Julkisivut
Katot
Kiinteistöhuolto (kunnossapito)
Julkisivu- ja kattokorjauksilla pitkää ikää kiinteistölle
Taloyhtiön kaikki julkisivut on syytä pitää hyvässä kunnossa – aina kattoa myöten. Pienetkin pintavauriot voivat ajan mittaan johtaa hankaliin kosteusongelmiin ja laajoihin saneerauksiin. Esimerkiksi katot kannattaa huoltaa taloyhtiöissä jopa vuosittain. Ammattitaitoinen huolto pidentää merkittävästi vesikaton käyttöikää ja nostaa koko kiinteistön arvoa.
Remonttien huolellinen ennakkosuunnittelu taloyhtiöissä
säästää aikaa ja kustannuksia.
Korjaustyöt kannattaa suunnitella aina huolella ja
etsiä oikea korjaustapa. Vesikattojen osalta tulee suorittaa
kuntotutkimus ja tehdä sen perusteella päätös onko katto
vielä kunnostettavissa vai kannattaako se uusia, sanoo
Rakennuskonsultointi
Treuthardt Oy:n toimitusjohtaja Markus
Treuthardt. Rakennuskonsultointi Treuthardt Oy on helsinkiläinen
rakennusten korjaussuunnitteluun sekä katto- ja julkisivukorjausten
valvontaan erikoistunut yritys. Sen toimialaan kuuluu
myös kuntotutkimuksia.
Katolle saattaa riittää pelkkä maalauskin, mutta aina on
kuitenkin huomioitava myös katon toimivuus kokonaisuudessaan.
Kunnostustoimenpiteissä tulee huomioida mahdolliset vuotokohdat
ja niiden korjaus. Jos peltikatolla on jo laajoja vaurioita,
ongelmia vedenohjauksessa, ullakon ja välitilojen ilmanvaihdossa
tai pelti on jo laajoilta alueilta ruosteessa, tulee punnita
mikä on järkevin toimenpide pitkällä aikavälillä ajateltuna.
Tapauksissa missä vaurioiden ja ongelmakohtien määrä
yhdistyy vanhaan kattoon, on monesti uusiminen järkevämpää.
Sama pätee myös kermi- ja tiilikattojen osalla. Kun oikeat
korjaukset tehdään oikeaan aikaan, vesivuodoilta ja niiden
kustannuksilta vältytään.
Ongelmakohdat paikannetaan
Ennen töiden aloittamista katto on joka tapauksessa syytä
tutkia perusteellisesti.
Kattoja ei huolleta riittävän säännöllisin ajoin, eikä
katolla käydä suorittamassa tarkastuksia, kun vasta sitten, kun
katto jo jostain vuotaa, Treuthardt toteaa.
Hänen mukaansa kaikentyyppiset katot tarvitsevat huoltoa
aika ajoin.
Huoltotarpeeseen vaikuttaa myös katon muoto, materiaali,
rakennuksen sijainti ja käyttötarkoitus ylipäätänsä,
Treuthardt muistuttaa.
Joka tapauksessa kattojen kunto vaatii seuraamista.
Monesti läpivientien sekä jälkiasennettujen laitteiden kohdalta
voi löytyä puutteita.
Talvikausien kattohuoltoa kiinteistöissä on aina tehtävä
sen mukaan, miten paljon lunta katolla on. Katoilla
ehkä tarvitaan lumenpudotuksia – mutta jos ne tehdään
varomattomasti, vesikatto voi vaurioitua. Seurauksena voi
olla vesivuotoja. Tästä on yhtiöillä jo tosin kokemusta vuosien
ajalta, ja tilanne on sinänsä parantunut viimeisen 10 vuoden
aikana, toteaa Treuthardt.
Myös aluskatteen kuntoon ja asennustapaan on monesti
syytä kiinnittää huomiota.
Varsinkin tiilikattojen yhteydessä.
Seinärakenteet toimiviksi
Kattojen ohella kiinteistöjen julkisivujen huolto tulisi huomioida
taloyhtiöissä useimmin.
Usein katto ja räystäät, vedenohjaus ylipäätänsä vaikuttaa
myös julkisivujen vaurioiden syntyyn, Treuthardt huomauttaa.
Elementtijulkisivujen saumojen kuntoa tulisi seurata. Saumauksia
joudutaan uusimaan ehkä noin 15 vuoden välein.
Joskus rakennusvirheet voivat aiheuttaa pahoja julkisivujen
kastumisongelmia. Tällaisia tilanteita on havaittu esimerkiksi
merenrannalle rakennetuissa kiinteistöissä, joissa kova tuuli on
nostanut vettä ulkoseinän ja katon välisiin rakenteisiin.
Treuthardt suosittaa harkitsemaan mahdollisuutta alkuperäisten
materiaalien käyttöön etenkin vanhojen rakennusten
korjaussuunnitelmia laadittaessa.
Nykyään kuitenkin esimerkiksi 1970-luvun betonielementtitalojen
ulkoseinät monesti korjataan ns. peittävillä toimenpiteillä,
joissa lämmön eristävyys ja rakenteiden ilmanvaihto otetaan
oleellisesti huomioon.
Tiili pintamateriaalina on tullut mukaan viime vuosina
enemmän ja uudisrakentamisessa käytetään yhä enemmän tiilijulkisivuja.
Julkisivujen maalaus on seinärakenteen kunnon ylläpitämiseksi
tärkeää sekä puu- että kivitaloissa.
Maalaus on sekä suojaavuus- että ulkonäkökysymys,
Treuthardt luonnehtii.
Tyypillisesti maalipinta tarvitsee säännöllistä huoltoa ja
siihen pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota. Tyypillisesti
herätään vasta sitten kun vauriot ovat jo laajoja ja korjaustarve
ja kustannukset sen mukaisia. Vuositarkastusten ja niiden
yhteydessä tehtävien pienempien korjausten yleistyminen
olisi toivottavaa. Ulkoseinien uusintamaalauksia pitäisi
arvioida enemmän kohdekohtaisesti, vaikka yleinen ohjeistus
onkin, että uudelleen maalaus on paikallaan noin 10–15 vuoden
välein.
Ikkunat kuntoon
Taloyhtiöiden julkisivuissa myös ikkunoiden kunto on syytä tarkastaa
aika ajoin.
Samoin kuten kaikessa korjausrakentamisessa myös ikkunoiden
osalta vaihtoehdot kunnostus vai uusiminen on käsiteltävä
ennen korjaustoimenpiteiden lopullista päätöstä. Perusteeksi
kannattaa aina tehdä ikkunoidenkin osalta kuntotutkimus.
Mikäli ikkunat joudutaan vaihtamaan vanhassa kiinteistössä,
rakennusvalvonta vaati lähes poikkeuksetta tilalle alkuperäisen
näköisiä ikkunoita esimerkiksi kaupunkien historiallisilla
keskusta-alueilla, toteaa Treuthardt.
Jos ikkunoilla ei ole enää ns. alkuperäistä arvoa ja nykykunto
vaatisi laajoja korjaustoimenpiteitä, on usein kannattavampaa
korvata ikkuna kokonaan uudella ja teknisesti paremmalla
ikkunalla, joka kuitenkin haluttaessa saadaan ulkonäöltään
vastaamaan entistä ikkunaa.
Yleensä uusi puuikkuna tai puu-alumiini-ikkuna on vanhaa
ikkunamallia tiiviimpi ja samalla lämmöneristykseltään
parempi, joten uuden ikkunan asennuksella kiinteistössä käyttömukavuus
paranee.
Uudet ikkunat ovat kehittyneet niin toimivuuden ja lasitusten
suhteen viime vuosikymmeninä oleellisesti. Nykyään valmistetaan
selvästi parempia ikkunoita kuin esimerkiksi pari-kolmekymmentä
vuotta sitten, Treuthardt mainitsee.
Nykyikkunoilla on myös mahdollista vaikkapa vähentää
voimakkaan auringonpaisteen aiheuttamaa lämpökuormaa
sisätiloissa.
Treuthardt toteaa, että korjattavaa riittää nykyisin niin kattojen,
ikkunoiden kuin julkisivujenkin osalla, rakennuskanta
huomioiden suhteellisen laajasti eri vuosikymmenillä rakennetuissa
taloissa, vaikka pääpaino kokonaisuudessa onkin ehkä
vielä 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa asuinkiinteistöissä.
Elementtitalojen julkisivuihin tehdään usein korjaustoimina
lämpörappauksia ja huomioidaan energiatehokkuutta kohentavat
korjaukset.
Toisaalta myös kaupunkikeskustojen vanhempia taloja
remontoidaan jatkuvasti, sekä monien uudempienkin lähiöiden
kerrostalot alkavat selvästi olla korjausten tarpeessa.
Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Rakennuskonsultointi Treuthardt Oy
Julkaistu: 01/2021