kita.fi - Villa Seaview

Energiatehokkuus
Lämmitys

Nastolan Aurinkolinna

- hybridilämmitys soveltuu hyvin myös vanhoihin

artikkelikuva: Nastolan Aurinkolinna

Täydellisen muodonmuutoksen kokeneen Aurinkolinnan yksi suurimmista salaisuuksista kietoo historian ja nykyteknologian saumattomasti yhteen. Aurinkolinnassa otettiin saneerauksen yhteydessä käyttöön huippumoderni lämmitysjärjestelmä.

Nastolan Kirkonkylän kupeessa kohoavan Aurinkolinnan lähes satavuotinen historia on vertaansa vailla. 1920- luvun alkupuolella tuberkuloosiin sairastuneiden lasten hoitolaksi valmistunut jugendlinna on aikojen saatossa toiminut muun muassa sotasairaalana, kehitysvammaisten hoitokotina ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksena. 2010-luvun alussa rapistumaan pääsyt arvorakennus palautettiin vanhaan loistoonsa, kun linna saneerattiin kokonaan asuinrakennukseksi. Kattava LVIS-saneeraus, ovien ja ikkunoiden päivitys sekä eristystyöt ovat kuitenkin vain osa Aurinkolinnan elvyttämiseksi tehdyistä toimenpiteistä.

Täydellisen muodonmuutoksen kokeneen Aurinkolinnan yksi suurimmista salaisuuksista kietoo historian ja nykyteknologian saumattomasti yhteen. Aurinkolinnassa otettiin saneerauksen yhteydessä käyttöön huippumoderni lämmitysjärjestelmä, joka hyödyntää kiinteistön lämmityksessä muun muassa poistoilman lämmön talteenottoa. Taloyhtiön asukas Matti Pietilä on innoissaan edistyksellisen järjestelmän toimivuudesta.

”Modernin lämmitysjärjestelmän käyttöönotto osana saneerausta oli meille merkittävä asia jo pelkästään symbolisella tasolla: vanha rakennus sai uuden elämän, mutta samalla arvokkuutensa säilyttäen. Lämmön talteenoton hyödyt ovat käytännössä selvät: säästämme vuodessa runsaasti energiaa ja tuhansia euroja rahaa, kun otamme poistoilmasta lämmön talteen sen sijaan, että puhaltaisimme sen harakoille. Lisäksi koko järjestelmä on suomalaista alkuperää.”

Suomalaisia innovaatioita

Järjestelmän toimitti leppävirtalainen HögforsGST Oy, joka on valmistanut lämmitysjärjestelmiä jo lähes parikymmentä vuotta. Toimitusjohtaja Antti Hartmanin mukaan projekti oli haastava, mutta palkitseva.

”Vanhoja ja historiallisesti arvokkaita kohteita tulee aina käsitellä kunnioittaen, joten kompromissien tekeminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Olemme toteuttaneet useita erilaisia lämmön talteenottoprojekteja vanhoihin kiinteistöihin, joissa jokaisessa on omat erityispiirteensä. Kokemus on osoittanut, että yllätyksiin on syytä varautua”, Hartman naurahtaa.

”Aurinkolinnan tapauksessa julkisivu on suojeltu, joten esimerkiksi lämmön talteenottojärjestelmän keruuputkistoa ei voitu rakentaa kulkemaan rakennuksen ulkoseiniä pitkin, kuten normaalisti on tapana.”

Ongelma ratkaistiin kuljettamalla putkisto rappukäytävän kautta lämmönjakohuoneeseen. Pietilän ja Hartmanin mukaan ratkaisu on toimiva, sillä putkisto saatiin koteloitua siten, että rappukäytävän siisti yleisilme säilyi. Putkisto on myös helposti huollettavissa.

Älykäs etäohjaus parantaa asumismukavuutta

Asuintilat lämpiävät vesikiertoisella lattialämmityksellä, jota ohjaa HögforsGST:n kehittämä etäohjausjärjestelmä. Järjestelmä kerää lämpötilatietoja sekä huoneistokohtaisista lämpötila- antureista että ulkoilmasta. Kerätyn datan perusteella järjestelmä pystyy optimoimaan energiankulutusta, mikä parantaa kiinteistön energiatehokkuutta.

”Nykyaikaisten hybridilämmitysjärjestelmien toimintaa voi verrata esimerkiksi hybridiautoon: ohjausjärjestelmä valikoi kaukolämpöä ja lämpöpumppulämpöä aivan kuin hybridiauto kulloinkin sopivaa energialähdettä”, vertailee Hartman.

Automaattisen lämmitysjärjestelmän myötä myös vanhan rakennuksen asumismukavuus on samalla tasolla uudiskohteiden kanssa. Järjestelmä on täysin etähallittavissa, joten koko kiinteistön lämmitystä saa säädettyä puhelimesta tai tabletista vaikkapa reissun päältä. Lisäksi järjestelmä tuottaa luotettavia kulutusraportteja, säästölaskelmia sekä energiansäästövinkkejä. Järjestelmä lähettää myös automaattisen hälytyksen vikatilanteista, mikä osaltaan lisää asumisturvallisuutta.

kuva
HögforsGST Oy:n toimitusjohtaja Antti Hartman.

Hybridilämmitys soveltuu hyvin myös vanhoihin kiinteistöihin

Useita lämmöntalteenottojärjestelmiä toteuttaneen Hartmanin mielestä Nastolan Aurinkolinna on hieno esimerkki onnistuneesta saneerauksesta.

”Vanha rakennus sai näin uuden elämän energiatehokkaana kotina. Älykäs lämmön talteenottojärjestelmä soveltuu siis hienosti myös vanhempiin kiinteistöihin, ei pelkästään elementtikerrostaloihin tai uusiorakennuksiin. Tällä hetkellä käynnissä olevista projekteista Turkuun valmistuva Kurjenlinnan alue on toinen esimerkki vanhan kiinteistön ja nykyteknologian onnistuneesta yhteensovittamisesta.”

kuva

Matti Pietilä on tyytyväinen koko järjestelmän toimivuuteen ja sen mahdollistamaan energiansäästöön.

”Puhutaan helposti kymmenien prosenttien säästöstä ”tavalliseen” lämmitysjärjestelmään verrattuna.”

Pietilä on lisäksi ylpeä asuintalonsa ympäristöystävällisyydestä.

kuva

”Nyt kun ilmastoasioista on ollut paljon puhetta julkisuudessa, niin voimme sanoa tehneemme todellisen ympäristöteon. Kun energiankulutus laski, niin Aurinkolinnan hiilidioksidipäästöt pienentyivät samalla tuhansilla kiloilla.”

Valtion energia-avustus kannustaa elvyttämään vanhoja arvokiinteistöjä

Vanhojen arvokohteiden remontointi tullee yleistymään tulevaisuudessa valtion ojentaessa auttavan kätensä energiaremonttihankkeisiin investoiville taloyhtiöille. Vuoden 2020 alusta voimaan tullut energia-avustusasetus nimittäin takaa yhteensä 100 miljoonan euron tukipaketin taloyhtiöiden energiaremontteja varten.

Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ja avustusta myönnetään korjaushankkeiden kustannuksiin, jotka liittyvät kiinteistön energiatehokkuuden parantamiseen. Avustuksesta vastaavan ympäristöministeriön mukaan tukijärjestelmän tavoitteena on antaa yhä useammalle suomalaiselle mahdollisuus parantaa kotinsa energiatehokkuutta ja näin laskea asumisen ilmastopäästöjä. Antti Hartman tervehtii valtionavustusta ilolla, sillä naapurimaissa valtion tukemat energiaremontit ovat olleet suosittuja.

”Valtion tuki on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan. Virossa vastaavan kaltainen tukijärjestelmä sai valtaisan suosion, joten toivottavasti suomalaiset taloyhtiöt osaavat hyödyntää tuen yhtä laajamittaisesti. Uskon, että myös Aurinkolinnan kaltaisia, vanhojen kiinteistöjen energiatehokkuusremontteja, nähdään tuen myötä enemmän”, Hartman ennakoi.

Teksti: Markus Rantsi
Kuvat: HögforsGST Oy

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje




Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »