokemukset uudesta laista ovat pääosin myönteisiä, Holappa tietää että taloyhtiössä harvoin vallitsee suloinen yksimielisyys tämäntyyppisten hintavien investointien suhteen. Hänen neuvonsa ”änkyröiden” kanssa taistelevien hallitusten jäsenille on kuunnella kaikkia osakkaita mutta keskittyä niihin positiivisiin puoliin hissihankinnassa: ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten lisäksi myös nuoremmat, eri elämänvaiheissa olevat taloudet hyötyvät hissistä huomattavastikin. Kamppailu lastenrattaiden ja kauppakassien kanssa helpottuu, eikä muuttokaan enää ole mahdoton toteuttaa. Kysymys on tietenkin myös turvallisuudesta, sillä tapaturmat portaissa vähenevät hissin tulon myötä. Bisnesargumentteja kaipaaville taas voidaan todeta, että hissi on mitä suurimmissa määrin kiinteistön kehittämiseen liittyvä hanke. Hissin avulla parannetaan mm. talon ajanmukaisuutta, asumisen laatua, talon arvostusta ja kiinteistön ar1 / 2012 kita 9
Sivu 10
von säilymistä. Kiinteistön kehittämisen tarpeiden ja tavoitteiden huomioimisella on vissi merkitys hissihanketta harkittaessa; hankkeen toteuttamisperusteet ovat tällöin selkeämmin nähtävissä ja hissille voidaan löytää sopiva toteuttamisajankohta talon muiden korjaustarpeiden joukossa. Joskus hissihankkeen tarkastelu viileän analyyttisellä, sijoittajan silmällä voi helpottaa osakkaan tuskaa – myönteisen päätöksen tekemiseen nimittäin tarvitaan riittävän omakohtaisen hyödyn näkemistä myös silloin, kun hissi liikkumisen avittajana ei omalla kohdalla ole mikään välttämättömyys. Bunkkeria räjäyttämässä Usein kuitenkin taloyhtiön hallituksesta löytyy vahva vastarannan kiiskien bunkkeri, joka jarruttaa hengiltä niin isot kuin pienetkin hankkeet. Holappa neuvoo käyttämään asianmukaista pelisilmää tällaisissa tilanteissa: ”Jos hallituksessa tiedetään olevan hyvin taloyhtiön kehittämistä vastustava henkilö tai henkilöitä, nämä kannattaa vaihtaa kehitysmyönteisempään jäseneen/jäseniin yhtiökokouksessa.” Jos jarrutusmentaliteetti ja muutosvastarintalinnake ovat liian vahvoja, voi ”hissipuolueella” olla vaikeuksia saada hanke edes asialistalle ja käsittelyyn. Holappa kehottaa hissistä haaveilevia ottamaan itseä niskasta kiinni ja vaatimaan kissan pöydälle nostoa: ”Ellei muu auta, niin keräämällä yli 10 prosentin osuuden taloyhtiön äänistä voi aina vaatia hallitusta järjestämään ylimääräisen yhtiökokouksen, missä hissihanke otetaan esille ja päätetään aloittaa selvitystyö. Kun äänestykseen mennään, hissihankkeen selvitystyö toteutetaan, jos sille vain saadaan enemmistön tuki.” Uuden hissin saa taloon siis entistä helpommin, mutta jo olemassa olevan hissin ehostus on muuttumassa hankalaksi. Hallitusohjelmassa on tehty linjaus, jonka mukaan olemassa olevien hissien peruskorjausavustukset lakkautetaan kokonaan. Hissiasiamies ymmärtää logiikkaa hallituksen vedon takaa: taloyhtiöt, joissa hissit ovat, saavat itse pitää kunnossa hissinsä omilla varoilla. Valtion hissirahat pyritään ohjaamaan hissittömiin asuinkerrostaloihin. Avustuksiin on rajallinen määrä rahaa vuosittain ja ne ohjataan näin ollen puuttuviin asuintalohisseihin. ? 10 kita 1/ 2012
Sivu 11
ÄLÄ MENE HALPAAN HISSI ON erittäin turvallinen kulkuväline vaikkapa portaisiin – tai autoon – verrattuna, mutta huoltovapaa se ei koskaan ole. Hissin huolto ja kunnossapito on hissin haltijan, eli yleensä kiinteistön omistajan velvollisuus. Yleisimmin tämä tehtävä on sälytetty hissihuoltoyhtiöille. Hissiasiamies Erkki Holapan mukaan hissien huolto on asia, jossa taloyhtiöt saisivat jälleen harjaannuttaa strategista silmäänsä. Hänen mukaansa aika tavallinen draaman kaari on sellainen, että uuden hissin valmistumisen jälkeen elellään normaalisti eteenpäin 2–3 vuoden mittainen takuuseen perustuva huoltojakso. Tämä kuherruskuukausi uuden hissin kanssa on mukavaa aikaa, mutta idylliin tulee särö, kun hissinvalmistaja lähestyy taloyhtiötä muistuttaen ilmaisen huoltoperiodin päättymisestä ja tekee tarjouksen jatkohuollosta. ”Tällöin taloyhtiöissä usein huudetaan kovaan ääneen kilpailutuksen perään, kun palvelun hinta ei enää kuulosta yhtään hyvältä ilmaishuollon jälkeen. ” Tässä kohtaa peli tapaa muuttua rumaksi, sillä markkinoilla on ilmennyt polkumyynnin tapaista tarjontaa. Holapan mukaan kysymys on pitkälti siitä, kuka kehtaa halvimmalla ”olla tekevinään” huollot. Alalla on toimijoita, jotka saattavat tarjota vuosihuollon satasen pintaan, tai vieläpä alle. ”Jos esimerkiksi tuo sata euroa jaetaan kahdeksaan huoltokäyntiin vuodessa, niin yksi visiitti kustantaa 12 ja puoli euroa”, Holappa päivittelee ja kehottaa itse kutakin miettimään, kuinka hyvää osaamista ja palvelua moisella satsauksella saa. ”Joka huoltokeikalla on kuitenkin paikalla mies, auto ja työkalut, joten kustannuksia huoltofirmalle tulee väistämättä.” Koska peruskeikalta tuohta ei juuri irtoa, hinnalla kilpailevat pelurit ovat keksineet alkaa vaihtaa osia ”tarvittaessa”. Jos hissikomponentti maksaa vaikkapa 70 euroa ja asennukseen hujahtaa pari tuntia matkoineen (75 EUR á), niin kyseessä on jo aivan eri lailla tuottava liiketoimi. Talon asiakas vain ei voi tietää varmuudella, oliko vaihdettu osa todella rikki, vanha tai muuten kärsinyt, vai olisiko riittänyt, että pölyt puhalletaan päältä. ”Näin taloyhtiö, joka tekee kaikkensa minimoidakseen hissin huoltokulut, saa kuitenkin loppupelissä tuhdit laskut”, Holappa summaa ja kehottaa taloyhtiöiden hallituksia luottamaan kokeneisiin ammattilaisiin, vaikka nämä eivät ihan ilmaisia olekaan. Sopivaksi yksittäisen hissin huoltomaksun haarukaksi hän suosittelee huoltosopimuksen sisällöstä riip puen 300–600 euroa vuodessa. ”Silloin tietää, että huoltofirmalla ei ole ketunhäntä kainalossa.” Holappa suosittelee myös ”uskotun miehen” käyttämistä: että vaikkapa vain kerran vuodessa joku ammattimies vilkaisee hissiä ja katsoo, onko kaikki kunnossa. Lisäksi Suomen lainsäädännön mukaisesti ulkopuolisen valtuutetun tarkastuslaitoksen on tarkastettava hissi säännöllisin määräajoin – aikaväliksi on määritelty joka toinen vuosi. Myös kaikki uudet hissit on tarkastettava ennen niiden käyttöönottoa. Hissi on tarkastettava perusteellisesti myös modernisoinnin jälkeen. ? 1 / 2012 kita 11
Sivu 12
MARTINLAAKSON MENOPELIT RAAPPAVUORENRINNE 1:SSÄ UUSITTIIN KOKO KERROSTALON HISSIT YHDELLÄ KERTAA Vantaan Martinlaakson Raappavuorenrinne 1:ssä toteutettiin syksyllä kattava neljän hissin peruskorjaushanke, jossa vanhojen hissien tilalle asennettiin kokonaan uudet ja tilavammat KONE MaxiSpace-asuintalohissit. Hissit vihittiin käyttöön lokakuussa, joten taloyhtiön asukkaat ovat saaneet nauttia uusista kyydeistä jo useamman kuukauden. Raappavuorenrinteen kahdeksankerroksisen talon vanhat hissit olivat 1970-luvun alun kääntöovellisia 12 kita 1/ 2012 henkilöhissejä, joista aika oli ajamassa kovaa vauhtia ohi.
Sivu 13
TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVAT: KONE KONEEN VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ Heli Aalto tietää kertoa, että Martinlaaksossa kiinnostus on selvästi herännyt hissiremontteja kohtaan. ”Alueen talot alkavat olla sitä ikäluokkaa, että vanha hissi ei enää palvele tarkoitustaan. Tämän johdosta meille tulee yhä enemmän kyselyjä asian tiimoilta.” As Oy Launon-Salvassa hissiasioita oli myös mietitty jo jonkin aikaa. Taloyhtiö halusi aloittaa hissien peruskorjaushankkeen, sillä vanhojen hissien korjauskulut olivat tasaisen varmasti nousseet. Uusi ratkaisu mahdollisti tilavammat hissikorit: kolmen henkilön sijasta hissiin mahtuu nyt neljä. Lisäksi hissin pysähtyminen kerrostasoille oli aikaisemmin epätarkkaa ja kääntöovet olivat sangen hankalat käyttää. Uusien hissien automaattiovien myötä kiinteistön esteettömyyttä ja turvallisuutta saatiin parannettua. Puhtia päätöksentekoon KONEen Etelä-Suomen hissien peruskorjausmyynnistä vastaava ryhmäpäällikkö Harri Nieminen kertoo, että taloyhtiöt eivät yleensä istu vuosia (saati vuosikymmeniä) modernisaatioprojektin päällä samalla tavalla kuin tapauksissa, joissa hissittömään kerrostaloon tulee kokonaan uusi hissi. ”Taloissa, joissa on jo hissi, ymmärretään kyllä aika hyvin, että se täytyy myös pitää toiminnassa. Päätös modernisaatioprojektista harvoin venyy loputtomiin”, Nieminen kertoo. Kun hissinkorjaajalle saa kilauttaa harva se kuukausi, on yleensä aika uusia hissi. Tilanteen pahenemista ei kannata jäädä odottelemaan: ”Kierre on pysäytettävä ajoissa”, Nieminen toteaa ja lisää, että esimerkiksi 10 vikaa vuodessa on jo kestämätön määrä. Kynnyskysymys Turvallisuus on kaikissa hissiasioissa ykkösjuttu. Niemisen mukaan suurimman ongelman vanhoissa hisseissä muodostaa juuri kynnysheitto, joka syntyy, kun hissi pysähtelee epätarkasti kerrosten kohdalla. Kompastumisesta voi seurata vakavakin haaveri, varsinkin jos onnettomuus sattuu vanhukselle tai lapselle. Heli Aalto muistuttaa myös kiilautumisvaarasta, joka on olemassa hisseissä, joissa hissin sisällä ovi liikkuu: ”Esimerkiksi koiran hihna tai koululaisen reppu voi silloin jäädä kiinni ja aiheuttaa vaaratilanteen.” Automaattiovien myötä myös kiilautumisvaara on poistunut ja tarkka pysähtyminen tasoille varmistaa hissin esteettömän käytön. Hissiin nouseminen ja hissistä poistuminen on nyt helppoa niin lasten, kantamusten kuin pyörätuolinkin kanssa. Uusi hissi myös kiitää vinhemmin kerrosten väliä. Nyt vertikaalimatkaa taittuu metri sekunnissa, kun vanhan mallin nopeus oli 0,6 m/s. 1 / 2012 kita 13
Sivu 14
Suuri pakomatka peruttu Mutta entä millainen urakka hissin modernisaatio sitten on suhteessa urbaanilegendoissa elämää ja kuolemaa suuremmiksi paisuneisiin putki- ja julkisivuremontteihin? Onko hissirempankin alta lähdettävä pitkiksi ajoiksi evakkoon? Aalto ja Nieminen kertovat, että hissin uusiminen ei kestä ikuisuuksia, eikä luhista kenenkään taloutta saati hermoja. Esimerkiksi As Oy Launon-Salvan neljän hissin modernisaatio toteutettiin kuudessa viikossa, mikä on tyypillinen aika, kun vanha hissi korvataan kokonaan uudella. ”Yksi viikko kului vanhan hissin purkamiseen ja työmaan suojaukseen. Kutakin hissiä asensi käytännössä yksi mies viiden viikon ajan”, Nieminen kertoo. Kenenkään ei tarvinnut muuttaa remonttia pakoon ja rappukäytävässä pääsi hyvin kulkemaan. 14 kita 1/ 2012 Viestintä pelaa Talon uudet hissit on varustettu kaksisuuntaisella KoneXion-puheyhteydellä, joka mahdollistaa hätätilanteissa yhteyden KONEen Asiakaspalvelukeskukseen 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. Harri Nieminen toteaa, että hädän hetkellä puheyhteys palvelukeskukseen on tuiki tärkeä: ”Vanhoissa taloissa hissihälytys toimii usein niin, että hälytys soi vain porraskäytävässä. Jos siihen ei reagoida, niin mitään ei sitten tapahdu.” Odottelutuokio hississä ei myöskään muodostu pitkäksi: ”Keskimäärin asentaja on paikalla 24 minuutissa”, kertoo Nieminen. Arvoa sijoitukselle Hissin uusiminen luonnollisesti myös nostaa asunnon arvoa. Samanlainen myyntivaltti se ei tietenkään ole kuin suoritettu putkire
Sivu 15
montti, mutta toisaalta on ihmisiä, joille se on välttämättömyys. ”Jotkut ihmiset eivät muita taloja harkitsekaan kuin sellaisia, joissa on hyvin toimiva hissi”, Heli Aalto huomauttaa. Viesti kentältä kertoo, että hissiuudistuksen jälkeen asunnon myyminen myös sujuu nopeammassa aikataulussa kuin vanhan hissin kanssa. Nieminen muistuttaa, että nykyään asunnon ostajat ottavat asioista hyvin selvää ja tutustuvat taloyhtiön mahdolliseen korjausvelkaan perusteellisesti. Taloyhtiö, jolla on näyttöjä siitä, että investoinnit tehdään ajallaan ja fiksusti tapaa olla kodinetsijöiden mieleen. ”Hissin modernisaatio ei ole yhtä iso juttu kuin putkiremontti tai julkisivuremontti – tai hissin rakentaminen hissittömään taloon – mutta kyllä se sillä samalla listalla on”, Nieminen kuvailee. Kustannukset ovat tietenkin ihan toista hissiä uusittaessa kuin linjasaneerausta tehtäessä. Niemisen vinkki on, että taloyhtiössä mietittäisiin mahdollisuutta tehdä hissimodernisaatio ikään kuin isomman rempan kylkiäisenä: vaikka ajatus enemmästä rahanmenosta voi hirvittää, hissiremppa ei laskuun enää kohtuuttoman paljon lisäkustannuksia tuo. Ryhmäpäällikön esimerkissä hissiremontille tulee hintaa 70 senttiä per neliö per kuukausi, kun rahoituspaketti raamitetaan maksettavaksi seitsemässä vuodessa (kuusikerroksinen talo). ”Tästä jo huomaa, että hissin uusiminen on investointina siitä huokeammasta päästä”, Nieminen kiteyttää. Pidä huolta Raappavuorenrinteellä myös hissikorin sisustusta haluttiin ehostaa ja tehdä siitä ulkoapäin rappukäytävän ilmeeseen istuva. Aalto ja Nieminen kertovat, että KONE tarjoaa laajan valikoiman sisustusratkaisuja, joista jokainen taloyhtiö voi rakentaa mieleisen yhdistelmän. Vaikka hissi kuinka kiiltelisi uutuuttaan, huoltoa tarvitaan silti säännöllisesti. KONEen hisseissä huolto on aina ollut erityisen vahva osa-alue, johon panostetaan jatkuvasti. Jokaiselle hissille esimerkiksi laaditaan yksilöllinen huolto-ohjelma. ”KONEella on käytössä modulaarinen huolto-ohjelma, jossa viat pyritään korjaamaan jo ennakoivasti ennen kuin ne ai heuttavat ongelmia hissin käytössä”, Nieminen kertoo ja lisää, että ohjelman on huomattu myös motivoivan asentajia ja tuovan lisää mielekkyyttä työhön. Hissin elinkaarta tarkasteltaessa huomataan, että neljännes elinkaarikustannuksesta liittyy huoltoon tavalla tai toisella – ja kolme neljännestä kokonaiskustannuksista koostuu hissin hintalapusta. Tätä taloyhtiöissä ei aina ajatella, vaikka hissin odotetaankin toimivan neljännesvuosisadan. ”Hyvän huollolla on iso merkitys hissin pitkään ja taloudelliseen elinkaareen. Tässä työssä auttaa se, että kaikki hissiin liittyvä data on tallessa ja kätevästi saatavilla”, Nieminen lisää. ? Parhaat erottaa hyvistä heidän neuvonantajansa. Fabianinkatu 29 B 00100 Helsinki Puh. 010 684 1300 www.juridia.com
Sivu 16
16 kita 1/ 2012 NIBE F1330 30 KII II IINT NT NTEI EISTÖL ÖLÄM ÄM ÄMPÖ P PUMP MPPU PU Te Teho hova vaih ihto toeh ehdo dot 22 22, 30, , 40 ja 60 kW SELVÄÄ Ä SÄÄSTÖÄ KIINTE EISTÖSI LÄMM MITYSKULUIHIN NIBE MMAALÄMMÖLLÄ NIBE F1330 on joustavasti mukautuva maalämpöpumppu suurte en kiinteistöjen, kuten rivi- ja kerrostalojen ja teollisu uuskiinteistöjen lämmitykseen. NIBE F1330 voidaan kytkeä eri järjestelmäratkaisuihin 540 kW:iin saakka ja lämmönlähteenä voidaan käyttää kallio- tai maaperää tai vesistöä. Järjestelmä voidaan asenta aa erilaisten lämmitysjärjestelmien yhteyteen ja sitä voidaan v myös täydentää ja soveltaa sekä allaslämmitys-, jäähdytys- ja ilmanvaihtotarpeisiin. Maalämpöp pumppu pystyy samalla tuottamaan sekä lämpöä et ttä lämmintä käyttövettä. Lue lisää kiint teistöihin soveltuvista ratkaisuistamme www w.nibe.fi
Sivu 17
Puolueetonta asiantuntija-apua hissien, liukuportaiden ja nostoovien hankinnoissa sekä niiden huolto-, korjaus-, ja modernisointi vaiheissa. www.shm.fi Heitä hissihuolesi meille! Helsinki Läkkisepäntie 17, 00620 HELSINKI Tampere Messukylänkatu 1, 33700 TAMPERE Lahti Vaapputie 3–5 C 6, 17200 VÄÄKSY Kaikki puhuvat tulevaisuuden uusiutuvan energian laitteista. Me kehitämme niitä. Jo yli 30 vuoden ajan ! Viessmann Oy Äyritie 8 A · 01510 Vantaa puh: 09-6851800 · info[at]viessmann.fi Viessmann tarjoaa enemmän: kattavan aurinkokeräinsarjan, joka hyödyntää tehokkaasti ilmaista aurinkoenergiaa käyttöveden lämmitykseen ja kiinteistön lämmityksen tueksi. Viessmannin valikoimassa on energiaa säästäviä ja ympäristöä vaalivia aurinkojärjestelmiä jokaiseen tarpeeseen; edullisista tasokeräimistä huipputehokkaisiin tyhjiöputkikeräimiin. Viessmannin luonnollista vetovoimaa: Liuos/vesi-lämpöpumppu Vitocal 300-G, modernia lämmitys-mukavuutta 5,9:sta 117,8 kW:iin. Tämä tehokas lämmityslaite säästää korkean lämpökertoimensa ansiosta sekä resurssejasi että ympäristöä. Lue lisää: www.viessmann.fi 1 / 2012 kita 17
Sivu 18
MAALÄMPÖÄ SUURIIN KERROSTALOIHIN VAASASSA 18 kita 1/ 2012 Maalämpöjärjestelmiä asennetaan yhä useammin asuinkerrostaloihin. Esimerkiksi Vaasan Suvilahdessa rakennetaan parhaillaan neljän 8-kerroksisen asuintalon kokonaisuutta, jota lämmitetään maalämmöllä ja aurinkoenergialla. Kyseessä on toistaiseksi suurin Suomessa toteutettu kerrostalokiinteistö, jossa lämmitykseen käytetään maalämpöpumppuja. KIINTEISTÖLÄMPÖPUMPPUJEN projektimyyntipäällikkö Arto Hannula NIBE Energy Systems Oy:stä kertoo, että Kiinteistö Oy Kustaanportin kerrostaloista Vaasassa on nyt kaksi valmiina. ”Kiinteistö muodostuu neljästä erillisestä yhtiöstä. Ensimmäinen talo valmistui vuonna 2010. Kolmas on juuri työn alla ja neljättäkin aloitellaan”, Hannula mainitsee. ”Joka taloon asennetaan kaksi maalämpöpumppua. Molemmilla niistä hoidetaan kiinteistön lämmitystä, toisella tosin vain ajoittain. Toisella pumpulla tuotetaan myös lämmintä käyttövettä.” Kerrostaloihin asennettavat käyttövesivaraajat ovat Hannulan mukaan tyypillisesti 2 000–3 000 litran varaajia. ”Taloihin tulee 2 ´ VBP1000 kierukalla lataavia säiliöitä asennettuna rinnan, jolloin ne toimivat yhtenä säiliönä.” Lämpöä kaivoista TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVA: PEAB OY Vaasan maalämmitteiset kerrostalot rakennetaan matalaenergiataloiksi. Ensimmäisenä valmistuneessa talossa on 51 vuokra-asuntoa ja 2 700 neliötä kerrosalaa. Kiinteistön kaksi ensimmäistä taloa ovat seurantakohteita. Seurantahanketta toteuttaa Vaasan Ammattikorkeakoulu ja siihen saadaan Euroopan Unionin rahoitusta Pohjanmaan liiton kautta. Talojen rakennuttajana toimii Lakea Oy ja rakentajana Peab Oy. Lämmitysjärjestelmään kerätään maalämpöä porakaivoista. Lisäksi talon katolle on asennettu aurinkoenergiakeräimiä, joista saadaan kiinteistöön lisäenergiaa. Kutakin asuintaloa varten kallioon on porattu 10–14 maalämpökaivoa, jotka kaikki ulottuvat 200 metrin syvyyteen. Hannulan mukaan lämpökaivot porattiin Vaasassa hyvissä ajoin. ”Yleensä kaivot porataan valmiiksi, kun kerrostalon seinät on rakennettu ja lattiat Maalämmöllä ja aurinkoenergialla lämmitettäviä kerrostaloja rakennetaan Vaasassa. Työmaa näkyy kuvan vasemmassa reunassa. valettu. Silloin maalämmöllä voidaan nopeuttaa betonivalun kuivatusta. Pumpuissa on tätä varten kuivatusohjelma.” Vaasan tapauksessa maalämpöä käytettiin työmaalla talvipakkasten aikana, ja tällöin sisälämpötila saatiin +20 °C:een. Koska valetut pinnat kuivuivat nopeasti, pinnoitetyöt voitiin aloittaa noin puolitoista kuukautta suunniteltua aikaisemmin. Maalämmityksen kysyntä kasvaa Kaikkiin Kiinteistö Oy Kustaanportin taloihin asennetaan kaksi NIBE 1330 -sarjan maalämpöpumppua, joista toisen teho on 60 ja toisen 40 kilowattia (kW). ”Sama pumpputyyppi on käytössä esimerkiksi useissa päiväkodeissa ja kouluissa. Se soveltuu varsin suuriinkin kohteisiin”, Hannula toteaa. ”Tällaisia maalämpöpumppuja voidaan kytkeä jopa yhdeksän kappaletta sarjaan. Silloin antotehoa saadaan enimmillään 540 kW. Pumput toimivat ’master/slave’ -periaatteella, jolloin yksi pumppu ohjaa kaikkien pumppujen toimintaa. Käynnistettäessä pumppujen teho lisääntyy portaittain.” Vaasan kerrostaloihin on asennettu lattialämmitysputkisto. Maalämpöpumpun ja lattialämmityksen väliin on sijoitettu tuhannen litran puskurivaraaja. Poikkeustilanteiden varalta järjestelmään kuuluu myös 26 kW:n tehoinen sähkökattila. ”Järjestelmän takaisinmaksuajaksi arvioitiin työtä aloitettaessa noin kahdeksan vuotta, mutta kaukolämmön hintojen noustessa järjestelmä maksaa itsensä takaisin nopeammin”, sanoo Hannula. Lämmitysjärjestelmät on suunnitellut ja ne asentaa vaasalainen MRP Energy Oy. NIBEn maalämpöpumppuja on tulossa myös toiseen samantyyppiseen kerrostalokiinteistöön, jonka rakennustyöt alkavat lähiaikoina Seinäjoella. Hannulan mukaan maalämpöpumppuja asennetaan juuri nyt useisiin kohteisiin koko Suomessa. ”Maalämmön suosio kasvaa koko ajan. Maalämpöjärjestelmillä on kysyntää varsinkin Lapin seudulla, koska siellä lämmityskausi on pitkä”, Hannula arvioi. ?
Sivu 19
AINA LÄMPIMÄT TOIMITILAT Fortum Kestolämpö Fortum Takuulämpö Fortum Kausilämpö Uudistamme kaukolämpöä asiakkaidemme eduksi. Tarjoamme enemmän päätösvaltaa ja vaihtoehtoja lämpötuotteiden osalta. Tutustu yritysasiakkaiden lämpötuotteisiin osoitteessa www.fortum.fi/lampovalinta Fortum
Sivu 20
LÄMMITYSJÄRJESTELMÄÄ VALITTAESSA ENERGIATEHOKKUUS ON KESKEISTÄ 20 kita 1/ 2012 TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVAT: ARI MONONEN Uusimmissa ympäristöministeriön rakentamismääräyksissä kannustetaan käyttämään energiatehokasta lämmitystä uudisrakennuksissa. Muutenkin kansalliset määräykset ja Euroopan Unionin säädökset ovat johtaneet siihen, että sekä lämmityksessä että uudisrakentamisessa pyritään yhä energiatehokkaampiin ratkaisuihin. Kerrostalojen katoille voidaan asentaa sekä sähköä tuottavia aurinkopaneeleja (etualalla) että aurinkolämpöjärjestelmän tyhjiöputkikeräimiä.
Sivu 21
UUDET KIINTEISTÖT rakennetaan nykyään siten, että niiden rakennusvaippa on varsin tiivis ja lämpöä pitävä. Monet rakentamisen asiantuntijat muun muassa VTT:ssä ovat sitä mieltä, että kiinteistöjen energiatehokkuutta ei enää voida lisätä yksinomaan lämpöeristystä tehostamalla tai muilla puhtaasti rakenteellisilla menetelmillä. Näin ollen talotekniikan, lämmityksen ja lämmitystapojen merkitys korostuu, kun kiinteistöissä halutaan parantaa energiatehokkuutta. Ympäristöministeriöltä odotellaan energiamääräyksiä myös korjausrakentamista varten. Tiettävästi niihin on tulossa merkittäviä tiukennuksia. Näiden määräysten arvioidaan tulevan voimaan vuoden 2013 vaiheilla. Vaihtoehtoja riittää Ensimmäinen keino kiinteistön energialaskun pienentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi on yleensä rakennuksen koneellisen ilmanvaihdon kytkeminen LTO- eli lämmöntalteenottojärjestelmään. Lämpöhäviöitä voidaan pienentää muillakin tavoilla, esimerkiksi vaihtamalla ikkunat. Tosin monien rakenteellisten muutosten takaisinmaksuajat ovat varsin pitkiä, ja siksi tällaisia parannustoimia tehdään enimmäkseen kiinteistöjen peruskorjausten yhteydessä. Joissakin kiinteistöissä energiatehokkuutta parannetaan tuottamalla ainakin osa rakennuksen käyttämästä lämmöstä ja sähköstä uusiutuvilla energianlähteillä. Talon katolle tai ulkoseinille voidaan asentaa aurinkopaneeleja, aurinkolämpökeräimiä tai tuulivoimageneraattoreita. Näillä on mahdollista tuottaa sähköä ja lämmittää käyttövettä, mutta kiinteistön ainoaksi energianlähteeksi ne soveltuvat vain harvoin. Sähkölämmitteisten talojen energiatehokkuutta pyritään nykyään usein parantamaan asentamalla ilmalämpöpumppuja. Kiinteistön lämmitykseen on tarjolla myös esimerkiksi puuhun pohjautuvia vaihtoehtoja. Viranomaiset suosivat kaukolämpöverkkoja Kaukolämpöä pidetään melko energiatehokkaana lämmitysmuotona. Suomessa jotkut kunnat suosivat kaukolämpöä jopa niin, että tietyillä paikkakunnilla tontin luovutuksen ja rakennusluvan edellytyksenä voi olla, että kiinteistö liitetään kaukolämpöverkkoon. Esimerkiksi Salon uusilla asuinalueilla on tällaisia käytäntöjä. Ympäristöministeriökin suosii kaukolämpöä. Vuoden 2011 aikana esimerkiksi Energiateollisuus ry (ET) arvosteli useaan otteeseen ministeriötä siitä, että ET:n mielestä uudet rakentamismääräykset syrjivät erityisesti sähkölämmitystä kaukolämmön kustannuksella. Maalämpöjärjestelmää vastaavan vesistölämpöjärjestelmän putkia asennetaan Kisakallion urheiluopistossa Lohjalla. Neljä oikeanpuolimmaista sinistä putkea ovat Lohjanjärveen ulottuvat runkolinjat. Niiden vieressä on kaksi hieman ohuempaa putkea, joita käytetään rakennusten jäähdytyksessä. 1 / 2012 kita 21
Sivu 22
Lampankaaren nollaenergiatalo Järvenpäässä otettiin käyttöön syksyllä 2011. Rakennuksen kolme 2 000 litran käyttövesivaraajaa on liitetty aurinkolämpöjärjestelmään. Varjostimet julkisivussa ikkunoiden yläpuolella pienentävät jäähdytystarvetta. Energiateollisuuden kritiikki perustuu siihen, että uudisrakentamisen määräykset asettavat uusien talojen lämmitysjärjestelmille energiatehokkuusvaatimuksia niin sanotun laskennallisen kokonaisenergiatarkastelun perusteella. Siinä eri energiamuodoille on määrätty E-kertoimet. Jos kerroin on huono, se rajoittaa kyseisen energiamuodon käyttömahdollisuuksia rakentamisessa. Sähkön E-kerroin on suhteellisen korkea, ja tästä syystä sähkölämmitystä on melko hankalaa saada uudisrakennuksen lämmitysmuodoksi. ET:n mukaan kansalaisille olisi tärkeää, että energiatehokkuuteen tähtäävillä määräyksillä ei rajoitettaisi lämmitysmarkkinoiden toimivuutta ja että rakennuttajilla olisi mahdollisuus tehdä aitoja valintoja eri lämmitystapojen ominaisuuksien ja kustannusten välillä. Käytännössä sähkölämmitteinenkin kiinteistö voi olla energiatehokas. Riihimäellä peruskorjataan parhaillaan kokonaista lähiötä energiatehokkaaksi, vaikka sen talot ovat olleet ja ovat remontin jälkeenkin sähköllä lämmitettäviä. Vain parissa koetalossa kokeillaan lämmitysmuodon vaihtoa. Lähiaikoina Naantalissa aletaan rakentaa rivi- ja paritalojen aluetta Soinisiin. Talot rakennetaan energiatehokkaiksi matalaenergiataloiksi ja niissä hyödynnetään osittain aurinko22 kita 1/ 2012 energiaa, mutta asuntojen lämmitysenergia tuotetaan sähkölämmityksellä. Maalämmössä on paljon potentiaalia Monissa kaukolämpökiinteistöissä asukkaat ovat tyytymättömiä kaukolämpöön, koska sen jakeluhinnat ovat viime vuosina nousseet huomattavasti. Jos rakennuksen energiatehokkuutta on jo parannettu esimerkiksi peruskorjauksen yhteydessä, kaukolämmössä on toinenkin ongelma: eri lämmitysmuotojen erilainen kulurakenne. Esimerkiksi sähkölämmityksessä on pienet kiinteät kulut, mutta muuttuva kuluosa on merkittävä. Jos sähköä kuluttaa paljon, sähkölasku voi kasvaa huimiin summiin. Kaukolämmössä taas on melko suuret kiinteät perusmaksut. Vaikka rakennuksen energiankulutus vähenisi, kaukolämmitteisen kiinteistön energialasku ei pienene samassa suhteessa. Monissa kerrostaloissakin on pohdittu kaukolämmölle vaihtoehtoista ratkaisua. Joissakin taloissa on päätetty irtisanoa kaukolämpösopimus ja siirrytty maalämpöön. Maalämpö on uusiutuvaa energiaa, ja maalämpöjärjestelmillä on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia eri kokoisten kiinteistöjen lämmityksessä. Vielä muutama vuosi sitten kerrostaloissa ei juuri käytetty maalämpöä, mutta järjestelmät yleistyvät nopeasti.
Sivu 23
Muun muassa Espoon Suurpellon alueen ensimmäisissä asuintaloissa käytetään maalämpöä. Kiinteistöyhtiö Suurpellon Sokrateen asumisoikeustaloissa on kolme kerrostalokiinteistöä ja 58 asuntoa, joita lämmitetään maalämmöllä. Kerrostaloissa maalämpö toimii samaan tapaan kuin pientaloissakin, mutta laitteistot ovat suurempia. Lahdessa on rakennettu maalämmöllä lämpiäviä matalaenergiakerrostaloja Lanssikatu 5:een. Kyseessä on vuokrataloyhtiö Lahden Talot Oy:n koekohde, jossa tutkitaan asuinkerrostalojen energiatehokkuutta. Lahden kerrostaloissa 95 prosenttia lämmitys- ja jäähdytysenergiasta saadaan kiinteistön maalämpökaivoista. Loput viisi prosenttia tuotetaan aurinkoenergialla. Myös Jampankaaren nollaenergiatalossa Järvenpäässä on maalämpöjärjestelmä, jota täydennetään talon katolle asennetuilla aurinkolämpökeräimillä ja aurinkopaneeleilla. Rakennusta lämmitetään kahdella lämpökaivolla. Kesällä niitä käytetään asuntojen viilennykseen. Järvenpään talossa on muitakin energiatehokkaita erikoisratkaisuja. Esimerkiksi talon hissin jarrutusenergiaa hyödynnetään kiinteistösähkön tuotantoon. Tämä järjestelmä on laatuaan ensimmäisiä Suomessa. ????????????????????????????? ?????????????????????????????????????? ????????????????????????????????? ??????????????????????????????????? ????????????????????????????????????????????????????? ????????????????????????????????????????????????????????????????? ?????????????????????????????????????????????????? ???????????????????????????????????????????????????? ????????????????????????????????????????????????? ??????????????????????????????????? ???????????? Lämpökaivot luvanvaraisiksi Varjopuolena maalämpöjärjestelmissä on, että sellaisten asentajia uhkaa uusi lupaviidakko. Maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen on muuttunut luvanvaraiseksi. Tämä koskee myös maaperään tai vesistöön sijoitettavan lämmönkeruuputkiston asentamista. Tätä koskeva maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutos tuli voimaan vappuna 2011. Lupa vaaditaan silloin, kun rakennuksen lämmitysjärjestelmää vaihdetaan tai uusitaan maalämpöä hyödyntäväksi. Niin ikään lupaa tarvitaan, kun maalämpöä halutaan käyttää lisälämmön lähteenä. Toimenpidelupaa haetaan kunnan rakennusvalvonnasta, ja luvan hinnoittelu on kunnan harkinnassa. Lupaa ei tarvita erikseen uudisrakentamisessa, koska uuden rakennuksen lämmitysjärjestelmä ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä. Lupaa maalämpökaivolle ei ehkä myönnetä, jos kaivo halutaan porata esimerkiksi pohjavesialueelle tai liian lähelle toista lämpö- tai porakaivoa. Jos kiinteistö sijaitsee kaukolämpöverkon alueella, tämä ei ministeriön mukaan ole sinänsä este luvan myöntämiselle. ? 1 / 2012 kita 23
Sivu 24
FORTUMIN KAUKOLÄMMÖSSÄ ENTISTÄ USEAMPIA VAIHTOEHTOJA ASIAKKAILLE Vuoden 2012 alussa Fortum uudisti kaukolämmön hinnoittelua ja tuotteitaan. Muutosten tavoitteena on saada hinnoittelu entistä oikeudenmukaisemmaksi ja vahvistaa kaukolämmön asemaa kilpailuilla 24 kita 1/ 2012 lämpömarkkinoilla. Uudet kaukolämmön toimituskäytännöt koskevat jakelualueita pääkaupunkiseudulla sekä Joensuussa ja Nokialla. MYYNTIJOHTAJA KRISTIAN REHNSTRÖM Fortumin Heat-divisioonasta kertoo, että uudistuksen suunnittelu alkoi jo puolitoista vuotta sitten. "Maailma muuttuu, ja kaukolämmön on muututtava sen mukana. Uusia lämmitysvaihtoehtoja on tullut markkinoille. Haluamme, että uudet kaukolämpötuotteet vastaavat kysyntään ja asiakkaiden odotuksiin", Rehnström perustelee uudistusta. TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN "Lämmityksen energiatehokkuusvaatimukset kasvavat koko ajan. Haluamme, että kaukolämpöä pidetään jatkossakin kiinnostavana tuotteena. Mikään muu kaukolämpöyhtiö Suomessa ei ole vielä tehnyt tällaista uudistusta." Perusmaksusta tehomaksuun Rehnström muistuttaa, että kaukolämmön hinta on tähän mennessä muodostunut energiahinnasta ja perusmaksusta. "Mittaustekniikan kehittyminen ja etäluenta mahdollistavat perusmaksun muuttamisen tehomaksuksi. Uusi hinnoittelumalli on käyttäjälle oikeudenmukaisempi, sillä laskutus tehdään käytetyn ja mitatun lämmitystehon mukaan. Siinä otetaan huomioon esimerkiksi kiinteistössä toteutetut perusparannukset." Laskentaperusteena tehomaksun hinnoittelussa käytetään suurinta mitattua tehojaksoa viimeisen kolmen vuoden aikana. "Joensuussa on useiden vuosien ajan toimittu siten, että hinnoittelussa on mukana mitattu teho. Kokemukset ovat olleet positiivisia, ja siksi hinnoittelukäytäntö laajenee nyt muillekin kaukolämmön jakelualueille." "Uudistus koskee siis kaukolämmön jakelualueitamme Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Järvenpäässä, Tuusulassa, Nokialla ja Joensuussa", Rehnström täsmentää. Kolme erilaista lämpötuotetta Uudistuksen tultua voimaan Fortumin kaukolämpöasiakkaat voivat valita kolmesta lämpötuotteesta. "Fortum Kestolämpö on jatkuvasti voimassa oleva kaukolämpösopimus, siis helppo ja huoleton valinta", Rehnström selostaa. "Kestolämpö on nyt Fortumin vakiotuote, ikään kuin vanha hyvä kaukolämpö. Siinä on kuukausimaksu, joka perustuu mitattuun tehoon." "Uuden käytännön mukaan hinnantarkistusajankohdat ovat kaksi kertaa vuodessa, tammikuun ja heinäkuun alussa. Mahdolliset hinnanmuutokset keskittyvät siis näihin ajankohtiin." Toinen vaihtoehto Fortum Takuulämpö on kiinteähintainen, joten sen hinta ei muutu kahden vuoden sopimuskauden aikana. "Fortum Kausilämpö puolestaan on suunniteltu muuttuvia lämmitysmarkkinoita varten", Rehnström selvittää. "Kausilämpö soveltuu muun muassa sellaisiin kiinteistöihin, joissa kaukolämpöä kulutetaan melko vähän. Tilanne voi olla tällainen esimerkiksi niissä kiinteistöissä, joilla on pääasiallisesti käytössä toinen lämmitystapa ja kaukolämpö täydentää lämmitystä. Fortum Kausilämpö on hyvä vaihtoehto kun tarvitaan kaukolämpöä esimerkiksi vain talven pakkashuippujen aikana." "Kausilämpö-tuotteessa kuukausimaksu on pieni, ja asiakas maksaa vain käytetystä energiasta." Kaukolämpö hinnoitellaan edelleen aluekohtaisesti, koska sen hinta perustuu kaikissa tapauksissa kaukolämmön paikalliseen tuotantotapaan, verkostorakenteeseen ja käytettyyn polttoaineeseen. ?
Sivu 25
KRUUNAA PROJEKTISI. VALITSE MAAKAASU. Gasum tarjoaa monipuoliset palvelut kiinteistöja rakennusalan ammattilaisille. Saat kauttamme maakaasuprojektit kokonaisvaltaisesti suunnittelusta laitetoimituksiin sekä lämpöpalvelut kiinteistöjen lämmityksestä teollisuuden energiaratkaisuihin. Kysy myös ajankohtaista talvilämmitysratkaisua rakennus- ja saneerauskohteisiin. Katso lisää www.gasum.fi/palvelut lampoykkonen.fi LÄMPÖLÄM ÄMPÖ- ÖÖPUMPUT PUMPU PUT taloyhtiöiden ja liiketilojen lämmitykseen & viilennykseen LämpöYkkönen Oy on maanlaajuinen ympäristöä ja energiaa säästäviin tuotteisiin erikoistunut yritys. Vahvuutenamme on asiantunteva henkilöstö ja kokonaisvaltainen kiinteistökohteisiin kehitetty toimintakonsepti. Tarjoamme kiinteistöihin johtavat tuotemerkit laajasta valikoimasta sertifioidut asennukset ”avaimet käteen” sähköurakointi ja timanttiporaukset erikoistakuut rahoitusratkaisut valtuutettu maanlaajuinen huoltopalvelu velu Myös suurkohteet! Kysy lisää! Pyydä dä tarjous! us! n.fi lampoykkonen.fi p. 020 7424 100 0 TERVETULOA MYÖS PALVELEVIIN MYYMÄLÖIHIMME: VANTAA Martinkyläntie 41 PIRKKALA Keisarinviitta 24 JYVÄSKYLÄ Sievisenmäentie 10 LAHTI Jussilankatu 4 KEMPELE Zatelliitintie 17 www.lampoykkonen.fi
Sivu 26
ENERGIANKULUTUS PIENEMMÄKSI ÖLJYLÄMMITTEISISSÄ KIINTEISTÖISSÄ Öljynkulutus vähenee, kun lämmitysjärjestelmiä pidetään hyvässä kunnossa. ”Energiatehokkuutta öljylämmitystaloissa voidaan lisätä myös, kun parannetaan rakennuksen lämmönpitävyyttä tai käytetään hybridilämmitystä”, erityisasiantuntija Eero Otronen Öljyalan Palvelukeskuksesta ehdottaa. ÖLJYALAN PALVELUKESKUS OY pyrkii edistämään energiatehokkuutta öljylämmitystaloissa. Öljyala on ollut mukana useissa lämmityksen energiansäästö- ja energiatehokkuushankkeissa 1990-luvulta lähtien. Vuonna 2007 ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja öljyalan järjestöt ottivat käyttöön Höylä III -energiatehokkuussopimuksen, jonka tavoitteena on pienentää öljylämmitysjärjestelmien ominaiskulutusta. ”Jo tätä ennen – Höylä-sopimuksen kakkosvaiheessa – öljyalalle tuli vuonna 2002 energiansäästötavoite, jonka mukaan öljylämmityskiinteistöissä tuli saavuttaa vähintään 10 prosentin säästö energiankulutuksessa vuoteen 2010 mennessä”, Eero Otronen selostaa. Tavoitteeseen pyrittiin saneeraamalla öljylämmityslaitteita ja lisäämällä rakennusten energiatehokkuutta. Öljylämmitteisiin taloihin asennettiin lisää eristeitä, parempia ikkunoita ja ovia. Joissakin tapauksissa myös ilmanvaihtojärjestelmää parannettiin. ”Pelkästään kattilasaneeraukset toivat jo 14 prosentin energiansäästön verrattuna tilanteeseen, jossa ei olisi tehty mitään. Kiinteistöjen rakenteelliset parannukset toivat vielä kymmenen prosenttia lisäsäästöä”, Otronen iloitsee. Kattilan uusiminen höyläsi öljylaskua Suomessa on noin 220 000 öljylämmitteistä pientaloa. ”Vuodesta 1997 lähtien näissä taloissa on vaihdettu lähes 110 000 kattilaa”, Otronen toteaa. Yläpohjan lisäerityksiä on asennettu 76 800 talossa ja ulkoseinien lisäeristystä 62 800 talossa. Ikkunoita on vaihdettu 125 600 öljylämmitystalossa. ”Toteutetuilla toimenpiteillä saavutettiin vuonna 2010 noin 2,1 TWh:n (terawattitunnin) vuotuinen energiansäästö. Säästöllä katettaisiin yli 60 000 keskivertopientalon vuosittainen energiankulutus.” Keskeisintä energiatehokkuuden lisäämisessä kuitenkin on, että öljylämmityslaitteistot pidetään hyvässä kunnossa. ”Laitteistoja ei pidä päästää liian vanhoiksi. Kun ne uusitaan ajois26 kita 1/ 2012 TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVA: ÖLJYALAN PALVELUKESKUS Aurinko-öljylämmitystalossa aurinkokeräimet on helpointa asentaa harjakatolle. sa, ne toimivat energiatehokkaasti ja kuluttavat 15–30 prosenttia vähemmän lämmitysöljyä. Kattilan vaihtamisen ja muiden tarvittavien laitteiden saneerausten kustannuksiksi tulee keskimäärin 5 000–6 000 euroa. Takaisinmaksuaika jää suhteellisen lyhyeksi”, hän arvioi. Rinnakkaisjärjestelmistä uusiutuvaa energiaa Öljyä voidaan säästää myös siirtymällä hybridilämmitykseen, jolloin öljyn rinnalle otetaan uusiutuvaa energiaa. Äskettäin käynnistyi Höylä III:n osaprojekti, jossa selvitetään, miten tehokkaita uusiutuvaan energiaan pohjautuvat järjestelmät ovat öljylämmityksen apuna. ”Hankkeessa tutkitaan etenkin aurinkolämpö- ja lämpöpumpputekniikkaa”, Otronen mainitsee. ”Viime aikoina konsultit ovat tehneet laskelmia esimerkiksi siitä, miten ilmasta veteen -lämpöpumppu soveltuu öljylämmitteiseen kiinteistöön. Pitkäaikaisia kenttätutkimuksia siitä ei ole vielä tehty, mutta energiansäästö voisi olla parhaimmillaan jopa 40– 60 prosenttia. Uudisrakennuksissa käytetään paljon maalämpöpumppuja. Maalämpö toimii kuitenkin parhaiten vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa, kun taas olemassa olevissa öljylämmitteisissä taloissa on useimmiten vesikiertoiset lämpöpatterit.” Lämpöpumpun soveltuvuutta ympärivuotiseen käyttöön rajoittaa Otrosen mukaan pumppujen huono hyötysuhde kovilla pakkasilla. Lämpiminä aikoina öljylämmityksen täydentäjänä voidaan käyttää aurinkokeräimiä, jotka kytketään oikean tyyppiseen energia- tai lämminvesivaraajaan. ”Varaaja mitoitetaan suhteessa keräimien pinta-alaan. Tyypillinen varaajan koko aurinkolämmityksessä on 300–500 litraa, kun keräinpinta-ala on noin 5–15 neliömetriä. Hybridilämmityksessä aurinkokeräimiä hyödynnetään kiinteistön mukavuuslämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuottoon ensisijaisesti keväällä ja kesällä, osin myös syksyllä.” Öljyalan Palvelukeskuksen laskelmien mukaan vuosittainen energiansäästö on silloin 15–40 prosenttia, käyttöveden lämmityksen osalta 30–50 prosenttia. ”Toimivia kotimaisia hybridijärjestelmiä on jo markkinoilla”, Otronen kertoo. ?
Sivu 27
Vaihda vanha öljylämmitys uuteen öljylämmitykseen Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Lisätietoa ja säästöneuvoja: www.oljylammitys.fi Öljylämpö on ? Olemme mukana ASTA RAKENTAJA 2012 -messuilla osastolla A210! 1 / 2012 kita 27
Sivu 28
SUOMESSA GASUM toi maakaasua käyttävät kondenssikattilat markkinoille vuonna 2004. ”Ensimmäiset asennuskohteet olivat omakotitalon kokoluokkaa. Nykyisin tällaisia kattiloita on jo lämpökeskuksissakin”, tuotepäällikkö Harri Mielonen Gasumilta mainitsee. Mielosen mukaan maakaasua on käytetty lämmityspolttoaineena jo kauan. ”Aikaisemmin kuitenkin maakaasulämmityksessä sovellettiin pelkästään niin sanottua perinteistä tekniikkaa, jolloin lämpöä tuotettiin erillisessä kattilassa olevan puhallinpolttimen avulla. Nykyiset omakotitalojen ja pienten taloyhtiöiden modernit lämmitysratkaisut perustuvat uuden teknologian maakaasulaitteistoon.” Lämpö talteen savukaasuista Olennainen uudistus vanhempiin kattilamalleihin verrattuna on, että kondenssikattilalla pystytään käyttämään savukaasujen sisältämä energia hyväksi lämmityksessä. ”Kattilan energiatehokkuus on erittäin hyvä. Sillä on yli sadan prosentin hyötysuhde”, Mielonen vakuuttaa. Kaasunpoltossa syntyvät savukaasut ohjataan polton jälkeen alaspäin, jolloin ne kulkevat erittäin tiheän lämmönvaihdinverkon läpi. ”Tällaisella lämmönvaihtimella on varsin suuri pinta-ala, jotta lämpöä saataisiin savukaasusta talteen mahdollisimman paljon”, Mielonen selostaa järjestelmän toimintaa. 28 kita 1/ 2012 KONDENSSIKATTILA PARANTAA ENERGIATEHOKKUUTTA TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN Kondenssikattila on maakaasua polttoaineenaan käyttävä lämmityskattila. Kun se asennetaan vanhan kattilan tilalle, energiaa säästyy vuosittain jopa yli 30 prosenttia. Automaatio säätää kattilan tehoa lämmitystarpeen mukaan. Mikäli lämmitystä tarvitaan vain vähän, kondenssikattila toimii pienellä teholla ja erittäin hyvällä hyötysuhteella.
Sivu 29
”Loppuvaiheessa, lämmönvaihtimen alaosassa savukaasun lämpötila on jo niin alhainen, että se tiivistyy vedeksi. Silloin savukaasuihin sitoutunut energia on saatu käytettyä hyväksi. Kondenssivesi valuu sitten lämmönvaihtimen pohjasta viemäriin.” Omakotitalon kondenssikattila toimitetaan kompaktissa pakkauksessa, mikä nopeuttaa asennusta. Kattilan yhteyteen on jo valmiiksi asennettu tarvittavat varusteet: käyttövesivaraaja, varoventtiilit, paisunta-astia, kiertovesipumppu sekä automaatiolaitteet. Suuren teholuokan lämpökeskuksissa kattilahuoneet poikkeavat usein toisistaan, joten niiden varusteet on mitoitettava ja asennettava erikseen. Tehoa säädetään tilanteen mukaan Kondenssikattilan automatiikka on Mielosen mukaan pitkälle kehitetty ja monipuolinen. ”Automatiikan keskeinen ajatus on, että kattila seuraa ulkolämpötilaa ja ohjaa sen perusteella lämmöntuottoa. Kattilalle on siis määritetty lämmityskäyrä, jota kattila seuraa ulkolämpötilan vaihtelujen mukaan”, Mielonen selvittää. ”Kattila-automatiikka hallitsee itse kattilan toimintaa. Järjestelmä on varsin älykäs, koska se pystyy laskemaan lämmöntarpeen eri tilanteessa ja sitten ajamaan kattilaa sen mukaan. Tyypillisesti kattilan tehon säätöalue on 20–100 prosenttia.” ”Hyötysuhde pysyy erittäin hyvänä, olkoonpa tehontarve mikä hyvänsä. Tässä on keskeinen ero niin sanottuun perinteiseen polttotekniikkaan, jossa polttimessa yleensä on erittäin suuri teho koko ajan ja jossa vettä jatkuvasti kuumennetaan vakiolämpöiseksi. Sen sijaan kondenssikattilan tapauksessa kattila pystyy itse ohjaamaan kulloinkin tarvittavaa lämmitysverkon lämpötilaa.” Oikean tehontarpeen kattila määrittää mittaamalla menevän ja palaavan veden lämpötilaa sekä seuraamalla kattilapumpun tehoa. ”Näiden lukemien avulla pystytään laskemaan tarvittavat tehoarvot. Kattilassa oleva palamisilmapuhallin pystyy tuottamaan erilaisia palamisilmamääriä. Säätämällä myös kaasumäärää saadaan tehot muuttumaan”, Mielonen kertoo. Kattilan automatiikalla voidaan tyypillisesti ohjata useita eri lämmityspiirejä, sekoitusventtiileitä ja pumppuja erilaisilla lämpötilaohjelmilla. ”Jos kattilassa on sisäänrakennettu kiertovesipumppu, myös se on yleensä säädettävissä. Tällainen ratkaisu on yleensä niissä kondenssikattilajärjestelmissä, jotka toimivat omakotitalon kokoluokassa.” Kaksiosainen putki toimii savupiippuna Kondenssikattilan savukaasut johdetaan savupiippuun erittäin alhaisessa lämpötilassa. Esimerkiksi lattialämmityskäytössä menoveden lämpötila on tyypillisesti +35 °C, ja tällöin savukaasujenkin lämpötila on yleensä luokkaa +35 °C. Niinpä kondenssikattilan kanssa on mahdollista käyttää uuden laista hormijärjestelmää, joka säästää kustannuksia. Tyypillisesti savupiipuksi asennetaan niin sanottu yhdenkeskeinen putki, jossa savukaasut poistuvat sisäputkessa ja palamisilma kattilaa varten otetaan ulkoputkessa. ”Tällaista yhdenkeskeistä savukaasuputkea – siis suljettua hormijärjestelmää – voidaan käyttää aina 120 kW:n (kilowatin) kattilatehoon saakka”, Mielonen sanoo. ”Savuhormi voidaan viedä jopa suoraan seinän läpi. Sitä ei tarvitse viedä katolle. On kuitenkin otettava huomioon tietyt etäisyydet savupiipun päästä esimerkiksi avattaviin ikkunoihin.” ”Kun käytetään yhdenkeskeistä savukaasuputkea, niin paloosastoitua tilaa ei tarvita. Kattilan voi tällöin asentaa esimerkiksi kodinhoitohuoneeseen. On kuitenkin otettava huo mioon, että kondenssivedet on pystyttävä johtamaan viemäriin.” Kattila joka lähtöön Mielosen mukaan kondenssikattilan voi asentaa helposti myös saneerauskohteeseen. ”Nykyisin on melko yleistä, että esimerkiksi öljylämmitysjärjestelmiä muutetaan maakaasulla toimiviksi. Jos vielä lämmitysjärjestelmä on muutenkin peruskorjauksen tarpeessa, on kenties järkevää investoida johonkin toiseen järjestelmään. Tällöin esimerkiksi uusi nykyaikainen kaasulämmitys tulee mahdolliseksi”, arvioi Mielonen. ”Maakaasulämmitykseen voidaan sitten yhdistää muitakin järjestelmiä, vaikkapa energiavaraaja tai aurinkolämpöjärjestelmä. Kondenssikattilan automatiikka pystyy hallitsemaan myös niitä.” Kondenssikattiloita on erilaisia kokoja. Omakotitaloissa tehot ovat yleensä 15–25 kW ja pienehkössä taloyhtiössä 40–115kW. Suurissa taloyhtiöissä tai teollisuusrakennuksissa kattilatehot ovat noin 130 kW–1,1 MW. Sitä suurempia tehoja saadaan yhdistelemällä kattiloita. ”Keskikokoiseen omakotitaloon asennettuna kattilan kokonaishinnaksi tulee noin 7 000–8 000 euroa. Hinnassa ovat mukana automatiikka, käyttövesivaraaja ja itse kattila”, Mielonen sanoo. Toisaalta kondenssikattiloita on asennettu suuriin lämpökeskuksiinkin. ”Kun asennettiin neljä kappaletta kahden kondenssi kattilan yksiköitä rinnakkain, voitiin toteuttaa esimerkiksi 4,4 MW:n (megawatin) lämpökeskus tehdasrakennuksen yh teyteen. Tämäntyyppisillä ratkaisuilla päästään varsin koviin lämpötehoihin”, Mielonen lupaa. ? 1 / 2012 kita 29
Sivu 30
PINTA- JA JULKISIVURATKAISUILLA VOIDAAN VAIKUTTAA RAKENNUKSEN EKOLOGISUUTEEN 30 kita 1/ 2012 TEKSTI: LAURA LAAKSO KUVAT: SINI PENNANEN
Sivu 31
Kun suunnitellaan uudisrakennuksen julkisivua ja ulkopinnoilla käytettäviä materiaaleja, on syytä muistaa, ettei pinnan suinkaan tarvitse olla pelkkää pintaa. Korean ja kasvot rakennukselle antavan ulkokuoren tärkein tehtävä on suojella rakennusta, ikään kuin pitää muoto ryhdissään, jotta sisältö saisi elää pitkän ja huoltovapaan elämän. Säiden armoille itsensä altistavana esitaistelijana julkisivu on se ensimmäinen, joka joutuu kohtaamaan myös ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat uudet haasteet ja asettamaan kilpensä sisempien rakenteiden suojaksi monin Ilmastonmuutos ymmärretään yleensä ilman lämpenemisenä kasvihuonepäästöjen, kuten hiilidioksidin seurauksena, mutta ilmastonmuutos vaikuttaa myös sateisiin, tuulioloihin, pilvisyyteen, ilman kosteuteen ja auringon säteilymääriin. Rankkasateiden määrän lisääntyminen tarkoittaa etenkin puu- ja levypintaisissa julkisivuissa koko ulkoseinärakenteen kastumisriskin lisääntymistä. Tavallista enemmän vetenä tai räntänä satavat talvet lisäävät niin ikään rakenteiden kastumista, ja sateiden suunnan muutokset kasvattavat viistosaderasituksen määrää, joka tyypillisesti on Suomessa kuormittanut etenkin rakennusten etelän ja lännen puoleisia pintoja. Etelä-Suomessa ja rannikkoseuduilla taajaan nollan molemmin puolin heilahteleva lämpötila jäätymisineen ja sulamisineen asettaa lisäksi julkisivut herkemmin alttiiksi turmeltumiselle kuin pohjoisempana, jossa sateet tulevat useammin huonosti rakennehuokosiin imeytyvänä lumena. Ilmaston muuttuessa rakennuksen pitkäikäisyys edellyttää siis entistä perinpohjaisempaa suunnittelutyötä, huolellista topaikoin entistä epäedullisemmissa olosuhteissa. teutusta ja laadukkaiden, kestävyyttä edistävien materiaalien käyttöä. Ulkopintojen osalta ennakoiva kunnossapito, joka perustuu käytettyjen rakenteiden ja vaurioitumismekanismien tuntemiseen, on keskeinen keino sopeutumisessa vaihtelevien säiden julkisivulle aiheuttamiin rasituksiin. Suomessa uudisrakennusten rakenteiden ja rakentamistapojen sopeutumista tulevaisuuden ilmastoon on tutkittu muun muassa Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitoksen FRAME-tutkimuksen puitteissa. Tekniikan tohtori, arkkitehti Kimmo Kuismanen taas väitteli Oulun yliopistossa tohtoriksi ilmaston mukaisesta rakentamisesta ja ilmastonmuutoksen huomioimisesta rakentamisessa. Mikroilmaston mukainen julkisivu ”Eri ilmansuunnille räätälöidyt erilaiset julkisivut, jotka soveltuvat juuri niiden mikroilmastoille, ovat uutta suomalaisessa arkkitehtuurissa”, toteaa Helsingin Ympäristötalon suunnitellut ark1 / 2012 kita 31
Sivu 32
32 kita 1/ 2012
Sivu 33
kitehti Kimmo Kuismanen. ”Ilmastoanalyysiä ja 3D-aurinkosimulaatiota hyödyntämällä saatoimme kartoittaa rakennuksen kunkin julkisivun erityistarpeet ja vahvuusalueet.” Aurinkokulmat läpikäymällä Kuismasen suunnittelu- ja konsulttitoimisto Ab Case Consult Ltd kykeni toteuttamaan julkisivuratkaisuja, jotka alentavat rakennuksen lämpökuormaa kesällä ja vähentävät näin jäähdytyksen tarvetta. ”Ympäristötalon eteläjulkisivun erityispiirre on luonnonmukaisen älykäs kaksoisjulkisivu, jonka uloin pinta rakentuu aurinko paneeleista.” Kaksoisjulkisivun välitila tuuletetaan kesällä painovoimaisesti ja talvella se kerää auringon lämpöä. Auringon valon ja lämmön optimoinnilla saadaan näin paitsi vähennettyä jäähdytysenergian tarvetta ja hyödynnettyä lämpöenergiaa, myös lisättyä luonnonvaloa sisätiloissa. Rakennuksen energiankulutuksen kannalta myös tuulen merkitys rakennusta jäähdyttävänä tekijänä on huomionarvoinen. Ympäristötalossa tuulen vaikutuksia on pyritty vähentämään muun muassa julkisivun pintojen materiaaleilla ja niiden erityyppisillä pintarakenteilla ja tekstuureilla. VTT:n paloluokitteleman, kestävän sinisen alumiinikompoPuhdasta sisäilmaa Uzin EC 1 -tuotteilla Uzin-lattiajärjestelmään kuuluvat seuraavat EC 1-luokitellut tuotteet: ?? Uzin PE 460 -kapselointi pinnoite ?? Uzin PE 280 -pohjustin ?? Uzin NC 170 -itsesiliävä tasoite ?? Uzin KE 2000S -mattoliima ?? Uzin WK 222 – uusi vesi ohenteinen kontaktiliima KOKONAISJÄRJESTELMÄ Laatoitus Pohjustimet EC1 KYSY LISÄÄ: BETTON OY Juhana Herttuan puistokatu 4, 20200 Turku puh. (02) 2844 770 www.betton.fi Tasoitteet Liimat EC 1-hyväksyntä on yleisin hyväksytty normisto Euroopan alueella tuotteista vapautuvista päästöistä ja niiden vaikutuksesta sisäilmaan. siittilevyn lisäksi ulkopinnoilla on käytetty esimerkiksi vanerilevyä, sinkkipeltisäleikköä ja hiekkapuhallettua lasia muutoin sileiden pintojen tuulelta suojaavuutta lisäämään. Ympäristötalon energiatehokasta tiivistä vaippaa tukevat entisestään myös erittäin tiiviit puu-ikkunat, joiden kiinnitysrakosista ei pieninkään tuulenvire viuhu sisään. Ab Case Consult on tutkinut julkisivurakenteita aiemmin esimerkiksi Norjassa, ja Saksassa aiheeseen on arkkitehtipiireissä perehdytty enemmän. ”Ympäristötalo-projekti on silti yksi askel eteenpäin”, toteaa Kuismanen. ”Oppimista on lähinnä sisä- ja ulkotilan toimivassa yhdistämisessä, niin että luonnonmukaisen älykäs julkisivu toimisi hyvin molempiin suuntiin. Ilmansuuntien huomioiminen on jatkossakin yksi lähtökohdistamme ulkopintojen suunnittelussa, mutta siten, että tulevaisuudessa julkisivuelementit tuotettaisiin teollisesti esivalmistellumpina ja siten kustannustehokkaammin”, kaavailee Kuismanen. ? Lähde: Lahdensivu, Jukka: Julkisivujen ja parvekkeiden kestävyys muuttuvassa ilmastossa, SUOMEN YMPÄRISTÖ 17/2010 Uzin-lattiajärjestelmä VOC- ja PAH-yhdisteitä vastaan UZIN PE 460 Ainoa kapselointipinnoite, jolla on sekä M1 että EC1hyväksyntä.
Sivu 34
VEDENERISTYS ON KESKEISTÄ MÄRKÄTILOJEN REMONTEISSA KYLPYHUONEIDEN REMONTEISSA käytetään nykyään laatoituksen alla vedeneristysmassaa. Se on asennettava huolellisesti, koska massa suojaa rakenteita kosteusvaurioilta. ”Vedeneristysmassat tulivat Bostikin tuotevalikoimaan vuonna 1999, aluksi Ruotsin markkinoille”, Bostik Oy:n tekninen asiantuntija Timo Salonen kertoo. Myyntitilastojen mukaan vedeneristysmassojen myynti on kasvanut koko 2000-luvun ajan. ”Bostikin uusin tuote tällä saralla on valkoinen, telalla tai siveltimellä levitettävä Membrane-massa, joka vedetään pintaan kahtena kerroksena”, Salonen mainitsee. Puhaltimien käyttö nopeuttaa kuivumista Ennen vedeneristysmassan levitystä pinnat on käsiteltävä pohjustusaineella. Lisäksi nurkat ja lattianrajat tiivistetään erillisillä tiivistyskappaleilla tai vahvikenauhalla. Myös lattiakaivolle on oma tiivistyslaippansa. Uudet vedeneristysmassat kuivuvat Salosen mukaan var34 kita 1/ 2012 TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN sin nopeasti. ”Ensimmäisen sivelykerran jälkeen massa kuivuu 1–2 tunnissa. Toisen sivelykerran jälkeen on kuitenkin odotettava 12 tuntia, ennen kuin massan päälle voidaan asentaa laatoitusta.” Kuivumisaika riippuu jonkin verran asennuspaikan olosuhteista, kuten lämpötilasta ja ilmanvaihdosta. ”Remontin aikana ilmanvaihto ei välttämättä ole toiminnassa. Silloin asennuspaikalla kannattaa kuivumisen nopeuttamiseksi käyttää puhallinta, joka kierrättää huoneenlämpöistä ilmaa myös lattianrajassa”, Salonen suosittaa. Vedeneristysmassaa kuluu 1,2 kiloa neliötä kohti, joten tyypilliseen kylpyhuoneremonttiin tarvitaan massaa 20–30 kiloa. ”Massan levittäminen ei ole vaikeaa, mutta se on tehtävä rakennusteknisesti oikealla tavalla. Suositamme, että työn tekisivät VTT:n hyväksymät ammattiasentajat”, Salonen muistuttaa. ? MULTICAL ® 21 Etäluettava ultraäänivesimittari asuntokohtaiseen mittaukseen ?? tarkka ?? langaton etäluenta ?? vuotovahti ?? 16 vuoden paristo ?? hermeettisesti suljettu – voidaan asentaa mihin asentoon tahansa – myös kylpyhuoneeseen tai mittarikaivoon ?? tyylikäs muotoilu ?? ympäristöystävälliset materiaalit Tarkempia tietoja saat myyntiorganisaatioltamme: Olli Torikka, Espoo, puh. 040 900 2108 Timo Sammalisto, Vaajakoski, puh. 040 900 2115 Raimo Liukkonen, Mikkeli, puh. 040 900 2114 tai suomenkielisiltä nettisivuiltamme www.kamstrup.fi. Kamstrup A/S Suomen toimisto · Puh. 09-2511 220 · info[at]kamstrup.fi · www.kamstrup.fi
Sivu 35
Bostik OY, PL 46, 33311 Tampere, Puh: 010 8438800, www.bostik.fi Rakennus Oy Paanurakenne on perinteikäs ja menestyvä korjausrakentaja. Markkina-alueitamme ovat pääkaupunkiseutu ja Tampereen seutu. Ullakkorakentaminen Korjausrakentaminen Peltikattotyöt Tampereen toimisto Tampereentie 495 33880 Lempäälä puh. (03) 3123 0300 fax (03) 3123 0320 AMMATTILAISEN VALINTA Bostik-tuotteet mahdollistavat entistä nopeammat työmenetelmät, paremman ergonomian ja kestävän lopputuloksen. Pääkaupunkiseudun toimisto Lars Sonckin kaari 16 02600 ESPOO fax 09-479 479 VEDENERISTYS & LAATOITUS Vedeneristys- ja laatoitustuotteillamme teet turvallisen vedeneristyksen ja laattojen kiinnityksen alustasta riippumatta. TASOITTEET Bostikin seinä- ja lattiatasoitteilla teet kertavedolla valmiit, tasaiset ja sileät pinnat. Me nimittäin tiedämme, että valmiit, näkyviin jäävät pinnat ovat harvoin parempia kuin alustansa. LIIMAT Seinä-, lattia-, asennus- ja teollisuusliimojamme kehitetään jatkuvasti yhteistyössä eri käyttäjäryhmien kanssa. Liimoillamme saat pitävämmän lopputuloksen kuin perinteisin menetelmin ruuvaamisella, naulaamisella ja niittaamisella . SAUMAUS & TIIVISTYS Saumamassamme pitävät veden ja kosteuden ulkona estäen siten tehokkaasti kosteuden tiivistymisen rakenteisiin. Massat ovat ääntäeristäviä, palonestäviä, tiivistäviä ja samanaikaisesti rakenteita lujittavia, mikä puolestaan merkitsee taloudellisuutta ja energiansäästöä. Sentakia YLÄ-mallit Kuivaimet saneerauskohteisiin Nyt voit liittää vesikiertoisen kuivaimen myös yläkautta. Uusien Sentakia YLÄ-mallien vasemmassa pystyputkessa on vakiona rakenne, jonka ansiosta vesi kiertää tasaisesti myös kuivaimen alaosassa. ??? Putkivedot pinta-asennuksena ilman häiritseviä mutkia ??? Liitäntä ylempien jalkojen kautta ??? Erinomainen vaihtoehto saneerauskohteisiin ??? Tilauksesta myös kaikkiin LC- ja EZ-malleihin Lue lisää internet-sivuiltamme. Soita (03) 734 6810 tai lähetä sähköpostia myynti[at]sentakia.com www.sentakia.com UUTTA! Sentakia Oy Vipusenkatu 6, 15230 Lahti 1 / 2012 kita 35
Sivu 36
KUVA: ESA KYYRÖ PORIN UIMAHALLISSA KÄYTETÄÄN UUDENLAISIA AURINKOKERÄIMIÄ PORIN KESKUSTAN uusi uimahalli rakennettiin Kuninkaanhaan koulun viereen, Itsenäisyydenkadun ja Presidentinpuistokadun kulmaan. Rakennus on ensimmäinen uimahalli Suomessa, jonka lämmitys- ja sähköjärjestelmissä hyödynnetään merkittävästi aurinkoenergiaa. Osa uimahallin aurinkokeräimistä on kokonaan integroitu talon esipatinoituun kuparijulkisivuun. ”Tällaista järjestelmää ei vielä ole asennettu missään muualla maailmassa”, Aurubis Finland Oy:n myynti- ja projektipäällikkö Juha-Pekka Susi mainitsee. ’Lastentaudit’ karsittiin Vaikka uusi uimahalli on kytketty Porin kaukolämpöverkkoon, rakennuksessa käytetään hyväksi aurinkoenergiaa sähkön 36 kita 1/ 2012 TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN Aurubis Finland Oy on kehittänyt uuden, energiaa tuottavan Nordic Solar -järjestelmän. Sen avulla aurinkolämpökeräimet voidaan asentaa kiinteiksi osiksi rakennuksen julkisivua. Pilottikohteena on Porin uimahalli, joka otettiin käyttöön syksyllä 2011. ja lämmön tuottamiseen. ”Hanke lähti liikkeelle jo vuonna 2009”, Susi kertoo. Aloitteen aurinkoenergian käytöstä uudessa uimahallissa teki alunperin Porin kaupunki. ”Kaupungin edustajat kysyivät Aurubis Finlandin teknologia-asiantuntijalta Petri Konttiselta neuvoa aurinko energian hyödyntämiseksi hallihankkeessa. Tässä vaiheessa rakennuksen arkkitehtisuunnittelu oli kuitenkin valmis”, Susi selostaa projektin taustoja. Arkkitehti oli valinnut hallin julkisivujen materiaaliksi kuparia. ”Pohdimme asiaa ja totesimme, että rakennukseen soveltuisi kuparijulkisivuun täysin integroitava aurinkokeräin. Järjestelmää testattiin yli vuoden ajan Aurubis Finlandin Porin tehtaalla, ja tässä vaiheessa järjestelmän ’lastentaudit’ karsittiin
Sivu 37
pois. Vasta sitten keräimiä ryhdyttiin asentamaan uimahallin julkisivuun.” Valtiovalta ja Tukes rahoittivat hanketta Aurinkolämpökeräimiä on uimahallissa kahta tyyppiä. Kuparijulkisivussa on 80 neliömetriä seinään sulautettuja Nordic Solar -järjestelmän aurinkolämpökeräimiä. Niiden lisäksi rakennuksen katolla on 200 neliötä tasokeräimiä sekä 360 neliötä aurinkosähköpaneeleita. Rakennuksen aurinkokeräimet tuottavat vuodessa yhteensä noin 120 000 kWh (kilowattituntia) lämpöenergiaa. Se kattaa uimahallin lämmitystarpeesta viisi prosenttia. Aurinkosähköpaneelit tuottavat vuodessa 45 000 kWh eli kolme prosenttia sähköntarpeesta. ”Uimahallissa keräimet asennettiin eteläjulkisivuille. Pohjoisen puolelle niitä ei olisi kannattanut asentaa”, täsmentää Susi. Uimahallin aurinkoenergiajärjestelmän kokonaiskustannukset ovat 590 000 euroa, josta Nordic Solar -järjestelmän osuus on noin 70 000 euroa. Hankkeelle on saatu työ- ja elinkeinoministeriön energiatukea. Lisäksi Tekes on tukenut Nordic Solar -järjestelmän kehitystyötä muun muassa Toiminnalliset materiaalit ja Kestävä yhdyskunta -ohjelmissa. Poriin asennettu järjestelmä on toistaiseksi ainoa laatuaan, mutta energiatehokkaalle ratkaisulle suunnitellaan jo uusia käyttökohteita. Integroitujen aurinkokeräimien mahdollista käyttöä myös jäähdytykseen tutkitaan. ”Parhaillaan selvitetään järjestelmän soveltuvuutta eri tyyppisiin rakennuksiin”, Susi toteaa. ? Aurubis Finlandin pilottilaitoksessa testataan erillaisia kuparipintoja ja niiden energiantuottoa. 1 / 2012 kita 37
Sivu 38
38 kita 1/ 2012 EKOTEHOKKUUS KIINTEISTÖALALLA TEKSTI: HEIDI SAVIA, ASIANAJAJA, VARATUOMARI, ASIANAJOTOIMISTO JURIDIA OY Ympäristötietoisuus on voimakkaasti kasvava suuntaus. Muutos on huomattavissa myös kiinteistöalalla. Erityisesti se näkyy ulkomaisten yritysten toiminnassa, mutta enenevästi myös suomalaisten yritysten päätöksenteossa. Mitä tarkoitetaan ekotehokkuudella? Ekotehokkuudella tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on tuottaa enemmän palvelua ja hyvinvointia vähemmällä luonnonvarojen kulutuksella. Tällaisessa toiminnassa raaka-aineita, materiaaleja, energiaa ja teknologiaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Ekotehokkuuden toteutumiseen tarvitaan sekä tuotannon että kulutuksen muutoksia.
Sivu 39
Ekotehokkuus rakentamisessa Ekotehokkuus näkyy uudisrakentamisessa väistämättä sillä Suomen rakentamismääräykset velvoittavat esimerkiksi energiankulutuksen vähentämiseen. Myös laajoissa peruskorjaushankkeissa energiankulutuksen minimointi on keskeisellä sijalla. Ener giankulutuksen vähentämisen vaikutukset ovat myös merkittävin osa rakennuksen ekotehokkuutta, koska lämmitys, jäähdytys ja valaistus aiheuttavat rakennuksen suurimman hiilijalanjäljen. Rahoittajien kiinnostus kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseen rakentamiseen on selvässä kasvussa. Kiinnostuksen taustalla on tarve sijoittaa kohteisiin, joiden haluttavuus on kiinteistömarkkinoilla taattu myös tulevaisuudessa. Ympäristön huomioiminen on yhä useammalla yrityksellä jo suoraan yrityksen toimintastrategiassa. Moni yritys on päättänyt, että heidän toimitiloissaan on noudatettava ympäristötehokkuuden ajattelua. Tämä on johtanut siihen, että erityisesti ulkomaiset yritykset vaativat toimitiloiltaan sertifikaatin. Kansainvälisesti tunnetuimmat sertifikaatit ovat Leed ja Bream. Ympäristön huomioiminen pelkästään rakentamisessa ei kuitenkaan riitä, sillä ekotehokkuus on huomioitava myös rakennuksen käytössä. Rakennuksen ekotehokas käyttäminen Koko rakennuskantaamme ei voida hetkessä muuttaa nykyaikaisten ekotehokkuusvaatimusten mukaiseksi. Suomessa tulee jatkossakin olemaan suuri määrä rakennuksia, jotka eivät rakenteiltaan täytä ekotehokkuuden vaatimuksia. Tämän ei kuitenkaan tarvitse estää ekotehokkuuden toteutumista rakennuksen käyttämisessä. Ympäristö voidaan rakennuksen käyttämisessä huomioida monella tavalla, esimerkiksi vuokraustoiminnassa. Kiinteistötoimialalla ollaankin kehittämässä malliehtoja ekotehokkaille liikehuoneistojen vuokrasopimuksille (Green Lease). Ekotehokkaan vuokrasopimuksen tärkeimmät elementit ovat: 1. Energia (lämpö, jäähdytys, valaistus) 2. Energiamuoto 3. Tilojen käyttöajat 4. Vesi 5. Jätehuolto, kierrätys 6. Sisäilma (laatu, lämpötila) 7. Ylläpito (kiinteistöhuolto, siivous) 8. Liikkuminen (saavutettavuus julkisilla, pysäköinti) Ekotehokkaan vuokrasopimuksen sisällön kannalta ehdottomasti tärkein elementti on energiankulutus. Tutkimuksissa on todettu, että valaistus muodostaa yli 60 % keskimääräisen vuokralaisen energiakustannuksista. Valaistus tarjoaa näin ollen suurimman yksittäisen mahdollisuuden energiakustannusten pienentämiseen. Valaistuksella on myös huomattava välillinen vaikutus energiankulutukseen: Toisaalta valaistus lämmittää tilaa aiheuttaen kesällä tarvetta tilojen jäähdyttämiselle ja toisaalta valaistuksen aiheuttama lämpö voitaisiin talvella hyödyntää lämmityksessä. Vastaavasti vuokralainen voi säästää lämmitys- ja jäähdytyskuluissa pitämällä tilat muutaman asteen kylmempinä talvella ja lämpimimpinä kesällä. Ekotehokas vuokrasopimus on rakennettu siten, että vuokralainen hyötyy energian säästämisestä. Tähän päästään esimerkiksi jakamalla vuokra pääomavuokraosuuteen, joka on kiinteä ja hoitovuokraosuuteen, joka kasvaa tai pienenee energiankulutuksen mukaisesti. Järjestelmän toteuttaminen edellyttää tietenkin tilakohtaista mittarointia. Samalla tavalla vuokrasopimuksessa on huomioitu muutkin vuokralaisen ekotehokkuuden elementit: jätteiden määrä ja kierrätys sekä vedenkulutus. Lisäksi vuokranantajan tulee kiinnittää huomiota ympäristön kuormituksen vähentämiseen tiloissa yleisesti. Esimerkkinä vähäpäästöisen energiamuodon valinta, hyvät pysäköintimahdollisuudet pyörille ja peseytymismahdollisuus, vaatimukset ympäristöystävällisille menetelmille siivouksessa ja kiinteistöhuollossa, ympäristöystävällisten materiaalien käyttäminen (energialamput, paperit, muovit ym.). Tieto on ekotehokasta Käytännössä samoin kuin tutkimuksissakin on ilmennyt, että tiedottamisella on kiinteistöjen ympäristötehokkuuteen vaikuttamisessa merkittävä rooli. Lisäämällä niin vuokranantajien, vuokralaisten kuin kiinteistön tiloissa työtä tekevien ihmisten ja asiakkaidenkin tietoisuutta erilaisten ratkaisujen vaikutuksista ekotehokkuuteen on saavutettu huomattavaa edistystä ja säästöjä. Vuokralaiselle on tärkeää saada säännöllisesti tietoa oman toimintansa vaikutuksista ympäristöön – ja vuokraan. Muiden kiinteistönkäyttäjien ekotehokkuus saattaa olla jopa täysin riippuvainen annetusta informaatiosta; esimerkiksi kaupan asiakkaat eivät tiedä tarjolla olevasta mahdollisuudesta paristojen kierrätykseen, ellei siitä kerrota heille. tiin! ? Muistakaa sammuttaa valot lähtiessänne pyörällä ko1 / 2012 kita 39
Sivu 40
Palstalla asianajotoimisto Juridian kiinteistö- ja rakennusalan juridiikan osaajat vastaavat aiheeseen liittyviin kysymyksiin. HEIDI SAVIA ASIANAJAJA, VARATUOMARI ASIANAJOTOIMISTO JURIDIA OY Heidi Savia hoitaa laaja-alaisesti kiinteistöihin liittyviä asioita. Hänen erityisalaansa ovat kaavoituksen, maankäytön ja kiinteistönmuodostamisen oikeuskysymykset. Heidi on kiinnostunut ekologisuudesta rakentamisessa ja kiinteistöjen käyttämisessä. Hän on mukana ratkaisemassa suurten rakennushankkeiden maankäyttöön liittyviä juridisia kysymyksiä, kuten maankäyttösopimukset, hallinnanjako- ja rasitesopimukset esimerkiksi kauppakeskuksille ja tuulivoimapuistoille. Heidi myös kouluttaa liittyen maankäyttöön, kiinteistönmuodostamiseen ja kaavoitukseen. Pitääkö asunto-osakeyhtiön kilpailuttaa hissihankintansa? Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään. Ensin on siis ratkaistava, onko asunto-osakeyhtiötä pidettävä hankintalaissa tarkoitettuna hankintayksikkönä. Koska asunto-osakeyhtiön osakkaat ovat useimmiten yksityishenkilöitä tai yksityisiä yrityksiä eivätkä julkisoikeudellisia yksiköitä, sovellettavaksi voi tulla vain hankintalain 6 §:n 1 momentin 5 kohta, jonka mukaan hankintayksikkö on ”mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta joltain julkisoikeudelliselta toimijalta”. Tällaisia toimijoita ovat esimerKATJA FIRTSER 40 kita 1/ 2012 kiksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) sekä kaupungit ja kunnat. Riippuen hankintaan saatavien avustusten määrästä suhteessa hankinnan arvoon, asunto-osakeyhtiö voi siis joutua kilpailuttamaan hissihankinnan. Kuinka paljon julkista avustusta voi saada ilman, että hankinta täytyy kilpailuttaa? Enintään puolet hankinnan arvosta. Asunto-osakeyhtiön on hyvä huomata, että eri julkisyhteisöiltä saadut tuet lasketaan yhteen. ARA-avustus on yleensä korkeintaan puolet toteutuneen urakan kustannuksista. Jos samanaikaisesti saadaan avustusta myös kaupungilta tai kunnalta, hankintalaki tulee sovellettavaksi, koska yhteenlaskettu avustusten osuus ylittää puolet hankinnan arvosta. TIMO JÄRVINEN PETRI KESKITALO RIIKKA KILJANDER-KIISKINEN
Sivu 41
HEIDI SAVIA KARI PARKKINEN Onko hankinnan kokonaishinnalla merkitystä? ARTO PALSALA Kilpailuttamista ei tarvitse tehdä tavara- tai palveluhankinnoissa, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 30 000 euroa eikä rakennusurakoissa, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 150 000 euroa. Kilpailuttamisen yhteydessä näistä arvoista käytetään nimitystä kynnysarvo. Ennakoitua arvoa määritettäessä on perusteena käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvonmäärityksessä on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille ja tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut. Arvossa on huomioitava myös sellaisten urakan toteuttamisessa tarpeellisten tavaroiden arvo, jotka tilaaja antaa urakoitsijan käyttöön. Jos esimerkiksi saadut tarjoukset pääsääntöisesti alittavat kynnysarvon, on oikeuskäytännössä katsottu, että tilaaja on voinut perustellusti lähteä siitä, että hankinnan kokonaisarvo alittaa kynnysarvon eikä hankintalakia näin ollen voida soveltaa. Onko hissin hankkiminen tavara- vai urakkahankinta? Hankintalain mukaan myös tavara- ja palveluhankintaan voi liittyä asennustyötä, joten pelkästään se, että tarjouspyyntö sisältää hissin asennuksineen ei yksin ratkaise tätä kysymystä. Markkinaoikeus on ratkaisussaan (MAO 74/11) lähtenyt siitä, että hankintaa on katsottava kokonaisuutena ja huomiota on kiinnitettävä siihen, mikä hankinnassa on ensisijaista ja mikä täydentävää ja seuraa välttämättä itse sopimuksen kohteesta. Hankinnan eri osien – esimerkiksi tavaran ja asennuksen – arvo on vain yksi arviointiperusteista. Kun hissihankintaan yleensä sisältyy ainakin rakennus- ja suunnittelutyöt sekä materiaali ja asennus, on hissin rakentamisen katsottu olevan hankintalain mukainen rakennusurakka, vaikka työn osuus olisikin arvoltaan selvästi vähäisempi kuin tavaran. ? ILKKA KOIVISTO ILMO KORPELAINEN ISMO KALLIONIEMI JOHANNA NAARALA HARRI LINDFORS VILLE LAINE MARTINA KRONSTRÖM 1 / 2012 kita 41
Sivu 42
42 kita 1/ 2012 KUIVAA PUKKAA? ASIANTUNTIJAN MUKAAN MÄRKÄTILAT TEHDÄÄN ASIALLISESTI UUDISRAKENTAMISESSA – MUTTA KORJAUSRAKENTAMISESSA JÄLKI ON KIRJAVAA TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVA: SINI PENNANEN Diplomi-insinööri Petri Ahlamaa on tehnyt suurimman osan työurastaan märkätilarakentamisen parissa. Jo 1990-luvun alussa mies toimi remontti-alalla ja oli mm. mukana tuomassa kaakeleita ja laatoitustarvikkeita maahan.
Sivu 43
”TOIMME MYÖS Mira-merkkistä märkätilatuoteperhettä, johon kuului siveltävä vesieriste. Silloin pesuhuoneen eristäminen sivelemällä ’mömmöä’ seinään oli suomalaisille ammattilaisille vielä ihan outo juttu”, Ahlamaa muistelee ja lisää, että rakennusporukoissa ennakkoluulot tapaavat olla syvässä ja sitkeitä. Tietoisuus lisääntyi hitaasti mutta varmasti. Samaan aikaan Ahlamaa piti laattakauppaa Oulussa ja päätyi vaimon töiden perässä Norjaan. Vuonojen maassa mies yllättyi sikäläisen märkätilarakentamisen laadusta. ”Pesuhuoneet vesieristettiin aina siveltävällä vesieristeellä. Remonttikohteissa käytettiin XPS-levyjä seinien laatoituksen alla. Täällä meillä luotetaan edelleen kipsilevyihin, ovathan ne huomattavasti edullisempia.” Varsinaiseen märkätilavalvontaan Ahlamaa ei kuitenkaan Norjan keikallaan törmännyt, ja esimerkiksi eristepaksuuksia tai kalvon tiiviyttä ei mitattu. Sertifioidusti hyvää työtä Uudelle vuosituhannelle tultaessa rakentamisen laatu märkätilojen osalta on Suomessakin kehittynyt paljon. Nykyään sertifioidut asentajat tekevät hyvää työtä sertifioiduilla materiaaleilla, Ahlamaa toteaa. ”Kuluttajan ei mielestäni tarvitse olla huolissaan uuden asuntonsa sauna- ja pesutilojen kosteudenkestävyydestä.” Vanhojen asuntojen suhteen tilanne onkin sitten toinen. Ahlamaa tietää, että korjausrakentamisessa löytyy jos jonkinmoista nikkariniiloa ja joka kodin täystuhoa. ”Nyt korjataan 70- ja 80-lukujen asuntoja, joista usein löytyy korjauskuntoisten putkien ja viemäreiden lisäksi myös vesivahinkoja. Kuivatus laiminlyödään usein liiallisen kiireen takia. Asbestikartoituksia ei tehdä eikä purkutöitä tehdä asbestipurkuna”, Ahlamaa listaa ongelmakohtia. Maksumies haussa Suomessa jo asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa märkätilatöiden valvontaan. Valvonnasta aiheutuneet kulut koituvat eri tahojen maksettavaksi riippuen remontin syystä. Jos kysymyksessä on vesivahinkotapaus, niin kulut maksaa taloyhtiö tai yhtiön vakuutusyhtiö. Takuukorjauksen ollessa kysymyksessä, valvonnan maksaa rakentamisen laadussa pihistellyt urakoitsija. Jos remonttia tehdään esteettisistä tai toiminnallisista syistä, niin kulut koituvat osakkaan maksettavaksi. Nykytilanteessa ongelmaksi nousee se, että valvonnasta maksaminen on monen remonttia suunnittelevan osakkeenomistajan mielestä täysin turha kulu. ”Tämä on yksi syy siihen, miksi alalle on päässyt tarkastajia, jotka laittavat nimen paperiin muutamalla kympillä. Parhaimmillaan vesieristetarkastus tehdään pesuhuoneen ovelta kurkkaamalla, koepaloja tai alipainekokeita ottamatta”, Ahlamaa toteaa. VTT:n sertifioimat märkätilavalvojat taas tekevät valvonnan perusteellisesti, mutta toki hieman eri hintaan. Kaksoisrooli Ahlamaa on nyt vajaan vuoden toiminut TTS-Kehitys Oy:llä kouluttajana ja hänen oma yrityksensä – vuonna 2010 perustettu Spamaster Oy – suorittaa märkätilavalvontaa eri laajuuksissa. Ahlamaa toteaa, että toimiminen kahdessa ammatissa, sekä kouluttajana että satunnaisena märkätilavalvojana, tuo mukanaan etuja molempiin ammatteihin. ”Kouluttajana saan jatkuvasti uusinta tietoa alan kehityksestä. Valvojana pysyn ajan tasalla työmailla tapahtuvasta kehityksestä ja kehityksen tarpeesta”, hän toteaa ja lisää, että nykykuviossa myös suhteet alan yrittäjiin säilyvät ja kehittyvät. ? 1 / 2012 kita 43
Sivu 44
Lisää valotehoa Kaha-projekti oli sikäli vaativa, että toisaalta siinä oli otettava huomioon asiakkaan tarve parantaa valaistustasoa – ja samalla piti hakea energiansäästöä. Keskeistä oli myös, että valaistuksen uusiminen ei saanut häiritä työntekoa varastossa. ”Oli suunniteltava tarkkaan, miten valaistus esimerkiksi jaetaan varastohallissa käyttäjän kannalta loogisiin ryhmiin”, Nylund selittää. ”Nyt Kahan tiloihin on asennettu uudet loisteputkivalaisimet. Niiden avulla energiaa säästyy hyvin. Silti investoinnin kustannukset on saatu pidettyä kohtuullisina verrattuna vaikkapa LED-teknologiaan, joka olisi ollut varsin kallis ratkaisu varastotiloissa. Lisäksi loisteputket edustavat, käytössä koeteltua ja hyväksi havaittua tekniikkaa.” Aiemmin Kahan tiloissa valaistusteho oli alle varastossa vaadittavan valaistusvoimakkuuden. Tila on kooltaan noin 16 000 neliömetriä ja koostuu suurista logistiikkahyllyistä sekä pientavarahyllyistä. ”Hämärässä oli jopa vaikea tehdä työtä, kun laatikoista oli hankala lukea tekstejä”, Nylund kertoo. Remontin jälkeen valaistusteho kohosi yli 200 luxiin. Sähköä säästyy Varastotiloihin on nyt asennettu tunnistimet, jotka ohjaavat valaistusta kaikilla käytävillä erikseen. 44 kita 1/ 2012 VARASTOTILAT SAATIIN TOIMIVIKSI ENERGIATEHOKKAALLA VALAISTUKSELLA TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN Maahantuonti- ja tukkuliike Oy Kaha Ab:n varaston valaistus saneerattiin Vantaalla nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. Oy NylundGroup Ab vaihtoi tiloihin uudet loisteputket ja valaistuksenohjausjärjestelmän. Valoteho parani, mutta sähköä säästyy 76 prosenttia. ”Kahan valaistussaneerausprojekti on suurimpia, joissa olemme tähän mennessä olleet mukana”, Nylund Valaistuksen myyntijohtaja Niclas Nylund sanoo. ”Lisäksi valaisimet ovat himmennettäviä”, Nylund mainitsee. ”Kun ensimmäinen työntekijä tulee aamulla töihin, valot syttyvät automaattisesti. Kun hän kulkee varastossa, niin valot pääkäytävillä ja hyllyjen välissä menevät päälle liiketunnisti mien ohjaamina. Jos tunnistimet eivät havaitse liikettä viiden minuutin aikana, valaistus alkaa himmentyä. Ellei kukaan tule samalle alueelle tunnin kuluessa, valot sammuvat kokonaan.” Nylundin mukaan loisteputket myös kestävät käytössä pitempään uuden järjestelmän avulla. ”Kun valaisinta ohjataan, se on päällä, mutta loisteputki palaa vain ajoittain sadan prosentin teholla. Tällöin putki ei juuri kuumene. Todennäköisesti putki kestää käytössä yli 10 vuotta. Jos se palaisi jatkuvasti täydellä teholla, putkia pitäisi vaihtaa noin 3–4 vuoden välein”, Nylund arvioi. Uudet valaisimet ovat DEFA Lighting -mallia ja käytetty ohjausjärjestelmä on Extronic. Varaston valaistussaneeraus tehtiin kolmen kuukauden aikana. Valmista tuli syyskuussa 2010. Asiakas on Nylundin mukaan ollut tyytyväinen tuloksiin. ”Valaisimien määrä Kaha Oy:n varastossa pieneni hiukan. Nyt siellä on yhteensä 1372 valaisinta, kun niitä aikaisemmin oli 1654. Tämä johtuu valaisimien erilaisista teknisistä ominaisuuksista. Saneerauksen jälkeen varaston vuosittainen sähkölasku pieneni noin 47 000 eurosta vajaaseen neljäsosaan. Mitattu kokonaissäästö oli 76 prosenttia”, toteaa Nylund. ?
Sivu 45
KNX DALI enocean MR BUS M-Bus WAGO INNOVATIVE CONNECTIONS
Sivu 46
Nordic Royal Nordic Brown Nordic Green Nordic Standard Nordic Brass Nordic Blue AURUBIS ARCHITECTURAL – Aurinkoenergiaa ilman arkkitehtonisia kompromissejä! Ainutlaatuinen, ympäristöystävällinen ja pitkäikäinen Nordic Solar – järjestelmä integroituu kiinteäksi ja huomaamattomaksi osaksi rakennuksen julkisivua ja kattoa. NORDIC COPPER pinnat / muodot / järjestelmät kupari ideoittesi toteuttamisessa Aurubis Finland Oy / Puh. 02-626 6111 www.aurubis.com / architectural-products[at]aurubis.com
Sivu 47
Suomalainen maalämpöneste luonnollisesti Naturet-maalämpöneste on kotimainen etanolipohjainen lämmönsiirtoliuos. Naturetin avulla luonnonlämpö siirretään turvallisesti maasta, kalliosta tai vesistöstä hyötykäyttöön, kotien ja käyttöveden lämpöenergiaksi. Naturet tuoteperhe uudistuu ja kasvaa uudistuvien energiamuotojen kehityksen kärjessä. Naturet - maalämpöneste luonnollisesti Altia Oyj 05200 Rajamäki puh. 020 701 3648 www.altiacorporation.com/teknisetetanoolit PESULAKONEILLA – täydellinen kiinteistöpesulakoneohjelma TALOPESULAT OY, Vitikka 1 C, 02630 Espoo, puh. (09) 6869750, fax (09) 68697520, info[at]talpet.fi , www.talpet.fi
Sivu 48
KATTORAKENTEET UUSITAAN BULEVARDILLA KORJAUSRAKENTAMISEEN ERIKOISTUNUT Paanurakenne remontoi usein kiinteistöjen kattoja. Yritys urakoi erityisesti Tampereen alueella ja pääkaupunkiseudulla. Peltitöitä varten Paanurakenteella on erillinen kattopeltiyksikkö. Sen urakat ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti. ”Korjaamme parhaillaan Asunto Oy Bulevardi 15:n kattorakenteita Helsingissä. Taloyhtiöön kuuluu kaksi rakennusta”, Paanurakenteen työpäällikkö Petri Parikka kertoo. Remontti Bulevardilla alkoi syyskuussa 2011 ja kestää kaikkiaan vajaat puoli vuotta. Toiseen Bulevardi 15:n taloista on jo asennettu sääsuojat katolle. ”Seuraavaksi puramme vanhat pellit pois. Kun katon alusrakenteet, huovat ja laudoitukset sen jälkeen uusitaan, voidaan uusi peltikatto kiinnittää niiden päälle”, Parikka selostaa. TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN Kattojen pohjatkin kannattaa korjata Parikan mukaan parin viime vuoden kovat talvet ovat johtaneet siihen, että kattojen alusrakenteita uusitaan yhä useamBulevardi 15:n kiinteistö valmistui vuonna 1936. missa asuintaloissa. Joskus kattoja on rikkoutunut esimerkiksi silloin, kun lunta on pudoteltu katoilta. ”Katon alusrakenteiden korjaustöillä taloyhtiö haluaa varmistaa, että rakennuksen katto saadaan kuntoon kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Aikaisemmin oli tyypillistä, että katoista uusittiin vain pellit, mutta nykyisin korjataan usein samalla kertaa katon alapuolen rakenteet”, toteaa Parikka. Bulevardin urakan nostotöissä on käytetty apuna nostolavaa sekä autonosturia. Asuintalojen kattotöiden ohella Paanurakenne on urakoinut kattoremontteja useissa erikoiskohteissa, muun muassa Turun ortodoksikirkossa, Rovaniemen ja Ähtärin kirkoissa sekä Aleksanterin teatterissa, joka myös on Helsingin Bulevardin varrella. ”Mielellämme remontoimme tällaisia ’hankalia’ kattoja. Vanhoissa rakennuksissa on usein torneja, aumakattoja ja pyöreitä ikkunoita. Nämä ovat omaa alaamme ja leipätyötämme”, Parikka vakuuttaa. ?
Sivu 49
PU ERISTEET Eristä paremmin Ekospray 40E Ruiskutettava polyuretaanieriste PU-ERISTE JULKISIVUJEN KORJAUSRAKENTAMISEEN Ruiskutetaan yhtenäiseksi eristetttävään pintaan - ei vaadi tasaista pohjaa tai suoristusta - täyttää vuotokohdat ja toimii höyrysulkuna - ohut eristekerros, säilyttää nykyisen rakennepaksuuden - 145 mm täyttää uudisrakennuksen määräykset - ruiskutetaan julkisivuverhouksen kannakelistojen väliin - tuki rakenteelle, liimautuu kaikkiin pintoihin Lisätietoja urakoitsijalta www.pueristeet.fi/spray-urakoitsijat ja www.purfin.fi/Ekospray Purfin Oy Kiperhaantie 8 21250 Masku www.purfin.fi puh. 02 4385 741 ---------------------------------------------------------------Nu Flow - Sukitusratkaisut Nu Flow tuo uutta ajattelua putkiremonttiin. Nu Flow sukitusratkaisut vesikalusteelta aina kunnan liittymään asti. Tuote täyttää eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset laatuvaatimukset ja se on käytössä maailmanlaajuisesti. www.nfn.fi 02 8800 870 ----------------------------------------------------------------NO DUST AREA HALLITSE PÖLY. Luotettavan tehokkaat, hiljaiset ja kestävät Dustcontrol-pölynerottimet tekevät työnteosta tehokkaampaa ja terveeellisempää niin rakennuksilla kuin teollisuudessakin. Lue lisää www.dustcontrol.fi Dustcontrol FIN Oy Valuraudankuja 6 00700 Helsinki Puhelin: (09) 682 4330
Sivu 50
AUTOMAATIOLLA ILMASTONMUUTOSTA KAATAMAAN TALON KAIKKI TOIMINNOT KANNATTAA YHDISTÄÄ YHDEKSI YHTENÄISEKSI ÄLYVERKOKSI 50 kita 1/ 2012 TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN Älytalo hivuttautuu alati lähemmäksi kansalaista. Toiminnan keskiössä on pitkälle viety taloautomaatio, joka mittaa, ohjaa, säätää ja valvoo koko talon teknisiä toimilaitteita: valaistusta, lämmitystä, ilmanvaihtoa ja jäähdytystä sekä murto- ja palosuojausta. Kuningasideana on murtaa osaoptimoinnin kahleet ja nitoa talon tekniset järjestelmät yhtenäisesti toimivaksi kokonaisuudeksi. YHTENÄ AJURINA muutoksessa kohti fiksumpia taloja ja automaattisempaa asumista on tietysti energiatehokkuus. Ympäristöministeriö antoi maaliskuussa 2011 uudet määräykset rakennusten energiatehokkuudesta. Heinäkuussa 2012 voimaan tulevan rakentamismääräyskokoelman D3-osan mukaan rakennusten käyttämän lämmitysenergian määrä pitää pystyä mittamaan jatkossa erikseen. Esimerkiksi toimisto- ja liikerakennuksissa myös valaistuksen ja ilmanvaihdon käyttämä energiamäärä pitää mitata erikseen. Käytännössä tämä näyttäisi edellyttävän sitä, että valaistusjärjestelmät rakennetaan jatkossa seurattaviin ja ohjattaviin ryhmin. Jatkossa Suomessakin saatetaan nähdä enemmän lämpimimmistä maista tuttuja markiiseja ja kaihtimia, joita ohjataan automaattisesti auringon porotuksen mukaan. Automaatiota tarvitaan, koska turhasta ja tuhlaavasta jäähdyttämisestä halutaan eroon: tavoitteena on, että jäähdytyskoneita käytettäisiin kesäkuukausina yhteensä vain 150 tunnin ajan. Yhden standardin alle Taloautomaation lippua kantaa KNX-järjestelmä, joka on alan ainoa kaikille toimijoille avoin standardi. KNX-järjestelmän kantavana ideana on yhdistää rakennuksen kaikki sähköiset toiminnot yhdeksi paketiksi, jota on helppo hallinnoida. KNX:n on standardoitu järjestelmä (ISO/IEC 14543-3), joka takaa sen, että eri valmistajien KNX -tuotteet ovat keskenään yhteensopivia. KNX-standardia hallinnoi ja laittei
Sivu 51
den yhteensopivuutta valvoo KNX Association. Itse tekniikka perustuu EIB-, BatiBUS- ja EHS-järjestelmiin, jotka kehitettiin 1990-luvun alussa. KNX on väylätekniikka, jolla taloautomaation eri osia ohjataan yhdellä järjestelmällä, jossa laitteet ja eri järjestelmät keskustelevat keskenään. Väylätekniikka tuo merkittäviä säästöjä niin toteutusvaiheessa kuin rakennuksen elinkaaren aikanakin. Varaslähtö Suomessa ensimmäiset KNX-kohteet toteutettiin jo 1990-luvulla. KNX Finland ry:n puheenjohtaja Johan Stigzelius kertoo, että tuohon aikaan oli kovaa yritystä saada älykkäiden laitteiden asennusta Suomessa nousuun. Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että kaikki ratkaisut olivat luonteeltaan hyvin teknisiä ja toiminta keskittyi pieniin asiantuntijapiireihin. Kasvua ei saavutettu toivotulla tavalla ja KNX-standardi jäi odottamaan aikaa parempaa. 1 / 2012 kita 51 KUVA: RODEO.FI
Sivu 52
2010-luvulla tilanne näyttää jo aivan toisenlaiselta. Mikrosiru on kohta jo silmälasien sangoissakin ja äly tihkuu kaikkiin järjestelmiin tavalla tai toisella. Tähän päivään mennessä KNX-taloautomaatiota on käytetty tuhansissa projekteissa Suomessa, Stigzelius kertoo. sa.” ”Viime vuosina on toteutettu noin 300 kohdetta vuodesJoustossa löytyy Stigzeliuksen mukaan KNX-järjestelmän suosio on viimeisen kahden vuoden aikana kasvanut merkittävästi Suomessa. Yhdistyksessä uskotaan, että kasvu jatkuu vakaana helppokäyttöisyyden ja muuntojouston takia. Muunneltavuus on kova valtti, koska se on tärkeä tekijä rakennuksen elinkaaren aikana. Lisäksi KNX-osaajien määrä kasvaa tasaisesti: ”Suomessa on viime vuoden aikana lisätty kovasti koulutusta ja tämä näkyy nyt osaavien henkilöiden määrässä ja osallistuvien yritysten määrässä”, Stigzelius linjaa. Ja tietenkin se viranomaisen ohjaava käsi: uudet rakentamismääräykset ja standardit tukevat KNX-väyläteknologian käyttöä ja reaaliaikaisten automaatiolla varustettujen teknisten järjestelmien asennusta. Vihreää valoa Nimenomaan ilmastotalkoissa KNX:llä onkin painava sanansa sanottavana. Esimerkiksi valaistusohjausjärjestelmä voi yk52 kita 1/ 2012 sinkertaisesti sytyttää valot päälle vain silloin, kun joku on läsnä huoneessa. Järjestelmä voi samalla valvoa luonnollista päivänvalon tasoa, himmentäen keinotekoista valoa pois, kun luonnonvaloa on riittävästi tarjolla. KNX:n energiansäästöpotentiaali on suurin juuri vakiovalonsäätimessä, jolla voidaan saavuttaa jopa 35– 50 prosentin energiansäästö. Markiisit/auringonsuojaukset voivat tuoda 10–13 prosentin säästöt; aikaohjaus, läsnäolotila-anturi ja ikkunan aukiolon kontrolli pääsevät tehokkaimmillaan melkein samaan (5–10%). KNX katsoo kaikessa kokonaiskuvaa ja sopeuttaa toimintoja kokonaisuuden kannalta järkevästi. Taloautomaatio mukautuu käyttä jien tekemiin ohjauksiin, jolloin pienetkin ener gia säästökohteet on mahdollista hyödyntää. Matala- ja passiivienergiatalojen yleistymisen myötä tulee entistä tärkeämmäksi ohjata turhat lämpöä aiheuttavat sähkölaitekuormat pois päältä. Ei pelkästään omakotitaloihin KNX-taloautomaatio sopii hyvin erilaisiin ja erikokoisiin kohteisiin kuten omakotitaloihin, toimistoihin, liikerakennuksiin, hotelleihin ja kouluihin. Komeita referenssejä löytyy Flamingosta Kiasmaan ja Eläinhistorialliseen museoon. ”KNX-järjestelmästä on perinteisesti ajateltu, että se on omakotitalojen järjestelmä. Arvioimme kuitenkin, että nyt Suomessa – kuten myös maailmalla – markkinat jakaantuvat noin 50/50 omakoti- ja asumispuolen ja toimistorakentamisen välillä.” Kun Suomen KNX-yhdistys perustettiin helmikuussa vuonna 2008, pöydässä istui kahdeksan yritystä – eli Suomessa toimivat asennustarvikevalmistajat ja maahantuojat – sekä Tampereen ammattikorkeakoulu. Sittemmin tulijoita on ollut enemmän: ”Maailmanlaajuisesti valmistajien lukumäärä on kasvanut merkittävästi ja ylittää jo reippaasti 200 valmistajan määrän. Suuret asennustarvikevalmistajat ja viime aikoina kaikkien taloteknisten järjestelmien valmistajat ovat nopealla tahdilla tulossa mukaan”, Stigzelius kertoo. ?
Sivu 53
MITÄ TARKOITETAAN VÄYLÄTEKNIIKALLA? VÄYLÄTEKNIIKASSA LAITTEET kommunikoivat keskenään ilman keskitettyä tietokonetta. Anturit ja ilmaisimet (esim. painonapit, huonetermostaatit, liiketunnistimet) lähettävät väylään sanomia. Toimilaitteet (esim. releyksiköt, valonsäätimet, verho-ohjaimet) vastaanottavat sanomia ja ohjaavat valaistusta, lämmitystä, sähkösyöttöryhmiä, ilmanvaihtoa, jäähdytystä jne. Perinteisessä sähköasennuksessa kytkinlaitteet (esim. valonsäädin, termostaatti, kytkin) ohjaavat kuorman päälle yleensä suoraan. Eri järjestelmistä saatavan tiedon hyödyntäminen toisessa järjestelmässä on hankalaa. Väylätekniikassa tunnistimen lähettämä sanoma välitetään kaikille väylän laitteille. Ohjaustieto ja sähkönsyöttö on erotettu toisistaan ja ne kulkevat omissa kaapeleissaan. Tämä yksinkertaistaa asennusta. Väylälle lähetetty tieto on kaikkien väylään liitettyjen laitteiden käytettävissä. Järjestelmän toimintaa voidaan muuttaa ohjelmallisesti ilman, että johdotuksiin tarvitsee tehdä muutoksia. ? Lähde: ABB Asennustuotteet 1 / 2012 kita 53
Sivu 54
KNX KASVAA KOHISTEN TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVA: SKANSKA LIUKUN MUKAAN kova kysyntä KNX:n suhteen jatkuu ja yhtiössä tavoitteet ovat sen mukaisia: ABB tavoittelee KNXpuolelle 20 prosentin vuosittaista kasvua. ”Suuren yleisön tietoisuus on koko ajan kasvanut ja kiinnostus sitä mukaa. Kuluttajat osaavat jo vaatia näitä tuotteita ja ratkaisuja”, Liukku toteaa vaikka myöntääkin, että kasvua vielä toppuuttelee talouden jo pitkän aikaa jatkunut myllerrys. ABB on toimittanut KNX-talotekniikkaa Musiikkitalon kaltaisiin korkean profiilin kohteisiin, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt se seikka, että viime aikoina vuositasolla 50–100 omakotitaloon on myös toteutettu KNX-ratkaisuja. Pioneerina Adjutantti Kenties kunnianhimoisimpana tällä hetkellä työn alla olevana projektina Harri Liukku mainitsee Espoon Leppävaaraan rakentuvan As. Oy Espoon Adjutantin. ”Uuden ajan energia pihi kerrostalo” vietti harjakaisia syyskuussa. Kahdeksankerroksisen talon asunnot valmistuvat keväällä 2012. Adjutantti on osa Skanskan, Fortumin ja ABB:n uutta kaupunkiasumisen konseptia. Sustainable Urban Living -konsepti tähtää tulevaisuudessa asumiseen, jossa talojen nettoenergiankulutus on hyvin vähäistä tai jopa olematonta. Adjutantti tuottaa itse energiaa talon katolla olevien aurinkopaneelien avulla. Aurinkosähköä käytetään muun muassa talon porraskäytävien valaistukseen, ilmanvaihtoon ja sähköauton lataamiseen. ABB:n KNX-ratkaisut edistävät asujien energiansäästöä. KNX-taloautomaatiojärjestelmän tuottamaa mittaustietoa voi seurata asuntokohtaisesti. ”Taloon tulee 42 perhettä, joiden 54 kita 1/ 2012 kulutusta tullaan seuraamaan. Ketään ei pakoteta mihinkään tiettyyn muottiin, mutta mahdollisuudet energiansäästöön uutta teknologiaa käyttämällä ovat todella huomattavat”, Liukku kuvailee projektia. Tutkimuspartnerina hankkeessa on Tampereen yliopisto. Älytalo on viimein totta Adjutantin kaltaiset hankkeet viitoittavat tietä siihen tulevaisuuteen, josta on puhuttu iät ja ajat – termi ”älytalo” on esiintynyt mediassa lähes samalla frekvenssillä kuin konsanaan ”innovaatio”. Liukun mukaan tulevaisuus on viimein täällä: ”KNX tarjoaa nyt ne mahdollisuudet, joita on yritetty kuvitella viimeiset 20 vuotta. Tekniikka on nyt sillä tasolla, että se riittää hurjienkin visioiden toteuttamiseen”, Liukku toteaa. KNX ei myöskään jää tähdenlennoksi, koska sillä on jo takanaan pitkä ja kunniakas historia, joka yltää parinkymmenen vuoden taakse – ja lisäksi kyseessä on standardi, jolle ei tuota ongelmia integroitua muiden eri standardeihin perustuvien järjestelmien kanssa. ”Standardien liittäminen yhteen on helppoa ja järjestelmät saadaan kyllä keskustelemaan keskenään. Samaten ylöspäin skaalaus onnistuu hyvin.” ABB Oy Asennustuotteet tarjoaa laajan valikoiman KNX-tuotteita sekä asuntotuotantoon että liikekiinteistöihin. Myyntipäällikkö Harri Liukku kertoo, että yhtiö on suurimpia toimijoita Suomessa. ”Kokonaismarkkinan arvioidaan olevan tällä hetkellä kolmen miljoonan euron luokkaa.” Esimerkkinä hyvästä kestävyydestä ja yhteensopivuudesta Liukku mainitsee Kiasman, jonne laitettiin nykyisen KNX:n esiaste EIB vuosina 1997–1998. Kiasmaan suoritettiin nyt järjestelmäpäivitys, joka toi koko talon täysveriseen KNX-aikakauteen. Kaikki sujui ongelmitta ja Kiasman talotekniikka pyörii taas täysillä pitkän aikaa: ”Tehty päivitys pitää kutinsa varmasti seuraavat 10–15 vuotta”, Liukku uskoo. ?
Sivu 55
Valoa vain silloin, kun sitä tarvitaan. Nylund tuntee valon Tiesitkö, että tilojen ja tarpeen mukaan toteutetut valaistuksen ohjausjärjestelmät ja nykyaikaiset valaisimet voivat säästää energiaa jopa 95 %. Olemme kelpuuttaneet valikoimaamme vain parhaat ja ekologisesti kestävät vaihtoehdot. Meiltä saat ammattitaidolla suunnitellun kokonaisratkaisun ja palvelun yhden luukun periaatteella. Nylund Valaistus Asiakaspalvelu puh. 010 217 0310 | Vaihde puh. 010 217 0300 asiakaspalvelu[at]nylund.fi | www.nylund.fi Säästä rahaa. Säästä luontoa. Säästä aikaa. BEG Luxomat liike- ja läsnäolotunnistimista löydät kestävät ja luotettavat vaihtoehdot niin ulko- kuin sisätilojenkin käyttäjäystävälliseen valaistuksen ohjaukseen. Luxomatilla säästät helposti sähköä. Saatavana myös KNX-väyläjärjestelmiin. Lue lisää www.nylund.fi
Sivu 56
UUTISMONTTU Palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan. LÄMPÖPUMPPUALALLA ASIAKKAILLA on paljon valinnanvaraa, siksi toimittajaliikkeen asiantuntijatehtävä korostuu. ”Asiantunteva palvelu ja valtakunnallinen toiminta ovat Lämpöykkösen vahvuuksia. Asennamme ja huollamme myymämme laitteet, sekä vastaamme työn korkeasta laadusta. Valikoimassamme on useita lämpöpumppumalleja ja tunnettuja tuotemerkkejä (Nibe, Geopro, Mitsubishi, Toshiba), joten pystymme toimittamaan kullekin asiakkaalle juuri hänen tarpeisiinsa parhaiten sopivan pumpun. Kun energian käyttö halutaan optimoida, laitteen oikea mitoittaminen on ratkaiseva tekijä”, sanoo tuotepäällikkö Matti Perkkiö. Lämpöykkösen suurkohteiden asiakaskunta on laaja, tuotteita toimitetaan esimerkiksi rivitaloihin, varastohalleihin, tuotantohalleihin, 10–30 asunnon kerrostalokohteisiin. Asiakkaat arvostavat maalämpöpumpuissa energiaa säästäviä, helppohuoltoisia ja vaivattomasti ylläpidettäviä järjestelmiä, joilla voidaan sekä lämmittää, että viilentää sisätiloja. Lämpöpumppujen kysyntä tasaisessa nousussa Yritykset ja taloyhtiöt ovat kiinnostuneet ympäristöystävällisistä lämmitysmuodoista, joita valtiovaltakin tukee. Kotitalousvähennyksellä ja energia-avustuksella on ollut myönteinen vaikutus lämpöpumppujen kysyntään. Lämpöpumpuilla voidaan 56 kita 1/ 2012 LÄMPÖYKKÖNEN – ASIANTUNTEMUSTA LÄMMITYKSEEN JA VIILENNYKSEEN VALTAKUNNALLISESTI korvata monenlaisia lämmitysmuotoja, siksi suosio kasvaa koko ajan mikä ei ole ihme, sillä lämpöpumppu on varteenotettava lisälaite myös sähkö-, puu-, öljy- ja kaukolämpötalouksiin. Huoltotarve kasvussa Matti Perkkiö toteaa, että lämpöpumppujen huolto tulee olemaan tulevaisuudessa kasvava toimintamuoto. ”Suuri osa asennetuista lämpöpumpuista alkaa jo olla siinä iässä, että huoltoa tarvitaan. Säännöllinen huolto on energian säästön kannalta erittäin olennaista ja tärkeää on myös se, että huolto toimii nopeasti kun sitä tarvitaan samoin kuin se, että asiakkaat saavat lämpöpumpun hankkiessaan kunnon käyttöopastuksen asioista, joihin on syytä kiinnittää huomiota. Lämpöykköselle käyttöopastus kuuluu kaikkiin toimituksiin ja kun huoltoa tarvitaan se sujuu ripeästi”, vakuuttaa Perkkiö. Lämpöykkösen toimipaikat sijaitsevat Jyväskylässä, Kempeleellä, Lahdessa, Pirkkalassa ja Vantaalla. Lämpöykkönen Oy on Turvatekniikan keskuksen (TUKES) hyväksymä kylmälaiteliike ja Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen (SULPU) jäsenyritys. ? Lisätietoja: www.lampoykkonen.fi
Sivu 57
Ei hätää, UPJ auttaa. Uudenmaan Projektinjohtopalvelut UPJ on riippumaton projektinjohtaja ja tinkimätön laadunvalvoja, joka vastaa puolestasi rakennusprojektin sujumisesta. Virheiden korjaus maksaa maltaita – virheiden ehkäisy sen sijaan vain muutaman prosentin kokonaiskustannuksista. Kannattavaa, eikö totta? rakennuttajapalveluista ????? hankesuunnittelusta UPJ maksaa postimaksun Uud denmaan Projektinjohtopalvelut Proj Oy 5018531 02003 VASTAUSLÄHETYS Kyllä kiitos! Ottakaa minuun viipymättä yhteyttä, haluan lisätietoja UPJ:n Nimi Yritys Osoite Puhelin GSM Tekniikantie 12, 02150 Espoo | Vaihde 020 779 0010 | Fax 046 712 1057 | www.upj.fi Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää! valvontapalveluista LUMENPUDOTUS JA LUMITYÖT Ammattitaitoiset kattomiehemme pudottavat lumet ja poistavat jäät katoilta ripeästi, kattopintoja vahingoittamatta. Tiedustelut: 09-85693711 tai info[at]scandinaval.? 1 / 2012 kita 57
Sivu 58
UUTISMONTTU UUDET YLÄKAUTTA LIITETTÄVÄT KUIVAIMET SANEERAUSKOHTEISIIN SENTAKIA OY on tuonut myyntiin kolme uutta vesikiertoista kuivainmallia. KUIVAIMET ON suunniteltu erityisesti kohteisiin, jossa putkivedot tehdään yläkautta pinta-asennuksena esim. saneerauksen yhteydessä. VERKOSTOON LIITTÄMINEN tapahtuu ylempien jalkojen kautta, jolloin putket voidaan asentaa siististi kiinni seinäpintaan ilman häiritseviä mutkia. Kuivaimissa on vakiona vasemman pystyputken sisässä rakenne, jonka ansiosta lämmin vesi kiertää tasaisesti myös kuivaimen alaosassa. KUIVAIMIEN MATERIAALINA on kromattu messinkiputki, joten ne sopivat niin käyttöveteen kuin lämpöjohtoverkkoonkin. TÄLLÄ HETKELLÄ suoraan varastosta toimitettavat mallit ovat LC-5 YLÄ, LC-3/500 YLÄ sekä LS-5/350 YLÄ. Uusi liitäntätapa on saatavana tilauksesta myös muihin LC- ja EZ-sarjan kuivaimiin. ? Lisätietoja: www.sentakia.com MAAILMANLAAJUISESTI KÄYTÖSSÄ olevaa Nu Flow -menetelmää on käytetty menestyksekkäästi jo yli 25 vuotta. Suomessa ja Pohjoismaissa menetelmää edustaa Nu Flow Nordic Oy. Menetelmän kehittänyt kanadalainen yritys on alan johtava pienten putkien kunnostamiseen erikoistunut yritys. Käyttökohteina voivat olla viemäri-, sprinkleri-, jäähdytys-, lämmitys- ja uima-allasjärjestelmien putket pien- ja kerrostaloissa sekä teollisuus- ja toimistorakennuksissa. Tehdasvalmisteisella aihiolla laadukkaat ratkaisut Nu Flow -sukituksessa käytetään teollisesti valmistettua sukka-aihiota. Aihio kyllästetään kaksikomponenttiepoksilla ja vedetään vanhan putken sisälle. Sukka avataan paineilman avulla vanhan putken seinämiä vasten eli vanha putki toimii muottina. Muottina toimiva vanha putki voi olla mitä materiaalia tahansa. 58 kita 1/ 2012 LC-5 YLÄ. PUTKIEN KUNNOSTUS ONNISTUU RAKENTEITA RIKKOMATTA PATENTOIDUN NU FLOW -SUKITUSMENETELMÄN AVULLA Prosessin tuloksena vanhan putken sisälle syntyy sileäpintainen, tasalaatuinen komposiittiputki, jonka seinämän vahvuus on kaikkialla sama. Komposiittiputken rakenne on itsekantava eli esimerkiksi muottina toimivan vanhan putken korroosio ei vaikuta putken asennukseen, reiät ja halkeamat voidaan kunnostaa. Nu Flow -menetelmän patentoitu tekniikka mahdollistaa sujutuksen käyttämisen sellaisissakin kohteissa, joissa ei normaalia sukkasujutusta pystytä käyttämään. Pienet, mutkaiset putket tai haarayhteet eivät ole ongelma Nu Flow -menetelmää käytettäessä. Nu Fit -liitos mahdollistaa sukitetun putken tiiviin liitoksen vesikalusteisiin. Menetelmässä käytettävät materiaalit on testattu ja sertifioitu Pohjois-Amerikassa. ? Lisätietoja: www.nfn.fi
Sivu 59
1 / 2012 kita 59
Sivu 60
UUTISMONTTU TURVALLISET JA TYYLIKKÄÄT VÄLINEVARASTOT BIKEKEEPERILLÄ Monen taloyhtiön ongelma on ulkoiluvälinevarasto, joka on ajan myötä päässyt epäjärjestykseen, taikka sitä ei alunpitäenkään ole suunniteltu käyttäjälähtöisesti. Jos varasto ei ole toimiva, välineet jää usein pihoille ja kulkuväylille esteiksi ja alttiiksi 60 kita 1/ 2012 säälle, ilkivallalle ja varkauksille. BIKEKEEPERIN VÄLINEVARASTOIHIN kehittämä konsepti tarjoaa tähän ratkaisun. Ensin tila mitataan, päätetään mitä välineitä varastossa halutaan säilyttää ja kuinka paljon. Tämän mukaan tilaan mitoitetaan kulloinkin parhaiten sopivat runkolukittavat BikeKeeper-pyörätelineet, rakennetaan hyllyt ja kaukalot leluille ja muille pienvälineille, sekä merkitään alueet lastenvaunuille. Lopuksi tila viimeistellään opaste- ja ohjekilvin. Erityisesti pyörien säilytyksessä korostuu turvallisuus ja päivittäisen käytön helppous. BikeKeeper soveltuu oivallisesti myös kohteisiin, joissa ihmisvirrat ovat suuria. BikeKeeper-telineitä onkin asennettu asuinkiinteistöjen ohella useiden julkiskohteiden yhteyteen. Nerokas aisarakenne varmistaa, että pyöriä mahtuu parkkiin enemmän kuin tavalliseen pyörätelineeseen ja että pyöriä on helppo käyttää aktiivisesti. Uusi menetelmä savuhormien ja ilmastointikanavien kunnostukseen. FURANFLEX on helppo asentaa myös vaikeisiin kohteisiin. Menetelmällä saavutetaan erittäin tiivis ja kestävä hormi. FURANFLEX teknologian edut ? Hyvä kuumuuden kesto ? Korroosion kestävä ? Täysin kaasutiivis ? Sileä sisävaippa ? Monikerroksinen seinämä ? Valinnainen seinävahvuus ? Helppo asentaa ? Mukautuu hormin muotoihin ? Ei pituusrajoituksia ? Halkaisija tarpeen mukaan. FURANFLEX mukautuu hormin muotoon ja soveltuu kaikenlaisiin hormeihin ja kanaviin. A Muovisukka B Icopreg-K C Nailonkudos HORMITURVAMIES.FI Hormiturvallisuuden asiantuntija • Soita 0440 328 000 myynti[at]piipputaito.net A B C ??????????? BikeKeeper on helpompi ja miellyttävämpi käyttää kuin useimmat matalat pyörätelineet. Toiveet voidaan toteuttaa aina pintamateriaalin värisävyä myöten. ”Olemme suorittaneet vuositasolla satojen pyöräkellarien uudelleen järjestelyn. Selvästi kiinteistöjen asukkaat ja omistajat ovat halukkaita saattamaan säilytystilat kuntoon”, BikeKeeperin hallituksen puheenjohtaja Juho Sillanpää kertoo. Turvallinen runkolukitus vähentää tehokkaasti pyörävarkauksia, varastoihin tunkeutumista ja ilkivaltaa. Useissa kohteissa joihin BikeKeeper-telineitä on asennettu, pyöräily on lisääntynyt jopa kolmanneksella ja järjestyshäiriöt ja vahingonteot ovat vähentyneet selvästi. ? Lisätietoja: www.bikekeeper.com MATALAENERGIASEINÄ BETONILUOMA OY on tuonut markkinoille uuden matalaenergiaseinärakenteen. UUSI, PATENTOITU matalenergiaseinä soveltuu kaikenlaisiin lämpimien tilojen seinärakenteisiin. Uusi rakenne mahdollistaa entistä ohuemmat ja tehokkaammat seinärakenteet täysin asennusvalmiissa muodossa. Rakentajalle uusi rakennetyyppi antaa moderniin betoniteknologiaan perustuvan, huoltovapaan, pitkäikäisen ja kokonaistaloudellisen vaihtoehdon. MATALAENERGIASEINÄN SANDWITCH -rakenteen ulkokuoressa ei ole lainkaan terästä. Tämä mahdollistaa ulkokuoren tekemisen vain 40 mm paksuisena. Eristeenä käytetään tarkoitukseen kehitettyä kivivillaa. ? Lisätietoja: www.betoniluoma.com
Sivu 61
MASTER CHEMICALS OY MAAHANTUO KORKEALAATUISIA TUOTTEITA Master Chemicals Oy on perustettu vuonna 2010, valmistutamme betonilattioiden sirotteita sekä tuomme maahan erilaisia rakennuskemikaaleja Yhtiömme toimii maahantuojana seuraaville tuotemerkeille: ?? VANDEX ?? VIACOR ?? ????????????????????????? ?? ??????????????????????? yhteistyökumppaneiltamme. ?? MASTERDUR sirotteet, terrazzo lattiat, jälkihoitoaineet TUOTTEITAMME OVAT betonin vedentiivistys- ja korjaustuotteet ja saumanauhat, betonin vedentiivistys, suojaus ja korjaus, kapillaarisen kosteudennousun katkaisu VANDEX:lta. Epoksi, polyuretaani, polyurea pinnoitteet ja systeemit sekä urheilukenttäpinnoiteratkaisut VIACOR:lta. POLYUREA SOLUTION toimittaa ruiskutettavat polyurea tuotteet, polyurea ruiskut ja saumamassat. Polyurea pinnoitteiden etuina mm. hyvä/korkea kemikaalien kestävyys sekä soveltuvuus betoni, puu sekä teräspinnoille. MATHYS -korjausmassat sekä kattopinnoitteet lisäksi graffiti suoja- ja puhdistusaineet. NOXYDE ja PEGANOX kattopinnoitteet sekä korjausmassat vesivuotoihin. Päämiehemme sijaitsevat Saksassa, Hollannissa ja Sveitsissä. MASTER CHEMICALS OY valmistuttaa osan tuotteista myös kotimaassa sekä viemme tuotteitamme Baltiaan sekä Venäjälle yhteistyökumppaneillemme. Kaikilla tuotteillamme on CE merkintä sekä useimmilla tuotteilla myös elintarvike- ja/tai palosertifikaatit. Tuotteemme ovat alallaan edistyneimpiä ja korkealaatuisia, kohderyhminä rakennustuoteteollisuus, suunnittelijat, urakoitsijat ja rakennuttajat. Kotimaisia yhteistyökumppaneita ovat lattiaurakoitsijat, pinnoittajat sekä jälleenmyyjät. Tuotteemme on paikkansa markkinoilla ansainneet – yhteistiedot kumppaneista saatavilla. ? Lisätietoja: info[at]master-chemicals.fi, www.master-chemicals.fi PU ERISTETEOLLISUUS RY HALUAA LISÄTÄ PU-ERISTEIDEN KÄYTTÖÄ JA TUNNETTAVUUTTA POLYURETAANIERISTEIDEN, ELI PU-ERISTEIDEN valmistajat ja alan urakoitsijat ovat järjestäytyneet yhdistykseksi. PU Eristeteollisuus ry:n tarkoituksena on edistää ja kehittää polyuretaanista valmistettujen rakennuseristeiden käyttöä, valvoa alalla toimivien yritysten etuja sekä kehittää jäsentensä välistä yhteistyötä. Yhdistys ja jäsenten tuotteita on esillä talven aikana merkittävissä rakennusnäyttelyissä ympäri Suomea. Polyuretaania on käytetty rakentamisessa jo monia vuosikymmeniä. PU-eriste säilyttää eristyskykynsä ja muotonsa muuttumattomana vuodesta toiseen. PU-eriste ei mätäne, homehdu eikä pilaannu. Se on hajuton ja fysiologisesti haitaton. Rakennuksen elinkaaren lopussa eriste voidaan kierrättää tai polttaa energiaksi. Ympäristöystävällinen PU-eriste soveltuu hyvin niin uudis- kuin korjausrakentamiseenkin. Tunnetuimpia polyuretaanituotteita rakentamisessa ovat saumausvaahdot, eristelevyt ja sandwich-elementit. Jääkaappien ja pakastimien eristeet ovat kokonaan polyuretaania. Spray PU-eriste korjausrakentamiseen Energiatehokkuusvaatimusten jatkuvasti kiristyessä, myös polyuretaanin käyttö on kasvussa. PU-eriste soveltuu erityisen hyvin passiivi- ja matalaenergiataloihin, sillä se on eristävyydeltään markkinoiden tehokkain eriste. Jo ohuilla eristepaksuuksilla saavutetaan hyvä lämmöneristys ja vuotamaton rakenne. Spray PU-eriste on kilpailukykyinen vaihtoehto korjausrakentamisessa. Yhdessä tuotteessa yhdellä asennuskerralla saadaan höyrysulku, eriste ja tuulensuoja. ? Lisätietoja: www.pueristeet.fi 1 / 2012 kita 61
Sivu 62
UUTISMONTTU Palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan. FURANFLEX ON uusi ilmakanavien ja savuhormien kunnostukseen tarkoitettu erittäin tiivis ja kestävä saneerausjärjestelmä. Se on tyyppihyväksytty tiiveysluokkaan D (D:no YM86/6221/2007) ja on sertifioitu BSRIA T400 N1 D V2 G. Furanflex on putkimainen kolmikerrosmateriaali, joka muotoillaan hormiin paineilman avulla ja kovetetaan lopulliseen muotoonsa. Näin saadaan säilytettyä hormin poikkipinta-ala paremmin, kuin esimerkiksi teräsputkella. Furanflex-sukkaa voidaan asentaa saumattomasti jopa 60m mittaisena, joten hormin sisäpinta on varmuudella tasalaatuinen ja tiivis. Hormiin voidaan tehdä helposti vakiokokoisia liitoksia ja haaroja. Loiviin, alle 30 asteen mutkiin ei tarvitse tehdä erikseen työaukkoja, joten asennus on helpompi ja siistimpi esimerkiksi massausmenetelmään nähden. VUONNA 1917 perustettu saksalainen Viessmann on yksi maailman merkittävimmistä lämmityslaitteiden valmistajista. Pitkä kokemus lämmitysjärjestelmien suunnittelusta ja tuotannosta on tae laadusta, luotettavuudesta ja käyttöturvallisuudesta. Maailmalla Viessmann tunnetaan erityisesti öljy- ja kaasukattiloistaan. Lisäksi yhtiö valmistaa muun muassa lämpöpumppuja, biokattiloita ja aurinkokennoja. Viessmann panostaa jatkuvaan tuotekehitykseen. Tämän ansiosta yhtiön tuotteet ovat yhdisteltävissä keskenään ja ne 62 kita 1/ 2012 NYKYAIKAINEN KORJAUSMENETELMÄ HORMEILLE pystytään joustavasti liittämään osaksi asiakkaan toimivaa järjestelmää. Myös tehokkuuteen ja toimintaan liittyvät tarpeet voidaan asiakaskohtaisesti ottaa huomioon. ”Viessmannilla on yrityksenä se etu, että meillä on valikoimassa kaikki tarvittavat tuotteet, joita voidaan yhdistellä“, sanoo Anne-Mari Keskitalo Viessmann Oy:stä. Suomessa Viessmannin päätuotteita ovat lämpöpumput. NiiFuranflex sopii ilmakanavien lisäksi savuhormeihin öljylle, kaasulle ja kaikille kiinteille polttoaineille, myös viljalle. Sen korroosionkestävyys on erittäin hyvä ja kuumuuden kesto jatkuvana 350 C. Käyttövalmis Furanflex-hormi on täysin kaasutiivis, eikä tuotteesta aiheudu minkäänlaisia terveys tai ympäristövaikutuksia. Furanflex-sukalla saneerattu hormi on erittäin helppohoitoinen ja pitkäikäinen. Piipputaito Oy on Lahtelainen yritys, jonka toimintaan kuuluu Furanflex saneerausten lisäksi myös massakorjaukset, sisäpiiput ja rakennuspeltityöt. ? Lisätietoja: www.piipputaito.net TEHOKKAAT LÄMPÖPUMPUT VIESSMANNILTA tä toimitetaan sekä uusiin että saneerattaviin omakotitaloihin sekä rivi- ja kerrostaloihin. Keskitalon mukaan lämpöpumput sopisivat myös julkisten rakennustenlämmitysratkaisuk- si. Viessmannin lämpöpumput hyödyntävät luonnon uusiutuvaa energiaa ja ovat niin tehokkaita, ettei rakennukseen tarvita muita lämmönlähteitä. Lämpöpumppujen tehoalue ulottuu 1,5 kW:sta 342 kW:iin. Viessmanin tuotteita on Suomessa myyty jo parikymmentä vuotta. Oma tytäryhtiö aloitti toimintansa täällä vuoden 2009 alussa. Myynti tapahtuu maan kattavan jälleenmyyjäverkoston kautta. ”Oma yhtiö perustettiin, koska halusimme olla Suomen markkinoilla mukana entistä vahvemmin ja hyvin edustettuna“, Keskitalo toteaa. ? Lisätietoja: www.viessmann.fi
Sivu 63
Yhteistyökumppanit: MASTERDUR sirotteet, pinnoitteet, terrazzo massat ja jälkihoitoaineet. VIACOR lattiapinnoitteet ja massalattiat, Porplastic urheilukenttäpinnoitteet. VANDEX korjaus- ja vesieristysmassat. POLYUREA pinnoitusratkaisut betoni- ja teräspinnoille, kemikaalin kestävät. Rust-Oleym Mathys katto- ja metallipinnoitteet (Noxyde, Peganox). Mehiläisentie 1 C 9, 13100 Hämeenlinna. Tel: +358 40 550 66 49, fax: +358 (0) 3 633 73 98 E-mail: info[at]master-chemicals.fi, www.master-chemicals.fi LUMENPUDOTUKSET KATOILTA KANNATTAA TILATA AJOISSA KATOILLE KERTYVÄ lumi aiheuttaa monille taloyhtiöille päänvaivaa. ”Runsaslumiset talvet ovat yllättäneet. Varsinkin kaksi viimeistä vuotta ovat aiheuttaneet kiinteistöille budjetoimattomia kustannuksia”, toteaa Scandinaval Finland Oy:n toimitusjohtaja Tero Eloranta. Kolme vuotta sitten perustettu Scandinaval Finland on henkilöstönvuokrausyritys, joka on erikoistunut rakennusalan töihin. ”Talviaikaan osa Scandinavalin rakennusalan ammattilaisista on erityisesti keskittynyt lumen ja jään pudotukseen talojen katoilta. Meillä on ollut paljon lumenpudotuskohteita ympäri Suomea. Voidaan puhua sadoista kiinteistöistä”, Eloranta kertoo. ”Usein asiakkaat tekevät Scandinaval Finlandin kanssa päivystyssopimuksen. Silloin seuraamme, paljonko lunta katoille tulee.” TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVA: RISTO VALKEAPÄÄ Elorannan mukaan taloyhtiöiden hallitusten kannattaisi valita nykyistä tarkemmin ne yhtiöt, jotka suorittavat lumenpudotustyöt. ”On tärkeää, että talonyhtiöt varautuvat lumentuloon ja pyytävät tarjouksia ajoissa. Kun on kiire, hinnat nousevat helposti korkeiksi, koska alalla ei ole riittävästi resursseja. Nykyisin sopimuksia tehdään usein jo ennen lumen tuloa. Toisaalta, halvin vaihtoehto on käytännössä usein kallein, jos kokemattomat lumenpudottajat rikkovat vesikaton”, Eloranta pohtii. Töihiin kannattaa valita sellaisia yrityksiä, joilla on alalta riittävästi kokemusta sekä oikeat työ- ja turvavälineet. Yritysten on myös pystyttävä kuljettamaan pudotettu lumi pois. ”Vakuutustenkin on oltava kunnossa. Viime kädessä talonyhtiöiden hallitukset, isännöitsijä ja kiinteistöhuoltoyhtiöt ovat vastuussa vahingoista, joita putoava lumi ja jää aiheuttavat”, Eloranta muistuttaa. ? Lisätietoja: www.scandinaval.fi 1 / 2012 kita 63
Sivu 64
PALVELUHAKEMISTO LAATUA PITKÄLLÄ KOKEMUKSELLA NIMITYKSIÄ 64 kita 1/ 2012 # Talojen julkisivuremontointi # Korjausrakentaminen # Muuraustyöt # Parvekeremontointi # Ikkunankorjaukset Ab KC Rakennus Oy Kaivokselantie 8 b 15, 01610 Vantaa puh. 0400 592 559 kcrakennus[at]gmail.com, www.kcrakennus.eu JULKISIVUT HALUTULLA PINNALLA - hiottu - graafinen - hienopesu - laatta - taivutettu luonnonkivi Uudisrakentaminen, hirsirakentaminen, huoneistoremontit, kylpyhuoneremontit, vesikatot ja julkisivut, ikkuna-, ovi- ja kalusteasennus, metallityöt (aidat, portit), VTT sertifioitu vedeneristys ??????? ???? ?? Viemärisaneerausta rakenteita rikkomatta! Nardek Der Oy Söderkullantori 3B-14, 01150 Söderkulla puh. 040 872 4025 nardekder[at]gmail.com Parveke-elementit - Valmiskylpyhuoneet - Erikoistyöt piirustusten mukaan PL 37 - 64701 TEUVA - Puh. +358 (0)108 410 140 - www.betoniluoma.com Maxlift Oy Maxlift Oy on Joen suussa toimiva konemyyntiyritys, joka on perustettu vuonna 2005. Yhtiönmarkkina-aluet- ta ovat Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo.Asiakaskun- taan kuuluvia toimialoja ovat urakointiala,kiinteistönhoi- toala, maatalous sekä maa- ja viherrakennusala. Toimitusjohtaja Arto Turusen (41) vastuulla on koko konemyynti, osto ja hallinto. Maxlift Oy:n pääomistaja on Arto Turunen, syyskuun alusta lähtien yhtiön toisena osakkaana on Jani Karhu. Jani Karhu (26) on nimitetty yhtiön konemyyntiinerityis- alueenaan nosturit. Karhun vahvaa osaamisaluetta ovat myös koneohjelmoinnit. ????????????????????????????? Uudet putket vanhojen sisään. Takuulla luotettavuutta ja vastuullisuutta. Repipe Oy puh 020 7300 600 www.repipe.fi PUHDASTA JA ILMAISTA ENERGIAA AURINGOSTA Kysy energiatehokkaista Nova-aurinkoenergiajärjestelmistämme. Edullisesti suoraan maahantuojalta! puh. 044 266 2337 www.solartukku.fi AKKE rakenteiden valvontajärjestelmä Tieto-Oskari Oy Syväojankatu 3 B, 87700 Kajaani puh. 020 764 9494, faksi 020 764 9499 contact[at]tieto-oskari.com www.tieto-oskari.com KUNTOTUTKIMUKSET LABORATORIO KORJAUSSUUNNITTELU RAKENNUTTAMISPALVELUT LAADUNVARMISTUS UNITED BY OUR DIFFERENCE
Sivu 65
RAKSA REMPPA? 10.–12.2.2012 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus vai Asta Rakentaja 2012 -messuilta löydät kattavan paketin alan ammattilaisten rakentavaa tietotaitoa ja tuotetietoutta. Messuilta löydät myös alan palveluntarjoajat. Tervetuloa! Ilmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tampere puh. 0207 701 200, fax 0207 701 201 ????????????????????????????????????????????? Tule ja hae lisäpotkua rakennus- ja remonttihankkeeseesi Asta Rakentaja -messuilta! Messuisäntänä JORMA PIISINEN (la–su) Sunnuntaina paikalla TIMO HARJAKAINEN ohjelma ja näytteilleasettajat ??????????????????? Yhteistyössä:
Sivu 66
Lisää tilaa ja liikkumisen helpoutta Jos taloyhtiösi hissi on yli 30-vuotias, sen peruskorjaus on ajankohtaista nyt. Kun valitset hissikumppaniksesi KONEen, takaamme ammattitaitoisen, luotettavan ja vaivattoman hissihankkeen ja erinomaiset ratkaisut taloyhtiösi tarpeisiin. Korin koko Ennen 3 hlöä/240 kg Jälkeen 5 hlöä/400 kg Haluaisitko hissiisi lisää tilaa? KONE MaxiSpace® -hissiratkaisu mahdollistaa vanhaan hissikuiluun jopa 50 prosenttia aiempaa tilavamman hissikorin. Aloita hissihankkeesi hissihank tilaamalla maksuton maks Opas hissin sujuvaan suju peruskorjaukseen peruskorjauksee osoitteesta www.kone.fi /opas /o