Isännöinti & hallitus

BLOGI

Milloin taloyhtiöt käyttävät ulkopuolisia hallituksen jäseniä?

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto

TALOYHTIÖT KÄYTTÄVÄT ulkopuolisia hallituksen jäseniä yleensä poikkeustilanteissa eli silloin kun hätä on suurin. Kolme yleisintä syytä käyttää ulkopuolista hallituksen jäsentä eli muita kuin osakkaita, kattaa noin 90 % tapauksista.

Yleisin syy on se, ettei osakkaista löydy halukkuutta osallistua hallitustyöskentelyyn puheenjohtajana tai jäsenenä. Syy voi liittyä ikärakenteeseen, vähäiseen rotaatioon tai henkilökemioihin. Vetovastuussa olevat yksinkertaisesti kyllästyvät toimimaan vähäisellä arvostuksella ja monesti palkkiotta taloyhtiön eteen. Monesti tilanne ratkeaa kuitenkin siihen, kun ulkopuolinen ehdokas tekee tarjouksen, jolloin alkaa taas löytyä halukkuutta – ehkä kohtuullista kokouspalkkiota vastaan. Kiinteistöliiton hallituskyselyn (2018) mukaan 47 %:lle hallituksen jäsenistä ei makseta lainkaan kokouspalkkioita.

Toiseksi yleisin syy on riidat, joita varten halutaan hallitukseen neutraali ulkopuolinen hallituksen tai hallituksen puheenjohtaja tuomaan työrauhaa ja pistämään asioita kuntoon. Riidat voivat liittyä osakkaan ja yhtiön välillä tai osakkaiden välillä. Tällöin ollaan valmiita maksamaan tilanteen rauhoittamisesta ja asioiden kuntoon pistämisestä ulkopuoliselle asiantuntijalle tai hallitusammattilaiselle.

Kolmanneksi yleisin syy on taloyhtiön remontit kuten esimerkiksi putki- tai julkisivuremontti, mihin halutaan ulkopuolista kokemusta ja näkemystä remontin johtamiseen. Tällöinkin ollaan valmiita maksamaan ulkopuolisesta asiantuntemuksesta, mikä on halvempaa kuin useiden konsulttien palkkaaminen.

Kiinteistöliiton hallituskyselyn (2018) 3 %:ssa taloyhtiöitä käytetään hallitusammattilaista (ulkopuolista henkilöä, jolle maksetaan palkkio). Kaupparekisterissä oli 1.7.2020 yhteensä 89 413 asunto-osakeyhtiötä. Tästä luvusta laskien hallitusammattilaisia käytetään yli 2 600 asunto-osakeyhtiössä. Kyselyn mukaan hallitusammattilaisista 50 % toimi puheenjohtajina, 33 % hallituksen jäsenenä ja loput olivat toimineet molemmissa rooleissa. Vastaajista 90 % oli tyytyväisiä hallitusammattilaisen toimintaan.

Ehkä jopa lähitulevaisuudessa koittaa aika, jolloin hallitusammattilaisia ei käytetä vain palokuntatyyppisissä hätätilanteissa vaan taloyhtiön toiminnan ennakoinnissa, kehittämisessä ja strategian sparraajana. Näin hallitusammattilaisia käytetään esimerkiksi yritystoiminnassa. Ennakoiva toiminta on aina halvempaa kuin hätätilanteisiin ajautuminen esimerkiksi taloyhtiön kunnossapidossa.

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto
Asiamies, asianajaja, varatuomari
Kiinteistöalan hallitusammattilaiset Akha ry

Julkaistu: 12/2020

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje