Unohtuuko korjausvelka koronassa?

Koronakriisissä alkoi uusi vaihe rokotusten myötä – ja tunnelin päässä pilkahtaa jo valo. Vuosi sitten tunnelmat olivat harvinaisen synkät, kun koko rakentamisessa – ja etenkin asuntotuotannossa pidätettiin henkeä epävarmuuden ollessa suurinta. Ennen koronakriisiä käynnistettyjen hankkeiden huomattava määrä, työmaiden pysyminen auki sekä koko talouteen kohdistuneet laajat elvytystoimet kannattelivat rakentamista läpi hullun vuoden 2020. Rakennusteollisuus RT kuitenkin odottaa rakentamisen kokonaisuudessaan supistuvan selvästi tänä vuonna.

Rakennusteollisuus RT lähetti marraskuussa 2020 koronakyselyn kaikille jäsenliittojensa jäsenille. Kyselyssä mukana olevat toimialat olivat talonrakentaminen, infrarakentaminen, rakennustuoteteollisuus, talotekninen teollisuus ja kauppa, LVI-tekninen urakointi sekä pintaurakoinnin eri toimialat. Kyselyllä tiedusteltiin koronakriisin vaikutuksia eri rakennusteollisuuden toimialojen tuotantoon ja liiketoimintaan – ja samalla kartoitettiin myös erilaisia tulevaisuuden uhkakuvia.

Kyselyn tarjoama yleiskuva on rohkaiseva: tilanne rakentamisessa on vakiintunut, vaikka epävarmuus tulevaisuudesta vaivaa edelleen. Koronakriisin seurausten uskotaan näkyvän viiveellä etenkin vuoden 2021 toisella kvartaalilla.

Erilaisissa uhkakuvissa riskitekijöiksi nousevat hankkeiden siirtämiset ja etenkin julkisen kysynnän heikentyminen. Hankerahoituksen arvioidaan kiristyvän edelleen. Vaikka lomautusten ja irtisanomisten todennäköisyys on kasvanut, konkursseja ei kuitenkaan arvioida syntyvän.

Mikä sitten on koronan vaikutus Suomen rakennuskannan korjausvelkaan, joka on 50 miljardin euron luokkaa? Tilastokeskuksen tekemien otostutkimusten mukaan esimerkiksi vuosina 2016–18 asunto-osakeyhtiöiden korjauksiin käytettiin keskimäärin 2,4 miljardia euroa vuodessa. Mutta kuinka suuri osa korjausrakentamiseen käytettävästä rahamäärästä todella alentaa rakennuskannan korjausvelkaa?

Tilastokeskuksen asiantuntijan Eetu Toivasen mukaan asunto-osakeyhtiöiden korjaukset voidaan ryhmitellä neljään luokkaan: rakennuksen toiminnallisuutta ylläpitävät korjaukset, rakennuksen laatutasoa parantavat korjaukset, ennalta arvaamattomat vaurio- ja vikakorjaukset sekä korjaukset muista syistä.

Tilastokeskuksen datan valossa rakennuksen toiminnallisuutta ylläpitävät korjaukset ovat ylivoimaisesti suurin osa (72%) asunto-osakeyhtiöiden vuoden 2018 kokonaiskorjausten arvosta. Näihin korjauksiin kuuluvat korjaukset, jotka on tehty normaalin vanhenemisen ja kulumisen, vakavamman vaurion ennaltaehkäisyn, ajan mittaan syntyneen home- tai kosteusvaurion sekä huonon sisäilman laadun vuoksi.

Ennalta-arvaamattomat viat ja vauriot (mm. putkirikko, tulva, ilkivalta sekä huolto- ja käyttövirheet) ovat olleet syynä 11 prosentissa korjausten arvosta. Rakennus- ja suunnitteluvirheet ovat olleet syynä yhdessä prosentissa korjausten arvosta.

Toivanen huomauttaa, että ennalta-arvaamattomat vaurio- ja vikakorjaukset hoitavat korjausvelkaa, mutta ne ovat luonteeltaan sellaisia, että korjauksen myötä korjausvelka palautuu vauriota tai vikaa edeltäneelle tasolle. Korjausvelan näkökulmasta vaurion ja vauriokorjauksen voidaan ajatella eliminoivan toisensa.

Rakennuksen laatutasoa parantavat korjaukset kattoivat 14 prosenttia kaikista vuoden 2018 asunto-osakeyhtiöiden korjauksista. Niihin on laskettu mukaan ne korjaukset, joissa syyksi on ilmoitettu laatu- tai varustetason, energiatehokkuuden tai esteettömyyden parantaminen.

Sitten on vielä rakennuksen sopeuttaminen käyttötarpeeseen, mikä pitää sisällään käyttötarkoituksen muutoksen sekä laajentamisesta johtuvat korjaustarpeet. Sopeuttaminen kattaa yhden prosentin korjausten arvosta.

Näillä laskelmilla Toivanen päätyy arvioon, jossa kolme neljännestä asunto-osakeyhtiöiden teettämiin korjauksiin käytetyistä euroista todella lyhentää korjausvelkaa. Tämäkin on taloyhtiöissä hyvä pitää mielessä, kun tuskaillaan mitä remontit maksavat – ja mitä niillä saa.

Petri Charpentier

Julkaistu: 02/2021

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
KITA 1/2024

KITA - Kiinteistö & talotekniikka



Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »