mainos_1054

Isännöinti & hallitus (kartoitus)
Putkiremontit
Valvonta & Suunnittelu

Kuka suunnittelee meidän taloyhtiön putkiremontin?

Teknisten alojen osaahapula pahenee ja vauhdilla - tilanne on synkin LVI-, rakenne- ja pohjarakennustekniikassa sekä korjausrakentamisessa

artikkelikuva: Kuka suunnittelee meidän taloyhtiön putkiremontin?

Suunnittelu- ja konsultointialan toimialajärjestö SKOL ry:n tekemän selvityksen mukaan suunnittelu- ja konsultointialan osaajavaje kasvaa vähintään tuhannella henkilöllä vuodessa pitkälle ensivuosikymmenelle.

VUOSINA 2017-2025 suunnittelu- ja konsultointialalla on skenaariosta riippuen vuosittain tarve reilulle parille tuhannelle (2 100-2 650) tarkasteltujen opintoalojen korkeakoulutetulle osaajalle. Tutkintoennusteen mukaisesta 4 900 tutkinnon suorittaneesta keskimäärin 1 050 työllistyy suunnitteluja konsultointialalle. Yhteisvaikutuksena vuosittain syntyy skenaariosta riippuen keskimäärin 1050-1600 osaajan vaje.

Jarrua vai kaasua?
SKOL ry:n toimitusjohtaja Helena Soimakallio toteaa, että tilanteessa näkyvät pitkään jatkuneet koulutusleikkaukset. ”Eri teknisten alojen koulutusohjelmia on lakkautettu, vaikka tarve osaavista insinööreistä ja suunnittelijoista on suuri ja kasvaa edelleen”, Soimakallio toteaa ja lisää, että eläköitymisaalto myllertää sekin kenttää uusiksi.

Selvityksen mukaan noin puolet suunnittelu- ja konsultointialan kokonaisvajeesta kohdistuu arkkitehtuurin ja rakentamisen opintoalan korkeakoulutettuihin osaajiin. Vajeesta noin puolet on ammattikorkeakoulu- ja puolet ylemmän korkeakoulu- tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita koskevaa.

Soimakallio on huolissaan, että tilanne on päästetty pahaksi ilman, että ymmärretään sen kaikkia vaikutuksia nyt ja tulevaisuudessa. ”Ei näytä olevan olemassa mitään suunnitelmaa, jonka avulla tämä vinouma rakenteellisesti korjataan.”

Riskit kasvavat työmaalla
Soimakallio huomauttaa, että kaikessa rakentamisessa peräänkuulutetaan nyt huippulaatua, mutta sen tekemisessä on haasteensa, jos ne huippuosaajat ovat vähissä.

”Osaajien puute voi näkyä siinä, että aikataulut hidastuvat ja myös siinä, että lopputuloksessa on enemmän erilaisia riskejä kuin aikaisemmin”, hän pohtii.

Kokonaan eivät insinöörit ja suunnittelijat lopu, koska sitten heitä tuodaan vaikka ulkomailta - samaan tapaan kuin ”rividuunarit” jo nyt. ”Mutta jos puhutaan kotimaisesta työvoimasta, niin oikeaan asiantuntemukseen vaaditaan tietyt tiedot ja taidot, joiden hankkiminen on pitkä tie.”

Monta reikää padossa
Suurimmat rekrytointivaikeudet nykyhetkellä kohdistuvat arkkitehtuurin ja rakentamisen opintoalan korkeakoulutettuihin, koskien etenkin LVI-tekniikan, rakennesuunnittelun, geotekniikan, rakennuttamisen ja kiinteistöjohtamisen sekä yhdyskuntatekniikan osaajia.

Kun tätä nimenomaista segmenttiä tarkastellaan lähemmin, paljastuu että työvoiman vuosittainen tarve on 1 040-1 280 henkilöä ja tarvetta vastaavia osaajia alan käyttöön arviolta 540. Vuosittain syntyvä vajaus on 500-740 henkilöä. Tällä segmentillä on myös ne kaikkein vahvimmat kysynnän kasvunäkymät - kun kaikki toimialat huomioidaan - joten osaajien tarve ei ole loppumassa ihan heti.

Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen SKOL ry:stä toteaa, että pahin pula on LVI-, rakenne- ja pohjarakennustekniikan taitajista sekä korjausrakentamisen osaajista.

”Oppilaitoksissa - pääasialliset AMK-tason kouluttajat Metropolia, TAMK, OAMK ja XAMK - on myös koulutusresursseihin ja eläköitymiseen liittyviä haasteita”, hän lisää.

Tutkintomäärät ylös!
SKOLin mukaan johtopäätös huolestuttavasta kehityksestä on selvä: nykyisistä tutkintomääristä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on pidettävä ”kynsin hampain” kiinni, ja tutkintomääriä on hallitusti kasvatettava. Lisäksi resursseja suunnattava nykyistä paremmin kysynnän mukaisesti.

SKOLin keinovalikoimassa on muitakin työkaluja. Ensinnäkin Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset opiskelijat tulee sitouttaa nykyistä paremmin suomalaisiin työpaikkoihin jo opiskeluvaiheessa ja työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä.

Samaten täydennys- ja muuntokoulutusta tulee lisätä, koska yhdellä tutkinnolla ei välttämättä pärjää koko ikää. Työvoiman käyttöä, liikkuvuutta ja työvoimareservin hyödyntämistä on niin ikään tehostettava.

”Jos ajatellaan vaikkapa energiatehokkuuslaskelmien tekoa, niin on selvää, että omia tietoja pitää päivittää jatkuvasti”, Helena Soimakallio toteaa, ja heittää palloa myös yrityksille: alan toimijoiden pitää itsekin tunnistaa tilanne ja pitää huolta talon kompetensseista.

Matematiikka tapetille
Kouluissa tarvitaan myös ryhtiliike. Opetuksen ja tutkimuksen laatua sekä toimijoiden yhteistyötä on parannettava ja opintosisältöjä ja -menetelmiä on uudistettava jatkuvasti. SKOLin haaveissa on lisäksi matematiikan ja teknisten alojen vetovoimatyön tehostaminen jo yläasteelta alkaen, jotta pitkän matematiikan lukijoita saadaan lisää.

”Oikeastaan matematiikasta pitäisi innostua jo alaasteella, jotta saadaan aikaiseksi sellainen jatkumo, joka kantaa hyviin tuloksiin”, Soimakallio toteaa.

Digikärki tylsyy?
SKOLin selvityksen kanssa samoilla linjoilla on SKOLin ”emo-organisaatio” Teknologiateollisuus, jonka viimekeväisen raportin mukaan pelkästään digitalisaation, tekoälyn ja data-analytiikan osaajia tarvitaan tulevien neljän vuoden aikana noin 11 400. Osaajien saatavuus on kasvava haaste kaikenkokoisille yrityksille ja muodostaa uhan Suomen talouskasvulle.

Teknologiateollisuuden ’9 ratkaisua Suomelle’ -raportissa arvioidaan henkilöstömäärän ja osaajatarpeen kasvavan kaikilla teknologiateollisuuden päätoimialoilla, erityisesti pk-yrityksissä. Rekrytointitarpeesta 60 % kohdistuu korkeakoulutettuihin ja 40 % ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin tai muuten ammattitaidon hankkineisiin.

Riveissä väljää
Raportin mukaan koulutusjärjestelmä pystyy nykyisellään tuottamaan teknologiateollisuuden korkeakoulutettujen osaajatarpeesta määrällisesti 70 % ja ammattiosaajien tarpeesta alle puolet. Uudet osaamistarpeet myös muuttavat tilannetta nopeasti.

Teknologiateollisuus arvioi, että tekniikan aloille tarvitaan keskimäärin 9 200 uutta osaajaa vuodessa, joista 6 000 korkeakoulutettuja ja 3 200 ammatillisen koulutuksen saaneita. Nyt vuosittain valmistuvista korkeakoulutetuista noin 4 300 hakeutuu teknologiateollisuuteen ja ammatillisen koulutuksen saaneista 1 500. Vajetta on siis yhteensä 3 400 valmistuvaa joka vuosi, joka jakautuu tasan korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kesken.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Pixabay

Julkaistu: 01/2019

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
KITA 1/2024

KITA - Kiinteistö & talotekniikka



Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »