Julkisivut

NÄKÖKULMA

Eristerappausjärjestelmien vaurioitumisesta

artikkelikuva: Eristerappausjärjestelmien vaurioitumisesta

ERISTERAPPAUSJÄRJESTELMIEN ONGELMIA on nostettu näyttävästi esiin viime aikoina. Asia on ajankohtainen, sillä ensimmäiset betonielementtijulkisivujen korjaamisessa käytetyt eristerappausratkaisut alkavat lähestyä 30 vuotta. Ohutrappaus- eristejärjestelmien arvioitu käyttöikä on noin 25 vuotta ja paksurappaus-eristejärjestelmien noin 30 vuotta rannikko-olosuhteissa. Käyttöiän saavuttaminen edellyttää julkisivujen aktiivista huoltoa, joka tarkoittaa mm. suojaavien pinnoitteiden uusintakäsittelyä noin 10-15 vuoden välein sekä kaikkien liitosten ja tiivistysten kunnosta huolehtimista. Jotta järjestelmissä havaittuihin ongelmiin voitaisiin reagoida ajoissa, Julkisivuyhdistyksellä on käynnissä Eristerappausrakenteiden vauriomekanismit ja kuntotutkimusmenetelmät (ErVaKu)-hanke, jossa pyritään selvittämään sekä havaittuja ongelmia että miten niitä voidaan tutkia systemaattisesti kuntotutkimuksilla. Lisäksi hankkeen ohessa YAMK-lopputyönä selvitellään myös soveltuvia korjausmenetelmiä. Hankkeen lopputuotoksena syntyvää diplomityötä työstää tekn. kand. Antti-Matti Lemberg monipuolisesti alalla toimivista yrityksistä koostuvan ohjausryhmän valvonnassa.

Hanke on loppusuoralla, sillä valmista pitäisi tulla tammikuussa, jonka jälkeen tavoitteena on julkaista ohjeistus eristerappausten kuntotutkimusten tekemiseen. Hankkeen aikana on käynyt selväksi, että ongelmia järjestelmissä on ja niitä tulee jatkossa esiin lisää, sillä sekä eristerapattujen kohteiden keski-ikä että määrä kasvaa jatkuvasti. Suurimmat vaurioiden aiheuttajat ovat tutkimuksen tämän hetkisten tietojen perusteella virheet työn suorituksessa ja huonosti toimivissa detaljeissa. Haaste eristerapatuissa julkisivuissa onkin ollut heikko vikasietoisuus, jolloin työn suorituksessa tehdyt virheet aiheuttavat mm. rappauksen halkeilua. Halkeamien tai huonosti tehtyjen tiivistysten kautta rappaukseen voi tunkeutua suuri määrä kosteutta, jonka kuivuminen on hidasta, ja tämä johtaa mm. pakkasenkestävyysongelmiin. Valtaosa raportoiduista ongelmista on ohutrappaus-eristejärjestelmiin liittyviä. Paksurappaus- eristejärjestelmissä kohdattuja ongelmia on tutkimukseen saadussa taustamateriaalissa hyvin vähän.

Suomessa on käytetty paksurappaus-eristejärjestelmiä1980- luvulta ja ohutrappaus-eristejärjestelmiä 1980- ja 90-lukujen taitteesta. Erityisesti 2000-luvulla eristerappaukset ovat kasvattaneet suosiotaan uudisrakentamisessa, sillä esim. kaavoitus on ohjannut niiden käyttöön julkisivurakentamisessa tavoiteltaessa laajoja yhtenäisiä pintoja ilman "elementtimäisiä" saumoja. Suomessa käytettävät eristerappausjärjestelmät testataan by 57 Eriste- ja levyrappausjärjestelmät ‑julkaisun mukaisesti huomattavasti muuta Eurooppaa rankemmilla säärasitustestauksilla, joita on toteutettu mm. Tampereen teknillisellä yliopistolla (TTY) 2000-luvun alkupuolelta. TTY:n testausten tuloksista on myös tekeillä diplomityö, jonka alustavien tulosten perusteella suurimmat ongelmat ovat niissäkin liittyneet työvirheisiin, heikosti toimiviin detaljeihin sekä järjestelmien iskunkestävyyteen. Kokemusten perusteella järjestelmät ovat myös kehittyneet aikojen saatossa huomattavasti, osin juuri kyseisissä testauksissa havaittujen ongelmien ansiosta.

Kuten mainittua, eristerappausrakentamisessa iso osa ongelmista johtuu mm. epäonnistumisista liittyvien rakenteiden tiivistämisessä sekä työ- ja suunnitteluvirheistä. Ongelmia niiden vuoksi on ja tulee olemaan jatkossakin, sillä järjestelmien kehitystyö näkyy parhaiten vasta tämän vuosikymmenen aikana tehdyissä järjestelmissä. Järjestelmät on kuitenkin todettu myös hyväksi tavaksi tehdä peittäviä korjauksia olemassa oleville julkisivuille tarjoten energiatehokkuuden parantamisen lisäksi hyvin moninaiset väri- ja pintaratkaisumahdollisuudet ja ovat siten tuoneet uusia vaihtoehtoja piristää visuaalisesti vanhaa harmaata julkisivua. Paras tapa kohdata ongelmat, on ottaa selvää mitä ne ovat olleet, mikä niitä aiheuttaa ja miten ne voidaan todeta taloyhtiön perushuoltotoimenpiteisiin kuuluvissa kuntotutkimuksissa. Sitä työtä tehdään juuri JSY:n vetämässä hankkeessa.

Julkisivuyhdistys r.y.

Toni Pakkala,
Julkisivuyhdistyksen
hallituksen puheenjohtaja

TkT Jukka Lahdensivu
Tampereen yliopisto,
Ramboll Finland Oy

Antti-Matti Lemberg
diplomityöntekijä ErVaKu-hankkeessa,
Tampereen yliopisto

Mitä mieltä olit artikkelista?

Seuraa KITA

KITAn uutiskirje




Seuraa KITA
Facebook, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »