Putkiremontit (menetelmät)

KOLUMNI

Valeuutisen sitkeä elämä

VALEUUTINEN ON populistinen termi, jota en mielelläni käytä - mutta en keksi parempaakaan. Talojen käyttövesiputket on, ainakin 1900-luvulla, tehty pääsääntöisesti metallista joka on altis korroosiolle tai, kupariputkien osalta, pistesyöpymille. Niitä seurataan ja tutkitaan ja arvioidaan jäljellä olevaa käyttöikää. Joko pitää uusia vai vieläkö sitä kallista putkiremonttia, kaikkien mörköjen äitiä, voisi vähän lykätä.

Jo 1980-luvulla kehitettiin Sveitsissä menetelmä, jolla käyttövesiputkien vanheneminen voidaan pysäyttää ja kallis putkiremontti välttää. Putket hiekkapuhalletaan puhtaaksi ja pinnoitetaan elintarvikekelpoisella epoksialla. Epoksi eristää veden metallista ja pysäyttää vanhenemisprosessin, korroosion, pistesyöpymien kehittymisen ja messinkiliitosten ns. sinkkikadon. Menetelmää on käytetty Suomessakin jo yli kymmenen vuotta. Menetelmän käyttöön päätyneet taloyhtiöt ovat olleet tyytyväisiä. Työ on onnistunut, kulut ovat puolta pienemmät ja asukashaitta on lähes olematon.

No miksi menetelmän käyttö ei ole yleistynyt kulovalkean tavoin? Käyttö lähti valveutuneista taloyhtiöstä. Alan vakiintuneet toimijat, varsinkin suunnittelijat, olivat ymmällään. Eihän siinä ole mitään suunnittelemista - "senku vaan pinnoitetaan putket"? No ei juuri olekaan. Siis kaventaa suunnittelijoiden leipää. Rakenteita rikkomaton linjasaneeraus ei myöskään edellyttänyt rakennuslupaa - ainakaan aluksi. Maankäyttö- ja rakennuslaista löytyi kuitenkin kohta, § 125 kolmas momentti, joka edellyttää rakennusluvan hakemista "jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin." No ei ole - oli jo moneen kertaan tutkittu, että käytetty epoksi on elintarvikekelpoista. Mutta ainahan voi epäillä - vaatia tutkimaan lisää. Näin vaadittiin ensin Ruotsissa ja sitten Suomessa ja lopulta EU-tasolla, kunnes EU:n ylin elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA tammikuussa 2015 antoi puhtaat paperit. Asia uutisoitiin myös Suomen valtamediassa. Loppuun käsitelty?

Vaan ei. Määrävälein nousee esiin tutkijoiden inhimillinen halu saada rahoitusta lisätutkimukselle. Ja nyt, joulukuussa 2017, myös eräät ns. alan asiantuntijat antavat taas täysin perusteettomia arvioita, jotka uutisoidaan näyttävästi mm. Helsingin Sanomissa. Lonkalta heitetyt arviot ovat täysin ristiriidassa EU-tasolla vuosien työn tuloksena julkaistun lausuman kanssa. Mistä siis on kyse? Asiantuntemattomuudesta vai tarkoitushakuisesta valeuutisesta? Toivon, että asiasta keskustellaan laajemmin ja saadaan myös Suomeen yhteneväinen kanta - tapettua valeuutinen lopullisesti. Alan toimijat ovat sen osakkaille ja asukkaille velkaa.

Lars Lundström
Puheenjohtaja
Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry (SAO)

Julkaistu: 01/2018

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje