mainos_1061

Isännöinti & hallitus (kartoitus)
Julkisivut (ikkunat, parvekkeet)
Valvonta & Suunnittelu

Riittääkö kunnostus, vai meneekö koko parveke uusiksi?

artikkelikuva: Riittääkö kunnostus, vai meneekö koko parveke uusiksi?

Kerrostalossa asuville parveke voi olla tärkeä osa kotia. Se tarjoaa suoran yhteyden ulkoilmaan, ja parvekkeella voi oleskella ja jopa harrastaa erilaisilla tavoilla. Kuten kiinteistön kaikki muutkin osat, myös parveke vaatii joskus korjaamista.

KERROSTALOT ALKAVAT olla Suomessa siinä iässä, että julkisivuremontit ovat ajankohtaisia. Tämä koskee myös parvekkeita. Julkisivuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Petri Annilan mukaan parvekeremontteja tehdään muiden julkisivuremonttien tapaan todella paljon, mutta mistään korjausvelasta ei ole kysymys.

”En näe tilannetta mitenkään hälyttävänä eli emme mene niiden kohdalla jälkijunassa, kuten kosteusvaurioiden korjaamisessa. Toki korjattavaa on nyt ja tulevaisuudessa aivan varmasti”, Annila toteaa.

Rakennuskonsultointi Treuthardt Oy:ssä yrittäjänä ja toimitusjohtajana toimiva Markus Treuthardt näkee tilanteen samanlaisena. Parvekeremontteja tehdään tasaiseen tahtiin, mutta mitään kiihtyvää ryntäystä niiden suorittamiseksi ei ole odotettavissa hänen mielestään.

Vanha ja kunnostamaton parveke on ennen kaikkea esteettinen haitta, mutta korjaamisen lykkääminen voi johtaa vakavampiin seuraamuksiin. Lisäksi mitä aikaisemmassa vaiheessa parveke remontoidaan, sitä helpommalla ja halvemmalla sen voi suorittaa.

”Jos parvekkeen annetaan olla niin pitkään korjaamatta, että pelkkä kunnostaminen ei riitä, niin kantavat laatat pitää uusia. Mikäli vedeneristeet ja pinnoitteet eivät ole kunnossa, niin tilanne vain pahenee, jos asiaan ei reagoida”, Treuthardt sanoo.

”Sitten jos betoniparvekkeissa alkaa olemaan paljon näkyviä halkeamia ja vaurioita, niin nurkka tai jokin muu osa voi pudota alas. Osan putoaminen kadulle kevyen liikenteen päälle on vaarallista.”

Treuthardt lisää, että vanhan parvekkeen putoaminen kokonaan on silti äärimmäisen epätodennäköistä.

”En muista, että niin olisi käynyt koskaan. Voi olla jopa 100 vuotta vanhoja parvekkeita, joissa on käytetty olemattoman vähän terästä tai joissa on pelkästään teräspalkki ratakiskojen varassa, mutta silti ne pysyvät ylhäällä.”

Petri Annila muistuttaa, että kaikkeen korjausrakentamiseen liittyy paljon erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja: voidaan tehdä käyttöikää jatkavia kevyempiä korjauksia tai perusteellisempia remontteja, joissa menevät rakenteetkin uusiksi.

”Mikä korjaustapa soveltuu kuhunkin tapaukseen, riippuu siitä mikä remontoitavan parvekkeen tilanne on”, Annila kertoo.

”Monesti asiaa lähestytään kustannuksien kannalta. Jos vanhaa rakennetta joudutaan korjaamaan niin paljon, että uuden vastaavan tekeminen alkaisi olla samaa tasoa, niin silloin päädytään tietenkin täysin uuden parvekkeen rakentamiseen. Tällöin saadaan varmimmin mahdollisimman pitkä käyttöikä ja huoltovapaa parveke.”

Järeä remontti ei välttämättä järisyttävän kallis
Remonttia suunniteltaessa parvekkeen kunto kannattaa arvioida sekä silmämääräisesti että laboratoriokokein. Mikäli parvekkeen kantava laatta ei ole hälyttävän huonossa kunnossa, säilyttävä peruskorjaus voi olla riittävä tapa toteuttaa parvekeremontti.

”Jos silmin nähden voidaan todeta, että kantava laatta on suhteellisen hyvässä kunnossa, ja vaikka pintalaatta olisi päästänyt vettä sisään, mutta pintalaatan korjaus on riittävä, niin korjaaminen voi olla lähtökohtana hyvä”, Markus Treuthardt kuvailee.

Joskus totuus voi selvitä vasta remontin alettua. ”Todelliset vauriot selviävät monesti vasta siinä vaiheessa, kun hiekkapuhalletaan betonipintoja ja kantavaa laattaa. Kun kaikki pinnoite sekä vanhat tasot ja kerrokset on poistettu, niin alta voi paljastua piileviä halkeamia, joita ei ole aikaisemmin huomattu”, Treuthardt sanoo.

Viimeistään tässä vaiheessa on syytä ottaa betonista näytteitä. Parveke pitää uusia, jos näytteet osoittavat, että betoni on laadultaan niin huonoa, ettei kunnostaminen enää riitä. Yleensä pyritään kuitenkin siihen, että näytteet otettaisiin aina jo tutkimuksen tai viimeistään suunnittelun yhteydessä.

Treuthardtin mukaan on tapauskohtaista, kuinka paljon kalliimmaksi järeämpi parvekeremontti tulee säilyttävään remonttiin verrattuna. Vaikka parvekkeita ei uusittaisikaan, niin korjaamista varten joudutaan joka tapauksessa pystyttämään telineet ja raskaat suojaukset.

”Kun poistetaan pintalaatta, uusitaan parvekekaiteet ja hiekkapuhalletaan kantava laatta, niin kustannusero ei ole kovinkaan merkittävä verrattuna siihen, että kantava laatta puretaan alusta pitäen.”

Parvekkeissa käytetään samoja rakenteita ja materiaaleja kuin julkisivuissa, joten parvekeremontti osuu ajallisesti usein yhteen julkisivuremontin kanssa. Erityisesti järeämpi parvekeremontti kannattaa silloin tehdä yhdessä laajemman julkisivuremontin kanssa. Julkisivuyhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Annila suosittelee tässä tapauksessa miettimään, millaisia muutoksia julkisivuun tulee.

”Jos julkisivun ilme muuttuu, niin pitäisikö parvekkeiden ilmettä muuttaa myös? Nämä ovat tietysti aina tapauskohtaisia pohdintoja.”

Julkisivumuutokset voivat tarvita toimenpideluvan. Annilan mukaan riippuu hyvin paljon kunnasta, millainen käytäntö lupien suhteen on.

”Kyllähän selkeästi ulkonäköä muuttava toimenpide vaatii kunnalta jonkinlaisen luvan. Se ei välttämättä tarvitse rakennuslupaa tai edes toimenpidelupaa, eli muutos voi onnistua jollakin kevyemmällä menettelyllä.”

Hän lisää, että mikäli kohde tai alue ei ole suojeltu, niin kunnat pääsääntöisesti suhtautuvat avoimesti rakennuksen ulkonäköön tehtäviin muutoksiin.

”En tiedä, että siinä olisi ollut mitään erityisiä ongelmia, että niitä ei saisi edes menemään läpi.”

Kaikki lähtee kuntotutkimuksesta ja suunnitelmasta

”Sen avulla tiedetään, mitä ollaan suunnittelemassa. Urakoitsijat tekevät asiakirjojen ja suunnitelmien perusteella tarjoukset, joten niiden tulisi olla totuudenmukaiset, jotta työn aikana työmaalla ei tulisi yllätyksiä.”

Tilanne on erityisen ikävä, jos remontti on aloitettu kunnostusurakkana, mutta se muuttuukin kesken työn parvekkeiden uusimiseksi.

Treuthardt toteaa, että korjausrakentamisessa ei voi pitää mitään täysin varmana, eli yllätyksiä voi tapahtua milloin tahansa. Silti kaiken tekemisen pohjalla pitää olla järkevä suunnitteluprosessi.

Lisäksi urakka kannattaa kilpailuttaa sellaisilla urakoitsijoilla, jotka ylipäätään pystyvät viemään projektin kunnialla läpi. Tämä vaatii rakennuttajalta, konsultilta ja suunnittelijalta omakohtaista kokemusta ja tietoa urakoitsijoista.

”Urakoitsijan pitää olla sellainen, joka ymmärtää, että nyt ollaan taloyhtiössä. Siellä on käyttäjiä, joille pitää koko ajan olla turvallinen kulku, ja tilojen pitää olla mahdollisimman hyvin pölysuojattuja”, Treuthardt toteaa.

Petri Annilan mielestä asukkaiden suuntaan tapahtuvaa tiedottamista ei saa laiminlyödä. Asukkaan pitää tietää, mitä tapahtuu ja milloin.

”Hänen pitää tietää se koko remontin ajan. Ei saa käydä niin, että hän joutuu miettimään, milloin hänen parvekettaan korjataan ja miten se vaikuttaa hänen asumiseensa.”

Kunnostuksen yhteydessä parveketta voidaan parantaa eri tavoin. Jos siellä ei ole aikaisemmin ollut esimerkiksi klinkkerilaatoitusta, sellainen voidaan laittaa remontin yhteydessä.

Järeämpi remontti avaa vielä enemmän mahdollisuuksia parvekkeen muuttamiseen.

”Monesti parvekeremonttia suunniteltaessa asukkaat kysyvät, onko parveketta mahdollista suurentaa, ja yleensä se on tiettyjen rajojen puitteissa mahdollista. Se antaa parvekkeelle lisää käyttöarvoa, jos sinne halutaan esimerkiksi isompaa pöytää tai tuolia”, Treuthardt sanoo.

Annila suosittelee parvekkeen lasittamista remontoinnin yhteydessä.

”En tiedä yhtään syytä, miksi ei kannattaisi lasittaa. Sillä on suojaava vaikutus, ja se parantaa myös rakennuksen energiatehokkuutta.”

Jos kerrostalossa ei ole parveketta entuudestaan, sellaisen voi yleensä rakentaa jälkiasennuksena.

”Raskasrakenteinen parveke tarvitsee tietenkin silloin uusia perustuksia rakennuksen viereen, mutta kevytrakenteisen parvekkeen voi monesti ripustaa rakennuksen seiniin. Siinä mielessä mitään estettä ei periaatteessa ole olemassa”, Petri Annila neuvoo.

Teksti: Jarkko Böhm
Kuva: YIT

Julkaistu: 01/2018

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
KITA 2/2024

KITA - Kiinteistö & talotekniikka



Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »