Automaatio, Energiatehokkuus, Ilmanvaihto

Ilmanvaihtomyyteistä eroon

Toimiva ilmanvaihto ja hyvä sisäilma vaativat paneutumista aihepiiriin - mutta asioista selvää ottava palkitaan

artikkelikuva: Ilmanvaihtomyyteistä eroon

Ilmanvaihto on tärkeä osa kaikkien rakennusten "elintoimintoja" ja esimerkiksi kunnissa väitellään kiivaastikin siitä, mikä on toisaalta terveellistä, toisaalta energiatehokasta. Ilmanvaihdon käyntiajat käytön ulkopuolisena aikana julkisissa kiinteistöissä on herättänyt paljon keskustelua. Yksi kiistakapula on koulujen ilmanvaihtojärjestelmien viikonloppu- ja yökäyttö: fiksua vai hölmöläisten hommaa?

SISÄILMAYHDISTYKSEN TOIMINNANJOHTAJA, diplomi- insinööri Mervi Ahola toteaa, että lähtökohtaisesti IV-koneiden ei tarvitse olla päällä tyhjässä talossa viikonlopun yli, jotta maanantaina oppilaat voisivat opiskella hyvässä sisäilmassa, kunhan koneet käynnistetään riittävän aikaisin ennen käyttäjien saapumista.

"Se yleisin malli, joissa ilmanvaihtokoneet pysäytetään kokonaan, on ihan järkevä. Kyseessä on energia- ja ilmastokysymysten valossa merkittävä asia", Ahola toteaa, mutta huomauttaa, että ns. erillispoistot (esimerkiksi vessoissa) voivat tällöin tuoda omat ongelmansa yhtälöön.

"Nämä erillispoistot luovat kouluun alipainetta viikonlopun aikana ja alipaine voi imeä hengitysilmaan epäpuhtauksia rakenteista, jos korvausilmasta ei ole huolehdittu." Ratkaisuna on tällöin varmistaa, että jos IV-koneet ovat poissa käytöstä viikonlopun, myös erillispoistot ovat pois päältä.

Yhteisiä linjauksia sisäilma-asioihin!
Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien perustamassa kuntien sisäilmaverkostossa laaditaan parhaillaan suositusta julkisten rakennusten ilmanvaihdon toiminnasta ja käyntiajoista. Varsinaisessa verkostossa on mukana yhdeksän suurinta kuntaa, mutta erinäisissä tapaamisissa ja työpajoissa on ollut mukana yli 30 kunnan edustajia.

"Suositusta tehdään yhdessä eri tutkimuslaitosten asiantuntijoiden sekä merkittävien kiinteistöjen omistajien kanssa", kertoo Ahola. Ohjetta tukemaan on laadittu perustelumuistio, jossa käydään asiaan vaikuttavia tekijöitä läpi hyvin tarkkaan.

Kaikki kiinteistöt ovat kuitenkin erilaisia, samaten ilmanvaihtojärjestelmät. Tämä tulee ottaa huomioon, kun ilmanvaihdon aikaohjelmia laaditaan. "Nykyistä enemmän tulisi keskittyä siihen, että järjestelmiä käytetään oikein rakennuksen käyttöaikana. Tässä on paljon parannettavaa", Ahola toteaa ja huomauttaa lisäksi, että homeongelmien perimmäiset syyt ovat yleensä rakenteiden kosteusvaurioissa, ei IV-järjestelmissä.

Selkänojaa suosituksista
Sisäilmayhdistys on lanseerannut Hyvä sisäilma -suositukset - joista ’Ilmanvaihdon toiminta ja käyttöajat’ on ensimmäinen - koska tällä toimintamuodolla yhdistys haluaa vastata oikean tiedon levittämisen tarpeeseen.

"Erityisesti sosiaalisessa mediassa leviää erilaisia sisäilmaan liittyviä myyttejä, jotka eivät yleensä perustu tutkittuun tietoon, vaan ovat jonkinlaisia käsityksiä, jotka leviävät ihmiseltä toiselle ilman, että niiden todenperäisyyttä kyseenalaistetaan", Ahola toteaa.

Hyvä sisäilma -suositusten tavoitteena on olla avuksi sisäilmaan vaikuttavien asioiden päätöksenteossa.

Ohjeet ajan tasalle
Lisäksi FINVAC ry selvittää parasta aikaa, onko alan ohjeistus ajan tasalla. Suurennuslasin alla ovat Opas asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitukseen, Opas ilmanvaihdon mitoitukseen muissa kuin asuinrakennuksissa, Sisäilmasto ja ilmanvaihtoopas sekä itse Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (1009/2017). Palautteen kerää ympäristöministeriön toimeksiannosta FINVAC ry, jonka muodostavat Sisäilmayhdistys, Suomen LVI-Liitto SuLVI, VVS Föreningen i Finland (VSF) ja LIVI.

"Oikeansuuruinen ilmanvaihto on tärkeää sekä terveellisen sisäilman että energiatehokkuuden kannalta. Nyt on aika arvioida, ovatko suomalaisten säädösten ohjearvot kohdallaan ja minkälaisia muutostarpeita niissä on", Ahola toteaa.

Nettisivut kommenttien antamiseksi avautuvat 13.2. osoitteessa www.finvac.org ja hankkeen aloitusseminaari järjestetään 14.3. Sisäilmastoseminaarin yhteydessä.

"Koko Suomen asiantuntemus halutaan mukaan arvioimaan ilmanvaihto-oppaita", kannustaa Ahola ja lisää, että pienikin muutos ohjeissa saattaa olla suuri parannus käytännössä.

Paisuu kuin pullataikina?
Julkisen rakentamisen puolella on vaarana, että IV-järjestelmistä tulee niin suuria ja monimutkaisia, että niiden oikea käyttö ja myöhempi ylläpito osoittautuu perin hankalaksi. "Laitevalmistajat ovat tiedostaneet ongelman", toteaa koulutuspäällikkö Ali Aaltonen Valloxilta.

"Käyttäjälähtöisyys on vahva trendi, jossa digitalisaatio auttaa yhä enemmän. Tavoitteena on, että kone mukautuu ihmisen toimintaan, eikä päinvastoin."

Aaltosen mukaan kiinteistöstä pitäisi olla huolehtimassa sellainen henkilö, joka ymmärtää järjestelmän ja osaa testata säätöpeltejä ja muuta automatiikkaa säännöllisesti.

"Antureiden avulla on joissain tapauksissa mahdollisuus saada tietoa vikatilanteista. Se edellyttää, että arvoja seurataan automaattisesti ja hälytysrajat on asetettu oikein. Toki anturitkin vanhetessaan voivat vikaantua, joten ylläpitävällä henkilökunnalla tulee olla ymmärrys järjestelmän toiminnasta."

Antureista valtavirtaa
Aaltonen näkee anturiteknologian yleistyvän koko ajan, koska anturien hinnat laskevat koko ajan samalla kun niiden käyttö monipuolistuu ja helpottuu. "Esimerkiksi lämmön talteenoton hyötysuhteissa tuskin enää tapahtuu suuria parannuksia, joten tehokkuus saadaan esiin säädeltävyyttä parannettaessa."

Taloyhtiöiden osalta Aaltonen tietää, että taloissa on eronsa: joissakin tietoisuus IV-asioista on hyvällä tasolla, joissakin ei. "Yhteistä on se, että päätöksenteko on harvoin taloyhtiöissä helppoa silloin, kun puhutaan tuhansien eurojen IV-remonteista", hän pohtii.

Linjasaneerauksen kylkeen IV-remppa?
Aaltonen kuitenkin suosittelee miettimään, josko IV-remontin voisi toteuttaa jonkin muun saneerauksen, mieluiten putkiremontin, yhteydessä. Fiksu, kokonaisuutta ajatteleva hankesuunnittelija saattaa tätä ehdottaakin.

"Ei pidä juuttua ajattelemaan yksistään uuden IV-järjestelmän hintaa, vaan punnita myös sen mukanaan tuomia säästöjä ja toiminnallisuutta." Vanha IV-systeemi myös nakertaa taloyhtiön kukkaroa jatkuvasti enemmän erilaisten korjaus- ja huoltotoimien muodossa.

Sekin on selvää, että sisäilman puhtaudesta ollaan nyt yhä kiinnostuneempia sekä julkisella että yksityisellä puolella. Kehityksen draivereina ovat esimerkiksi erilaisten allergioiden lisääntyminen ja ulkoilman laadun heikentyminen monin paikoin, mutta ykkösasiaksi Aaltonen nostaa sen, että sisäilmaongelmat ovat nousseet kansalliseksi kestopuheenaiheeksi.

"Suurin vaikutus on ollut julkisella keskustelulla sisäilmasta."

Keskustelun taso noussut
Myös Enervent Suomen myyntipäällikkö Ronni Laaksonen katsoo, että sisäilmakeskustelu on voimistunut - ja tuonut valokeilaan aivan oikeita asioita.

"Ihmisten halu ottaa selvää ja tietää asioita on selvästi suurempi nyt, kun sisäilma-asiat ovat olleet tapetilla jo useamman vuoden", arvelee Laaksonen.

Enerventillä puhutaan sisäilman ohella myös sisäilmastosta, joka kattaa esimerkiksi lämpötilan, ilmankosteuden, hiilidioksiditason ja ääniympäristön. Nyrkkisääntönä on, että sisäilmasto on hyvä silloin, kun et edes huomaa sitä: hyvää sisäilmastoa kun ei kerran voi nähdä, haistaa, maistaa, kuulla tai tuntea.

Vastaavasti huonon sisäilman huomaa yleensä heti tilaan saapuessa. Huonon sisäilman merkkejä ovat esimerkiksi epämiellyttävät tuoksut, tunkkainen ilma, liian korkea hiilidioksidipitoisuus, veto, liian korkea tai matala sisälämpötila.

"Tietoisuus on noussut siinä määrin, että näihin tekijöihin kiinnitetään nyt herkemmin huomiota ja ryhdytään etsimään niitä ratkaisuja", Laaksonen toteaa.

"Painovoimainen on paras!"
Senkin Laaksonen tosin tietää, että huonosta sisäilmasta saatetaan - yhä edelleen - syyttää myös koneellista ilmanvaihtoa. Hän myöntää, että IV-koneen virheellinen asennus tai huolimaton käyttö tai huolto voi johtaa tiettyihin ongelmiin, mutta niiden todellisten "sisäilmamiinojen" lähde on jossain aivan muualla.

"Vaikka koneellinen ilmanvaihto on ollut valtavirtaa uusissa rakennuksissa jo pitkään, tämä kyseinen harhaluulo tuntuu istuvan erityisen sitkeässä", hän harmittelee.

Laaksosella löytyy silti ymmärrystä kuluttajille, joilla on vaikeuksia pysyä kehityksen kelkassa mukana, digitalisaation lyödessä nyt isosti läpi myös talotekniikassa. Eri teknologioita ja sovelluksia tuntuu löytyvän jo liikaakin - kuinka tavallinen pulliainen selvittää moisen vipstaakiviidakon?

"Nykykehityksessä on haasteensa, mutta toisaalta eri laitteiden yhteensopivuus paranee sekin koko ajan", Laaksonen rohkaisee ja lisää, että helppokäyttöisyys ja yksinkertaisuus ovat kuitenkin ne ykkösasiat markkinassa juuri nyt.

Hiljainen tieto hukassa
Sisäilmamestareiden puheenjohtaja, insinööri Janne Penttilä tietää, että etenkin julkisella puolella sisäilmahaasteena on

väen tiuha vaihtuminen huollettavissa kiinteistöissä. Vaikka olisi tehty hyvät suunnitelmat, laadittu prosessit ja käyty perehdytykset ja koulutukset tunnollisesti läpi, koko kuvio voi silti hajota kuin korttitalo, kun kyseiset vastuuhenkilöt lähtevät talosta pois ilman, että tieto siirtyy eteenpäin.

"Tai sitten tieto kyllä siirtyy henkilöltä toiselle ja kolmannelle, mutta ikään kuin rikkinäisen puhelimen kautta - aika pian tapahtuu väärinkäsityksiä ja jotain unohtuu", Penttilä kuvailee.

Tällaisessa tilanteessa on ongelmana, että ei välttämättä edes tiedosteta, että talossa on osaamisvajetta talotekniikan suhteen - tai sitten kuvitellaan, että asia kuuluu jollekulle muulle. Jahka sisäilmaan liittyviä haasteita ilmenee, aletaan viimein kysellä, kenen tontilla IV-systeemit oikein ovat. Penttilän vinkki on tilata konsultointi ammattilaiselta: näin saadaan selville, mitä kannattaa tehdä esim. kuukausi- ja vuositasolla ja vastuuhenkilöt voidaan kouluttaa tehtäviensä tasolle.

Huollot ajallaan!
Sisäilmamestarit on korkeatasoisia sisäilmapalveluita tuottavien itsenäisten yrityksien yhteenliittymä. Palveluvalikoimassa on mm. ilmastointijärjestelmien puhdistukset, sisäilmatutkimukset, ilmamäärien mittaukset ja säädöt sekä vikojen paikantamiset ilmastointijärjestelmistä.

Sisäilmamestarien bisnes keskittyy julkisen puolen tahoihin kuten kouluihin ja sairaaloihin sekä liikekiinteistöihin. "Julkisissa rakennuksissa IV-järjestelmien huoltovälit venähtävät herkästi pitkäksi, kun puuttuu se talonmies, joka näistä tietää ja pitää huolta", toteaa Penttilä.

"Digitalisaatio ja etävalvonta auttavat, mutta harva digikonsepti on aukoton. Valvomoon asti ei kenties kantaudu hälytystä katkenneesta hihnasta, koska koneen moottori yhä hyrrää", Penttilä heittää esimerkin.

"Digitalisaatio on kuitenkin mainio renki, kunhan sen rajoitukset tiedostetaan. Ilmanvaihtojärjestelmiä voidaan digikonstein järkeistää ja virtaviivaistaa vielä aika lailla", Penttilä uskoo.

"Esimerkiksi paljon tarpeetonta jalkatyötä jää pois, kun etävalvonta yleistyy ja kehittyy edelleen."

Tieto vähentää tuskaa
Sisäilmamestarit käyvät vuoden mittaan tuhansissa kohteissa ympäri Suomen ja ongelmat ovat usein samantapaisia: tiedon puute - tai toisaalta ristiriitaiset neuvot - aiheuttavat epävarmuutta, eikä tiedetä miten edetä. Myös hurjat hintalaput - todelliset tai kuvitellut - jarruttavat toimenpiteitä.

"Tällöin kannattaa tilata ilmanvaihdon toimivuuden kartoitus, ja etsiä juuri ne keinot, jotka vastaavat tarpeisiin", Penttilä toteaa ja korostaa joustavuuden tärkeyttä: jos asiakkaalla on lista toteutettavista toimista, hän voi toteuttaa niitä oman aikataulunsa (ja budjetin) puitteissa, vaikka yksitellen.

"Muuten voi herkästi käydä niin, että liian iso kokonaisuus kaatuu syliin."

Teksti: Sami J. Anteroinen. Kuvat: Ari Nurvela




Seuraa KITA
Facebook, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »