Katto suojaa kaikkea

Talvet eivät taloyhtiöitä armahda. Perinteinen vaiva on katolta ihmisten niskaan putoava lumi ja ylenpalttinen pähkäileminen: kestääkö ikääntynyt katto lumen painon? Tänä talvena tuo käsikirjoitus meni uusiksi, kun terminen talvi ei saapunutkaan – vaan suomalaiset saivat neljä marraskuuta peräkkäin.

Ilmastotutkijat ovat varoitelleet tämän kaltaisista talvista jo pitkään: lumen sijaan tulee etupäässä vettä ja kosteuskuorma kiinteistöissä kasvaa. Reilun sadan päivän märkä putki laittaa rakenteet koetukselle, eikä vain cameo-esiintymisiä harrastava pakkanen ehdi kuivattamaan juuri mitään.

Kattovuodot ilmenevät yleensä vasta keväällä, kun lumikuorma katolla alkaa sulaa – mutta tänä vuonna kattofirmojen päivystyspuhelimet ovat soineet pitkin talvea. Vaaravyöhykkeessä ovat etenkin vähän vanhemmat kiinteistöt, joissa katolla alkaa olla ikää ja turnauskestävyys on vuosikymmenten vieriessä alentunut.

Kosteusvaurion resepti on yksinkertainen. Kun lämpötila sahaa nollan molemmin puolin, katolla oleva lumi sulaa ja jäätyy useita kertoja. Se, ja kattorakenteen lämpövuodot, voivat synnyttää katolle jäälauttoja ja jopa -patoja, jotka kerryttävät suuren vesimassan taakseen.

Kun vesimassan paine kasvaa tarpeeksi suureksi, vesi voi alkaa tihkua rakenteisiin katteen saumoista ja kiinnityskohdista. Tällöin läpiviennit, kuten ilmanvaihtoputkien tai piipun juuret, saattavat vuotaa tiivistysten pettäessä.

Lisäksi kattopinnoitteen vauriot, kuten haljenneet tiilet, saattavat olla syypää vahinkoon. Vuotoja ilmenee joskus myös katemateriaalin kiinnityksen pettäessä, esimerkiksi naulojen irrotessa.

Ehjä ja toimiva aluskate estää pienet vuodot, mutta aluskatteen puuttuessa tai ollessa rikkinäinen vesi ei ohjaudu räystäälle, vaan pääsee rakenteisiin. Vuotava katto saattaa hyvinkin olla elinkaarensa päässä, mutta joskus kyse voi olla pienestäkin asiasta, joka korjaantuu helposti esimerkiksi läpiviennin tiivistämisellä.

Sisäilmayhdistys ry:n mukaan vesikaton ja yläpohjan kosteusongelmien aiheuttajista tyypillisin on juuri vesikaton vuoto. Yhdistyksen arvion mukaan vuoto tapahtuu yleensä erilaisten putkiläpivientien, kattokaivojen, ilmanvaihtokoneiden, kattoikkunoiden sekä seinän ja alemman kattopinnan liitosten kohdilta tai räystäiltä.

Sisäilmayhdistys muistuttaa, että sisäpuolelta kosteusongelmia aiheuttaa ilmavirtojen mukana kulkevan sisäilman kosteus. Ongelma ilmenee tyypillisesti keväällä, kun talven aikana yläpohjarakenteisiin kertynyt jää sulaa ja valuu vetenä sisätiloihin. Pahimmillaan tämä tarkoittaa satoja litroja vettä.

Taloyhtiöissä remontteja riittää. Putkiremonttien ja julkisivuremonttien varjoon uhkaa kuitenkin jäädä se seikka, että katostakin täytyy pitää huolta, koska se suojaa kaikkea sen alla olevaa. Kun talon sisäpuolella havaitaan huonokuntoisesta katosta johtuvia ongelmia, korjauspäätöstä on venytetty jo liian pitkälle. Tällöin edessä voi olla sangen kallis kattoremontti – etenkin jos vesikatto- ja yläpohjarakenteet ovat jo tärviöllä.

Taloyhtiöiden hallituksilta toivoisi, että tämän talven opetukset eivät aivan heti joudu unholaan – ei, vaikka parina seuraavana talvena taas tuskailtaisiin kattojen lumikuormaa. Ilmastomuutos ei muuta kaikkea nappia painamalla. Esimakua tulevasta on nyt kuitenkin saatu, ja viisas varautuu sen mukaisesti.

Vuotojen paikkailua ei kannata ottaa jokavuotiseksi rutiiniksi, vaan taloyhtiön hallituksen asialistan paalupaikalle pitää ajaa katon kunnon perusteellinen selvitys ja asianmukaisten toimenpiteiden tekeminen.

Petri Charpentier

Julkaistu: 04/2020

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
KITA 1/2024

KITA - Kiinteistö & talotekniikka



Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »