Ilmanvaihto

Ilmanvaihtohaaste: Parempaa sisäilmaa kotiin, kouluun ja konttoriin, kiitos!

artikkelikuva: Ilmanvaihtohaaste: Parempaa sisäilmaa kotiin, kouluun ja konttoriin, kiitos!

Ilmanvaihdon toimivuus julkisissa rakennuksissa puhuttaa kansalaisia – ja keskustelussa on mielipiteitä joka lähtöön. Maaliskuussa 2019 saatiin tilanteeseen viimein kaivattua selkeyttä, kun kuntien sisäilmaverkosto julkaisi ilmanvaihdon yleisohjeen, jonka tavoitteena on yhtenäistää ja parantaa ilmanvaihtokäytäntöjä kouluissa, päiväkodeissa, virastoissa ja muissa julkisissa palvelurakennuksissa eri puolilla Suomea.

SUOMEN SUURIMPIEN kuntien sisäilma-asiantuntijat yhdistivät voimansa parantaakseen sisäilman laatua sekä kehittää ja vakiinnuttaa tutkimustietoon pohjautuvia toimintatapoja. Kuntien sisäilmaverkoston ohje on suosituksellinen, eli kukin kunta päättää omalta osaltaan sen noudattamisesta. Maaliskuussa julkaistiin myös Sisäilmayhdistyksen Hyvä Sisäilma -suositus.

Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola toteaa puoli vuotta ilmanvaihdon yleisohjeen julkaisemisen jälkeen, että kentällä ohje on otettu varsin hyvin vastaan:

”Etenkin alan asiantuntijoilta tulleen palautteen perusteella kyseessä on hyvä ja kaivattu ohjeistus”, Ahola kertoo.

Puntarissa valtava kiinteistömassa
Kuntien yleisohjeen valmistelua ovat ohjanneet Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen, Lahden, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkien kiinteistö- ja sisäilma-asiantuntijat. Sen laatimiseen ja kommentointiin on osallistunut asiantuntijoita myös Sisäilmayhdistys ry:stä, muista kunnista, tutkimuslaitoksista, yliopistoista ja sisäilma-alan konsulttiyrityksistä.

Aholan mukaan ilmanvaihdon yleisohjeelle on kysyntää, koska kunnat omistavat yhteensä tuhansia kiinteistöjä, joiden ikä, käyttötarkoitus, kunto ja tekniset järjestelmät vaihtelevat suuresti.

”Ohjeen keskeinen tavoite on, että kunkin rakennuksen ilmanvaihto toimii olosuhteiden kannalta optimaalisella tavalla”, hän linjaa.

Ohjeen noudattaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että ilmanvaihtojärjestelmiä ja niiden toimivuutta tulee seurata entistä aktiivisemmin. Ilmavirrat tulee säätää siten, että paineero rakennuksen sisäilman ja ulkoilman välillä on mahdollisimman pieni: näin ehkäistään mahdollisten epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan. Ohjeessa kehotetaan kiinnittämään huomiota myös siihen, että tuloilman lämpötila on kaksi astetta sisäilman tavoitelämpötilaa matalampi, jotta tuloilma sekoittuu tehokkaasti huoneilmaan.

Ilmanvaihto seis viikonlopuksi?
Yksi kiistelyn aihe ilmanvaihtokeskustelussa on, kannattaako esimerkiksi koulun tai päiväkodin laittaa ilmanvaihto pois päältä viikonlopuksi ja startata systeemit taas maanantaina. Ahola toteaa, että silloin kun ilmanvaihtojärjestelmä toimii oikein ja tehokkaasti, ilmanvaihtoa tarvitaan yleensä vain silloin, kun rakennusta käytetään.

”Jotta epäpuhtaudet saadaan huuhdeltua sisäilmasta, suositus on, että päivittäinen ilmanvaihto käynnistetään kaksi tuntia ennen rakennuksen käytön alkamista.” Lisäksi ilmanvaihto tulisi pitää päällä 1–2 tuntia rakennuksen käytön jälkeen. Viikonlopuille ja loma-ajoille tulisi laatia jaksotusohjelma, jonka mukaan ilmanvaihto käy esimerkiksi tunnin päivässä.

On myös tilanteita, joissa ilmanvaihdon jatkuva käyttö voi olla tarpeen. Jos rakennuksessa on esimerkiksi kosteus- ja mikrobivaurioita, ilmanvaihdon käyttö tulee suunnitella erityisellä huolellisuudella, ja selvittää ilmanvaihdon vaikutus rakennuksen paineolosuhteisiin.

”Näissä erikoistapauksissa sisäilma-asiantuntija määrittää ilmanvaihdon käytön”, toteaa Ahola.

Sisäänaja uusi rakennus
Ohjeessa suositellaan lisäksi, että vastavalmistuneissa rakennuksissa ilmanvaihto pidetään päällä tauotta vuoden ajan, jotta uusien materiaalien päästöt saadaan huuhdeltua ilmasta pois.

Uusi ohjeistus koskee vain julkisia rakennuksia, eikä asuntoja. Ahola toteaa, että ilmanvaihdon määrä suhteessa asuntojen epäpuhtaus- ja kosteuskuormaan on paljon pienempi, käyttö pidempiaikaista ja epäsäännöllisempää. Tämän vuoksi ilmanvaihdon tulee olla päällä käytännössä aina.

”Taloyhtiöissäkin ilmanvaihdon toimivuuteen ja kuntoon kannattaisi kiinnittää huomiota, koska ilmanvaihdolla on niin suuri vaikutus sisäilman laadun kannalta.”

Aholan mukaan taloyhtiöissä on vallalla ajatus, että mitä uudempi kiinteistö, sitä huoltovapaampi se on. Aika kuitenkin kuluu ja huoltotoimet ensin lykkääntyvät, sitten unohtuvat. ”Esimerkiksi ilmanvaihtokanavien puhdistus tai vähintään puhtauden tarkistus pitäisi taloyhtiöissä tehdä viiden vuoden välein.”

Hyvä ilmanvaihto ei ole uskon asia
Sisäilmamestareiden puheenjohtaja, insinööri Janne Penttilä on huomannut, että taloyhtiöiden tietämys ilmanvaihtoasioissa vaihtelee suuresti.

”Meillä löytyy taloyhtiöitä, jotka tekevät esimerkiksi määräaikaishuollot jämptisti ja ajallaan ja sitten on taloyhtiöitä, joita ilmanvaihto liikuttaa vasta, kun ongelmia alkaa esiintyä.”

”Viimeisen 10 vuoden aikana ihmisten IV-tietämys on kuitenkin parantunut”, Penttilä arvioi. ”Kun kiinteistöjen tiiviysluokka on koko ajan noussut, hyvä sisäilma on käytännössä koneellisen ilmanvaihdon varassa – ja tämän ihmiset jo tiedostavat varsin hyvin.”

Sisäilmamestarit on sisäilmapalveluita tuottavien itsenäisten yrityksien yhteenliittymä.

”Vuositasolla teemme tuhansia huoltokeikkoja”, kertoo Penttilä.

Sisäilmamestarit törmäävät kohteissa samantapaisiin ongelmiin: tiedon puute (ja toisaalta ristiriitaiset neuvot) aiheuttavat epävarmuutta siitä, miten pitäisi edetä. Myös rahanpuute jarruttaa toimenpiteitä harmittavan usein.

”Tällöin kannattaa tilata ilmanvaihdon toimivuuden kartoitus, ja etsiä juuri ne keinot, jotka vastaavat tarpeisiin”, Penttilä toteaa.

Älä haukkaa liian isoa palaa
Penttilä tietää senkin, että välillä taloyhtiöissä emmitään sen vuoksi, että ei tiedetä, mistä löytyisi luotettava toimija IV-asioissa auttamaan. Hänen neuvonsa on selvittää, mitä huoltoyrityksen palveluvalikoimaan kuuluu ja kysellä vähän referenssien perään:

”Jos toimijalla on laajaa kokemusta ja pitempi tausta alalta, se on tietysti hyvä juttu. Lisäksi voi kysyä millaista koulutusta yrityksen työntekijöillä on.”

Joustavuus on tässä kohtaa ykkösjuttu: jos asiakkaalla on lista toteutettavista toimista, hän voi toteuttaa niitä oman aikataulunsa (ja budjetin) puitteissa, vaikka yksitellen. ”Muuten voi herkästi käydä niin, että liian iso kokonaisuus kaatuu syliin”, tietää Penttilä.

Kuinka paljon sitten digitalisaatio ja etävalvonta vaikuttavat IV-puolella? – Penttilän mukaan automaatio ja etävalvonta ovat viimeisen viiden vuoden aikana kasvaneet ”räjähdysmäisesti”, koska tiedonsiirto sujuu kätevästi (ja huokealla) verkon kautta.

”Nyt on mahdollista valvoa esimerkiksi sisäilman hiilidioksiditasoja, lämpötilaa ja kosteutta”, Penttilä toteaa, mutta lisää että harva digikonsepti on aukoton, saati ihmistyövoimasta tyystin vapaa.

”Jonkinlainen fyysinen valvonta, muodossa tai toisessa, täytyy edelleen olla”, hän muistuttaa.

Huonosta sisäilmasta eroon!
Myös Enervent Suomen myyntipäällikkö Ronni Laaksonen katsoo, että sisäilmakeskustelu on viime vuosina ilahduttavasti voimistunut. ”Samalla valokeilaan on tullut aivan oikeita asioita”, hän arvioi.

”Ihmisten halu ottaa selvää asioista on nyt kova. Kuluttajat arvostavat ilmanvaihdossa helppokäyttöisyyttä ja yksinkertaisuutta, joten ratkaisutkin kehittyvät siihen suuntaan.”

Tietoisuus on Laaksosen mukaan noussut siinä määrin, että huonon sisäilman tunnusmerkkeihin – kuten esimerkiksi epämiellyttävät tuoksut, tunkkainen ilma tai veto – kiinnitetään nyt herkemmin huomiota ja asialle halutaan myös tehdä jotain.

Laaksonen toteaa, että Enervent haluaa omalta osaltaan lisätä julkista keskustelua sisäilman laadusta. Yksi pohdinnan aihe on, tutkitaanko käyttöönotettavia rakennusmateriaaleja ja niistä haihtuvia haitallisia yhdisteitä Suomessa tarpeeksi. Ilmanvaihtokoneet eivät poista haitallisia vaikutuksia rakennusmateriaaleista, mutta niillä voidaan laimentaa sisäilman pitoisuuksia. Se ei tietenkään yksin riitä, vaan huomiota tulisi kohdistaa erityisesti haitallisia päästöjä aiheuttavien materiaalien käyttöön.

”Sisäilmaston laatu on asia, josta saamme paljon kyselyjä, ja esimerkiksi taloyhtiöissä mennään nyt vahvasti asukkaiden terveys edellä”, Laaksonen arvioi.

Taskussa IV-äppi
Samalla digikärki terävöityy koko ajan, kun eri talotekniset järjestelmät oppivat ”puhumaan” keskenään ja automatisaatio juurtuu kiinteistöihin entistä vahvemmin. Yksi Enerventin uusimmista panostuksista digitaalisella puolella on eWind App -sovellus, jolla voi ohjata suoraan älypuhelimesta Enervent eWind -ilmanvaihtokonetta, joka on varustettu WiFi-moduulilla.

Laitetta voi hallita myös paikallisesti ilman internet-yhteyttä tai etänä internetin välityksellä.

”Sovellus on ollut käytössä nyt vuoden päivät ja asiakkaat ovat ottaneet sen hyvin vastaan”, kertoo Laaksonen.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Ari Nurmela

Mitä mieltä olit artikkelista?

Seuraa KITA

KITAn uutiskirje




Seuraa KITA
Facebook, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »