mainos_272

Ilmanvaihto

Korona kurittaa kansaa - mutta kirittää samalla IV-alan kehitystä?

artikkelikuva: Korona kurittaa kansaa - mutta kirittää samalla IV-alan kehitystä?

Kuva: Pixabay


Me suomalaiset vietämme keskimäärin jopa 90% ajastamme sisätiloissa, minkä takia kiinteistöjen toimilla ja oloilla on merkittävä rooli koronaviruksen ja tartuntojen torjumisessa. Pandemia on osoittanut, kuinka valmistautumattomia kiinteistöt ovat olleet tämänkaltaista tilannetta varten. Kun kansakunta valmistautuu toiseen aaltoon, on hyvä aseistautua ajantasaisella tiedolla.

Elokuussa 2020 International Well Building Institute (IWBI) julkaisi uuden WELL Health-Safety Ratingin, joka on varsinaista WELL-sertifiointia kevyempi ja tarkoitettu Covid-19 torjumiseen kiinteistöissä. Covid-kohtainen ohjeistus ottaa kantaa mm. siihen, miten toimia turvallisesti, kun ihmiset palaavat takaisin työpaikoilleen etätyösuosituksen loputtua.

WELL-sertifioinnin tarkoituksena on varmistaa kiinteistöjen käyttäjien terveys ja hyvinvointi. International Well Building Instituten hallinnoima WELL-standardi on vuonna 2014 kehitetty kiinteistöalan luokitus, joka perustuu alan johtavaan lääketieteelliseen tutkimukseen. Sen tavoitteena on luoda tiloja, jotka tutkitusti edistävät ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.

Suomessa WELL-sertifiointia on vienyt eteenpäin Raksystems. Tällä erää WELL-sertifiointi on Pohjoismaissakin vasta muutamalla yksittäisellä kiinteistöllä. Maailmalla tilanne on toinen: 62 maassa on toteutettu yli 4 400 WELL-projektia.

kuva
Kuva: Pexels

Onko kiinteistösi koronankestävä?

Vallinneen poikkeustilan myötä IWBI loi uuden luokituksen uuden tutkimustiedon perusteella. Vastuulliset yritykset ympäri maailman ovat päivittäneet toimintatapojaan ja käytäntöjään vallitsevan poikkeustilan takia – ja uusi WELL Health Safety Rating tukee tätä työtä.

Varsinaista WELL-sertifiointia kevyempi uusi COVID-19-luokitus soveltuu kaikenlaisille tilatyypeille: sertifioinnin kriteerit kohdistuvat kiinteistön käyttöön ja ylläpitoon. Kriteerejä on yhteensä 21 ja näistä kiinteistön täytyy täyttää minimissään 15. Kriteerit sisältävät mm. siivouksen ja puhtaanapidon, hätätilanteisiin varautumisen, terveyspalvelut sekä tietenkin ilman- ja vedenlaadun.

Kiinteistöjen omistajat ja organisaatiot pystyvät uuden luokituksen myötä vastaamaan poikkeustilan aikana esiin nousseisiin haasteisiin ja mahdollisiin tilakysymyksiin. Työntekijöille, vierailijoille ja muille tilojen käyttäjille on luokituksen takia helpompi tarjota terveellinen ja turvallinen ympäristö viruksen aikana ja sen jälkeen. Vaikka luokitus kehitettiin koronaviruksen takia, IWBI katsoo, että se auttaa myös tulevaisuudessa muiden mahdollisten tila- tai hygieniaongelmien ehkäisemisessä pitkällä aikavälillä.

Varmista puhdas ilma kaikissa olosuhteissa

Suomalaisen FINVAC-järjestön puheenjohtaja, emeritusprofessori Olli Seppänen on jo pitkään pitänyt tärkeänä, että rakennukset toimivat parhaalla mahdollisella tavalla koronaviruksen leviämisen torjumiseksi. Seppäsen mukaan nyt on oikea aika varmistaa, että ilmanvaihto todella toimii niin kuin pitää.

”Hiukkasten leviäminen ilmavirtausten mukana asettaa ilmanvaihdon merkityksen kokonaan uuteen valoon”, hän huomauttaa.

Pelkkä ilmanvaihdon suuruus ei ole ratkaisevaa, vaan myös se, kuinka ilma jaetaan. Yhä tärkeämpää on huolehtia siitä, että puhdas, virusvapaa ilma tuodaan hengitysvyöhykkeelle ja että käytetty ilma poistetaan mahdollisimman tehokkaasti huoneesta.

”Tähän tarvitaan uusia toimivia ratkaisuja ja entistä enemmän työtä, sekä tutkimuksessa että tuotekehityksessä. Myös ilmanvaihdon toiminnallisia kriteereitä on kehitettävä nykyisestä”, toteaa Seppänen ja lisää, että ilmanvaihdon hyötysuhde ja epäpuhtauksien poistotehokkuus on otettava uudelleen käsittelyyn.

”Me tarvitsemme tila- ja tapauskohtaisia toimivia, suojaavia ratkaisuja.”

Seppänen nostaa esille REHVAn (The Federation of European Heating, Ventilation and Air Conditioning Associations) elokuussa julkaiseman Covid-ilmanvaihto-oppaan kolmannen uusitun version. ”Opas muodostaa aikaisempia versioita huomattavasti täydellisemmän yhteenvedon ilmanvaihdon merkityksestä Covid-19:n torjunnassa”, hän toteaa.

Koneellinen ilmanvaihto näyttää kyntensä

Toiminnanjohtaja Mervi Ahola Sisäilmayhdistys ry:stä myöntää, että koronavirus on sähköistänyt myös ilmanvaihtokeskustelun.

”Ilmanvaihto on tietysti yksi asia, joka vaikuttaa tartuntariskiin ja Suomessa ilmanvaihto on yleisesti hyvällä tasolla, ainakin eurooppalaisessa mittakaavassa.”

Aholan mukaan koneellinen ilmanvaihto on Suomessa jo normi, kun taas muualla Euroopassa painovoimainen ilmanvaihto tai pelkkä ikkunatuuletus on vielä melko yleistä, myös muualla kuin asunnoissa. ”Vanhemmassa kotimaisessa asuntokannassa ilmanvaihto ei aina ole riittävää, mutta kehitystä tapahtuu koko ajan.”

Ahola muistuttaa myös ilmanvaihtojärjestelmän lainalaisuuksista, jotka pysyvät aina samoina, oli päällä korona tai ei. ”IV-järjestelmän oikea toiminta on tärkeää epäpuhtauksien poistamisessa. Tämän vuoksi on tärkeää, että se on oikein suunniteltu, asennettu ja huollettu.”

Mutta voisiko Covidista olla tuotekehityksen kirittäjäksi?

– Ainakin Suomen LVI-Liiton mukaan koronaviruksesta koottava tieto voi hyvinkin synnyttää uusia innovaatioita liittyen siihen, miten ilmanvaihdon päätelaitteilla pystytään vaikuttamaan pienhiukkasten liikkumiseen tilassa.

Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja Samuli Könkö totesi jo toukokuussa, että riskienhallinta edellyttää myös ilmavälitteisiin viruksiin varautumista tulevaisuudessa. Könkön mukaan tässä voidaan onnistua hyvällä yhteistyöllä tiedeyhteisön, terveydenhuollon viranomaisten, ilmanvaihdon laitevalmistajien ja LVIsuunnittelijoiden kesken.

Tulilinjalla ihmiset ja rakennukset

Tuoteryhmäpäällikkö Kadi Alber ETS Nord Suomelta muistuttaa, että ilmanvaihdon vaikutukset ovat moninaisia.

”Ihmisistä puhuttaessa sellaiset tekijät kuin vireystila, tuottavuus, terveys ja turvallisuus ovat olennaisessa roolissa.”

Sisäilman vaikutus rakennusten rakenteisiin on suuri sekin: ”Ilmavirtaukset kuljettavat kosteutta, ilman epäpuhtauksia ja hometta rakenteisiin”, muistuttaa Alber.

”Esimerkiksi ulkoilman ja sisäilman lämpötilaerot vaikuttavat rakennuksen painesuhteisiin – eli puhutaan ns. savupiippuvaikutuksesta. Vastaavasti alapohjarakenteiden kautta voi tulla korvausilmaa huonetilaan ja yläpohjan kautta huonetilasta ulos päin.”

Alber muistuttaa nimenomaan tarpeenmukaisen ilmanvaihdon tärkeydestä:

”Tällöin sisäilmaolosuhteet ovat oikeat kullakin hetkellä ja energiansäästöjä on mahdollista saavuttaa.”

Katse kokonaiskustannuksiin

Alber tietää, että taloyhtiöissä IV-järjestelmien hinnat puhututtavat porukoita, mutta IV-asioissa kannattaa miettiä myös elinkaarikustannuksia.

”IV-koneiden alkuinvestointi muodostaa vain noin kymmenesosan tyypillisen ilmanvaihtojärjestelmän elinkaarikustannuksista.” Fiksu panostus heti alussa voi vähentää taloudellista rasitusta elinkaaren loppupäässä, kun ei-niin-laadukas järjestelmä jo yskii.

”Jos ajatellaan esimerkiksi rakennusten energiankulutusta, energialaskuun voidaan vaikuttaa suuresti tehokkaalla ja oikein mitoitetulla ilmanvaihtojärjestelmällä”, hän huomauttaa.

Alberin mukaan vallitsevat trendit ohjaavat järjestelmiä kohti automaatiota ja helppokäyttöisyyttä. ”Etenkin sellainen IV-automaatio, joka on integroitavissa muuhun talotekniikkaan, kasvattaa koko ajan suosiotaan”, hän toteaa ja paljastaa, että tätä nykyä ETS Nordin ammattilaiset tekevät jo enemmän työtä automaatioratkaisujen kuin ”perus-IV:n” kanssa.

”Teknologia ja integraatio etenevät nyt sellaista vauhtia, että varmasti viiden vuoden päästä voidaan puhua, ellei nyt älykodeista, niin ainakin jo älykonttoreista.”

kuva
ETS NORDin tuotteet soveltuvat sekä muuttuvaan, että vakioilmavirtaiseen ilmanvaihtojärjestelmään.
Kuva: ETS NORD SUOMI

Digikärjellä eteenpäin

Koulutuspäällikkö Ali Aaltonen Vallox Oy:stä vahvistaa, että asiakkailta on tullut jonkin verran kyselyjä koronavirukseen liittyen. ”Ilmanvaihdon toimivuus on selvästi noussut tärkeämmäksi asiaksi ihmisten mielissä”, hän toteaa.

Aaltosen mukaan digitalisaatio mahdollistaa IV-järjestelmien keskitetyn valvonnan, ja turvallisuusaspektien lisäksi myös esimerkiksi kulutus tulee suurennuslasin alle. Kun on tietoa siitä, miten systeemiä on käytetty, voidaan toimia entistä ennakoivammin esimerkiksi säästömielessä – tai puuttua mahdollisiin käyttövirheisiin.

Valloxin uutuus automatiikan saralla on tämän vuoden alkupuolelta alkaen kaikkiin MyVallox-ilmanvaihtokoneisiin lisätty sisäänrakennettu CO2-anturi.”Tämäkin on ilmanlaatua huomattavasti parantava asia”, hän huomauttaa.

Keväällä oltiin tilanteessa, jossa kotona puursivat vanhemmat ja lapset rinta rinnan. Siinä ilmanvaihto joutui monessa taloudessa koville – ja happi saattoi loppua jo muutenkin kuin kuvainnollisesti.

”Jos sama ruljanssi toistuu talvella, niin nyt viimeistään kannattaa varmistaa, että huollot on tehty ja säädöt ovat kohdillaan, jotta työteho ja terveys eivät kärsi.”

Milloin on IV-remontin aika?

Aaltosen näppituntuma on se, että rivitaloissa ollaan IVasioissa hiukan valveutuneempia kuin kerrostaloissa, mutta liki kaikissa taloyhtiöissä voisi petrata ainakin strategista varautumista. Kun putki-, julkisivu- ja vaikkapa tietoliikenneremontit myllertävät taloyhtiöitä, saattaa panostus ilmanvaihtoon siirtyä kylmästi jonon hännille – pitkäksikin aikaa. Aaltonen huomauttaa, että IV-remontti sopii hyvin esimerkiksi linjasaneerauksen kaveriksi.

”Taloyhtiöiden pitäisi kiinnittää nykyistä paremmin huomiota ilmanvaihtojärjestelmien elinkaareen”, hän toteaa ja lisää, että hyvä IV-systeemi on sijoitus, joka kantaa vuosikymmenten päähän.

Valloxin tuotteissa automaatio on viety jo hyvin pitkälle ja Aaltonen uskookin, että esimerkiksi kerrostaloissa se on melkoisen varma veto; kaikilla ei suinkaan ole haluja lähteä kustomoimaan omia IV-asetuksiaan asuntokohtaisesti, vaan fiksu keskitetty taloautomaatio puolustaa paikkaansa tässä.

Ilmanvaihto tietenkin myös ”äppiytyy” kovaa vauhtia siinä missä muutkin elämänalueet. Aaltosen mukaan aika lailla kaikki keskeinen talotekniikka saadaan lopulta kännykkään yhden sovelluksen taakse, jolloin yhdellä silmäyksellä nähdään missä mennään.

”Esineiden internet on vahvasti tulossa. Meillä Valloxillakin on 13-henkinen T&K-tiimi tekemässä uusia innovaatioita tällä saralla.”

Teksti: Sami J. Anteroinen

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje




Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »