Turvallisuus (palo)

Palokatkot kunnossa?

Monessa taloyhtiössä tietämys palokatkoasioista on liki olematon

Kuva: Pixabay

Paloturvallisuus on yksi taloyhtiöiden suurimpia prioriteetteja silloin, kun puhutaan asukkaiden terveydestä ja turvallisuudesta. Toimiva palokatko liittyy tähän keskeiseen kysymykseen: jos tulipalo syttyy, voivatko liekit, kuumuus ja savukaasut levitä läpivientien kautta?

Huoli on aiheellinen, koska tulipaloissa kuolleista valtaosa on menehtynyt savuun. Savu leviää osastoivassa rakennusosassa olevan aukon kautta helposti toiseen palo-osastoon tai tilaan. Savu sisältää häkää ja muita palamisreaktiossa syntyviä myrkyllisiä kaasuja.

Potentiaalisesti kuolettavan ketjun syntyminen ehkäistään palokatkolla. Palokatkolla tarkoitetaan sähköjohtojen, putkien tai muiden teknisten järjestelmien paloteknistä tiivistystä läpäistävän rakenteen palo-osastointia vastaavaksi. Palokatkot ja -saumaukset tulee tehdä siten, etteivät tulipalo ja savu pääse leviämään palo-osastosta toiseen avointen aukkojen kautta.

Paloteknisen kokonaisuuden ja muiden paloturvallisuustoimenpiteiden kanssa oikein tehty ja kunnossapidetty palokatko estää tehokkaasti henkilö- ja omaisuusvahinkoja koko elinkaarensa ajan.

Jukka Autere Suomen Palokatkoyhdistys Ry:stä toteaa, että taloyhtiöiden tietoisuus palokatkoista lisääntyy hiljalleen, koska aihetta on käsitelty viime aikoina mediassa – joskus raflaavastikin.

”Yleensä taloyhtiöissä ei paljoa tästä erikoisrakentamisen osa-alueesta tiedetä, mutta käytännössä sen puutteet huomataan naapureista kuuluvista äänistä ja esimerkiksi ruuan tuoksuista”, hän tietää.

Suurimmat ongelmat taloyhtiöiden palokatkoihin liittyen ovat pääsääntöisesti pintarakenteiden alla olevissa tekniikoiden läpivienneissä. ”Esimerkiksi kylpyhuoneiden alakattojen yläpuolella sijaitsee yleensä tekniikkaläpivientejä. Sieltä pystytään tarkastamaan, ovatko rakenteet tiiviitä.”

Tarkastuspaikkoja ovat myös keittiöissä olevat tekniikkakuilut, patteriputkien linjat sekä ulko-ovien yläpuolet. ”Kellaritiloissa tarkastetaan teknisten tilojen läpiviennit, kuten sähköpääkeskuksen ja lämmönjakohuoneen tekniikkaläpiviennit. Kellaritilojen tarkastus onnistuu yleensä ilman purkutöitä, eli läpiviennit ovat näkösällä.”

Kun vanhoja tekniikkoja päivitetään saneerausten yhteydessä, kannattaa samalla tarkastaa, että rakenteet ovat tiiviitä.”Vanhoja palokatkoja ei välttämättä tarvitse purkaa kokonaan pois, vaan ne voidaan myös tiivistää”, muistuttaa Autere.

”Kun tekniikkaa vaihdetaan ja uusitaan, niin silloin kyseiset läpiviennit ja rakenteet tiivistetään nykyaikaisin menetelmin. Yleisesti ajatellen kiinteistössä suoritettavan saneerauksen yhteydessä on paras samalla tarkastaa ja korjata normaalisti piilossa olevat rakenteet.”

Mikäli kohteeseen tehdään muutostöitä, jotka vaativat rakennusluvan, on uudet palokatkot toteutettava nykymääräysten mukaan. Vanhat palokatkot voidaan korjata sen aikaisilla menetelmillä, mutta usein käytetään niidenkin korjaamiseen nykyaikaisia tuotteita ja menetelmiä.

Autereen mukaan yleisin väärinkäsitys palokatkoihin liittyen on tuotteen kylkeen painettu palonkestävyysluokka (esim. EI 240, eli 240 minuuttia eristävyyden ja tiiveyden osalta). Markkinointiteknisistä syistä moni tuotemyyjä painaa parhaat arvot tuotteiden kylkeen, mutta oikeat arvot ja käyttösovellukset löytyvät tuotteen ETA-arvioinnista tai suoritustasoilmoituksesta. ”Oikea arvo” tarkoittaa sitä, että kyseisen palokatkotuotteen ja läpikulkevan tekniikan ja ympäröivän rakenteen yhdistelmä on yhdessä testattu, ja testauksesta on saatu palonkestävyysluokka.

Autere huomauttaa, että palokatko ei ole mikään yksittäinen tuote, vaan yhden tai useamman palokatkotuotteen, läpikulkevan tekniikan ja ympäröivän rakenteen kombinaatio. Yhdistelmän soveltuvuus on osoitettu standardin mukaisilla polttotestauksilla ja siitä on kirjoitettu eurooppalainen tekninen asiakirja (=ETA) ja sillä on sen myötä CE-merkki.

”Se suurin asia on tiedostaa palokatkotuotteiden reunaehdot ja testatut käyttömahdollisuudet. Tämän takia pienemmässäkin kohteessa on syytä toteuttaa palokatkosuunnitelma, jossa suunnittelija vastaa kohteen rakenteisiin soveltuvan/ soveltuvien palokatkotuotteiden valinnasta.”

Ilkka Hemminki Sewatek Oy:stä toteaa, että tietämys palokatkoista on onneksi – yleisesti ottaen – lisääntynyt, mutta niiden tarve tai puutteet huomataan yleensä vasta korjaustöiden yhteydessä.

”Usein palokatkot ovat rakenteiden sisällä piilossa, jolloin niiden silmämääräinen tarkastaminen ei ole kovin helppoa.”

Hemmingin mukaan vanhemmissa kohteissa suurin ongelma on, ettei läpivientejä ole tiivistetty lainkaan tai ne on tiivistetty puutteellisesti tai väärin materiaalein. Uudemmissa kohteissa erityinen ongelma ovat myöhemmin tehdyt pienet muutostyöt (esimerkiksi lisäkaapeloinnit), joiden yhteydessä palokatkot ovat jääneet tekemättä.

”Kaikilla rakennusalan toimijoilla ei ole riittävää osaamista palokatkojen tekemiseen, eikä tilaajalla välttämättä osaamista palokatkojen vaatimiseen”, Hemminki toteaa.

Rakennustekniikan kehittyminen vaatii myös palokatkoja uusiutumaan; esimerkiksi LVIS-tekniikassa nykyään käytettävät putki- ja kaapelimateriaalit aiheuttavat palokatkolle erilaisia tarpeita kuin aikaisemmin.

”Vaikkapa muoviputket edellyttävät palokatkolta sulkemisvoimaa, jota metalliputkien kohdalla ei tarvita. Yleisesti ottaen vielä 1990-luvulla rakennetuissakin kohteissa on usein selkeitä puutteita ja ennen kaikkea palokatkodokumentaation puute tekee puutteiden analysoimisesta vaikeampaa. Nykyään dokumentoinnilta vaaditaan enemmän”, hän toteaa.

Asianmukaisesti dokumentoidussa kohteessa on laadittu palokatkosuunnitelma pohjakuvineen ja palokatko on merkitty rakenteeseen palokatkotarralla. ”Yhä useammin palokatkot myös valokuvataan ennen kuin niitä mahdollisesti peitetään muilla rakenteilla.”

Hemmingin käsityksen mukaan vanhojen palokatkojen päivitys tehdään yleensä hyvin siltä osin, kun tiloissa tehdään peruskorjausta. Esimerkiksi linjasaneerauksen yhteydessä vanhoja läpivientejä puretaan usein jo väistämättäkin, ja muutenkin tilaajat osaavat vaatia myös vanhojen aukkojen tiivistämistä.

”Pienemmissä ei-rakennuslupaa edellyttävissä töissä saattavat palokatkot herkemmin unohtua.”

”Palokatkot kannattaa ehdottomasti ottaa osaksi kiinteistön huolto- ja tarkastusohjelmaa sekä laittaa kuntoon välittömästi, kun puutteita huomataan”, toteaa Hemminki.

”Kaikki loputkin läpiviennit kannattaa hoitaa kuntoon viimeistään remontin yhteydessä, koska nyt puhutaan kuitenkin marginaalisista kustannuksista ajatellen mahdollisia riskejä. Vaikka ihmishenkiä ei menetettäisikään, voi puutteellisen palokatkon kautta muihin tiloihin leviävä savu aiheuttaa suuria materiaalivahinkoja.”

Sami Hämäläinen Paloässät Oy:stä toteaa, että varmasti osassa taloyhtiöitä löytyy tietämystä palokatkoista, kiitos ammatti-isännöinnin ja kiinteistöhuollon asiantuntemuksen. On silti selvää, että huomattavassa osassa taloyhtiöitä on puutteita palokatkoissa:

”Yleensä nämä puutteet ovat syntyneet vuosien aikana tehtyjen korjaustöiden mukana. Esimerkkinä vaikka tele- ja antenniverkkojen uudistukset, joiden jäljiltä olemme havainneet läpivientien jääneen tiivistämättä tai että palokatkot on yleisesti tehty huolimattomasti.”

”Taloyhtiöissä suunnittelu ja dokumentointi on usein puutteellista tai sitä ei ole tehty lainkaan”, toteaa Hämäläinenkin.

”Kiinteistöstä ei välttämättä löydy yhtäkään dokumenttia palokatkojen toteutustavoista, tekijöistä, ajankohdista, huoltoväleistä tai käytetyistä tuotteista. Palokatkojen toteutuksessa on myös valitettavasti nähtävissä hyvinkin epämääräisiä tapoja.”

Esimerkiksi yksi toistuva laiminlyönti vanhoissa kiinteistöissä on se, että palo-osastointien rajoja ei tiedetä, joten ei silloin osata läpivientejäkään tiivistää oikeissa rakennusosissa.

Hämäläisen mukaan 1990-luvun alkupuolella valmistuneet ja niitä vanhemmat talot eivät mitenkään täyttäisi paloturvallisuuden kannalta vaadittavia palonkestoaikoja. Toteutustapoja on näissä tapauksissa lukuisia: hyvin yleisenä tapana palokatkojen toteutuksessa taannoin oli käyttää läpivientiaukon tiivistyksessä villaa ja päällystää aukko sitten molemmin puolin peltilevyllä.

”Tällainen palokatko ei ole savutiivis ja sen toimivuus tulipalossa vastaa noin 15 minuutin palonkestoaikaa parhaimmillaan.”

Kun vanha rakennus sitten saneerataan, pitää myös palokatkot suunnitella huolella. ”Vanhat välipohjat eivät vastaa tämän päivän toteutustapoja, joihin palokatkotuotteet on testattu. Näissä kohteissa tulisi ehdottomasti käyttää asiantuntevaa suunnittelijaa, jotta lopputuloksesta saadaan kiinteistön käyttäjille turvallinen.”

Mikäli saneeraustyö on rakennusluvan alaista, palokatkoja edellytetään toteutettavaksi asianmukaisesti yhtenä lupaehdoista. Ongelmaksi saattaa silti muodostua tilanne, jossa varsinaista palokatkosuunnitelmaa laadita: hyvin pian huomataan, että kukaan hankkeen osapuoli ei voi varmistua oikeasta ja turvallisesta toteutustavasta.

Hämäläinen harmittelee, että palokatkosuunnitelmaa ei tunnisteta riittävän hyvin oleelliseksi osaksi kiinteistön turvallisuutta. Palokatkosuunnitelmien laatiminen on suhteellisen tuore kustannuserä rakennushankkeissa ja se saatetaan jopa sivuuttaa turhana.

”Tästä johtuen asianmukainen suunnitelma jätetään laatimatta ja luotetaan vain urakoitsijoiden osaamiseen”, toteaa Hämäläinen ja lisää, että ilman dokumentaatiota siitä, mihin palokatkot on tehtävä, miten ne tehtävä ja millä ne on tehtävä, ei voida saavuttaa luotettavaa ja turvallista lopputulosta.

Riskienhallintaosaston johtaja Lasse Wallius Helsingin VPK:sta omaa paljon kokemusta Helsingin VPK:n tekemistä omavalvontakierroksilta. Wallius on myös Helsingin Pelastusliitto HELPE Oy:n kouluttaja ja turvallisuusasiantuntija. Hänen mukaansa kierroksilla on toistuvasti selvinnyt, että taloyhtiöissä ei juurikaan tiedetä palokatkoista ja niiden ominaisuuksista – ellei sitten kierroksella mukana oleva asukas satu olemaan rakennusalalla.

”Suurimmat ongelmat taloyhtiöiden palokatkotilanteissa liittyvät siihen, että sähkö- ja putkiremonteissa kukaan ei ole valvonut palokatkojen tekemistä tai vanhoissa taloissa niitä ei erikseen ole vuosien varrella tarkastettu. Vasta omavalvonnan yhteydessä niihin puututaan, jos lomakkeeseen vastaaja tietää mistä on kyse”, hän kuvailee.

Wallius toteaa, että vanhojen palokatkojen päivitys saneerausten yhteydessä on erittäin tärkeää, jotta tulipalotilanteissa estetään savun ja tulen leviäminen varsinkin vanhoissa taloissa. ”Näissä kiinteistöissä huoneistojen ovet eivät sitä juurikaan estä.”

Pahin tilanne on tietenkin sellainen, että tulipalossa ensin savu ja sitten tuli pääsevät leviämään osastosta toiseen, hän huomauttaa. ”Jos palokatkot ja osastoivat ovet olisivat kunnossa ja kiinni niin esimerkiksi asutuskeskuksissa, minne pelastuslaitos ehtii kohtuullisessa ajassa, säästettäisiin vahinkojen leviäminen ja ihmishenkiä.”

Walliuksen mukaan yksi yleisimmistä harhaluuloista palokatkoihin liittyen on se, että pienistä palokatkovuodoista ei savu ja tuli pääse leviämään – ja siksi taloyhtiö saattaa haksahtaa ajattelemaan, että eipäs hätää, korjataan ne sitten seuraavan remontin yhteydessä.

”Onneksi suurin osa yhtiöistä hoitaa puutteet pääsääntöisesti heti kuntoon.”

Toinen HELPE Oy:n kouluttaja on palotarkastaja Anssi Laaksonen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. Hän toteaa, että tarkastusten yhteydessä taloyhtiön tietämättömyys palo-osastojen rajoista on ”melko yleinen” ongelma.

”Tärkeintä on, että taloyhtiö tuntee palo-osastojensa rajat ja tietää minkälaiselta palveluntarjoajalta aukkojen tiivistykset tilataan. Harvoin taloyhtiöltä löytyy omastakaan takaa keinoja tehdä vaatimusten mukaisia palokatkoja.”

Keskeinen pointti taloyhtiön näkökulmasta on se, että rakennuksen omistaja vastaa itse palo-osastoinnin toimivuudesta. ”Palokatkot on helppo uusia samalla kun tehdään isompaa remonttia, jos siihen on tarvetta.”

Laaksosen mukaan asuintalojen valvonnassa tulee harvemmin vastaan ns. ”tein itse ja säästin” -tyyppisiä palokatkoja; paljon yleisempi havainto on kokonaan tiivistämätön aukko.

”Taustalla tahtoo usein olla se, ette taloyhtiö ei tiedä paloosaston rajoja taikka sitä, että osastoivaan rakenteeseen tehtävä aukko tulee ylipäänsä tiivistää. Itse kehottaisin kaikkia taloyhtiöiden hallituksia perehtymään tarkasti omaan rakennuslupaansa ja tarvittaessa hankkimaan tarvittavat taidot rakennusluvassa edellytettyjen asioiden tulkitsemiseksi.”

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 09/2019

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje