Julkisivut
KOLUMNI
Tärkeää panostaa laatuun ja kestävään rakentamiseen
Kirjoittaja: Toni Pakkala, Julkisivuyhdistys ry
Pakkasrapautumisesta halkeillut julkisivuelementin ulkokuori.
RAKENNETUN OMAISUUDEN TILA eli ROTI-raportti vuodelta
2019 kertoi, että rakennettu omaisuus kattaa 47 % Suomen
kansallisvarallisuudesta. Tuosta valtavasta 500 mrd €:n
potista asuinrakennukset nappaavat lähes kaksi kolmasosaa,
asuinkerrostalot yksin lähes kolmasosan. Kyseisen rakennuskannan
ylläpito, huolto ja siten elinkaaren pidentäminen mahdollisimman
pitkälle on erittäin tärkeää niin taloudellisesti kuin
ympäristöäkin ajatellen. Aina se ei ole mahdollista. Joskus
uuden, kestävämmän ja toimivamman ratkaisun toteuttaminen
on järkevintä, mutta suuri osa olemassa olevasta rakennuskannasta
on kuitenkin, laatupuutteistaan huolimatta, niin hyvässä
kunnossa, että korjaaminen on huomattavasti kannattavampi
ratkaisu.
Usein korjaamiseen havahdutaan vasta siinä vaiheessa,
kun esimerkiksi julkisivuissa tai parvekkeissa nähdään riittävän
paljon vaurioita, jotka pistävät asukkaiden silmään. Betonin
tapauksessa näkyvä vaurio kertoo siitä, että vauriomekanismi
on jo jonkin aikaa ollut käynnissä. Oli sitten kyse raudoitteiden
ruostumisesta tai pakkasrapautumisesta, vaurioituminen
alkaa näkymättömissä yleensä vuosikymmenien kuluessa
ja kiihtyy säärasituksesta riippuen vuosissa näkyväksi
vaurioksi. Riittävän kattava kuntotutkimus onkin ainoa menetelmä
selvittää, mitä rakenteiden sisällä todella tapahtuu. Edes
kokeneimmalla tutkijalla ei ole sellaista röntgenkatsetta, jolla
hän näkisi pelkästään silmämääräisesti ilman näytteenottoa
todellisen vauriotilanteen tai mikä tärkeintä, milloin vaurioituminen
voi alkaa ja miten sekä milloin tehtävillä toimenpiteillä
sen voi vielä estää tai sen etenemistä hidastaa.
Joskus kuntotutkimuksella voi tehdä myös hallaa. Huolimaton
kuntotutkimus, jossa ei esimerkiksi tarjousvaiheessa selvitetä,
pääseekö nostinkalustolla kaikille julkisivuille tai otetaan
muuten näytteitä vain sieltä, mistä ne helposti saadaan ajattelematta
rakennuksen rasitustasoja, voi johtaa siihen, ettei koko
tilanteesta saada riittävää kuvaa. Usein itse kuntotutkimuksen
kustannus on vain prosentteja korjauksesta, joten se ei ole
oikea paikka säästää.
Jotta kuntotutkimuksesta saadaan laadukas, vaaditaan
tilaajaltakin ymmärrystä, mitä pitää osata vaatia. Laajaa
ymmärrystä kuntotutkimuksen vaatimuksista ei tilaajalta tietenkään
voida olettaa. Sen vuoksi on olemassa elämää helpottavia
ohjeistuksia, kuten Betoniyhdistyksen sivuilta vapaasti
ladattavissa oleva by 42 Tilaajan ohje. Siinä kerrotaan mm.
näytteenoton vähimmäismääristä sekä avustetaan muutenkin,
miten kuntotutkimus kannattaa tilata. Tekijältä kannattaa
pyytää tutkimusmenetelmien kuvauksen lisäksi cv:t sekä
referenssikohteita
ja selvittää esimerkiksi, löytyykö häneltä
FISE:n myöntämä Betonirakenteiden kuntotutkijan pätevyys.
Korjausrakentaminen on viime vuosina ohittanut asuinrakentamisessa
uudisrakentamisen arvon ja yleensä talouden
matalasuhdanne, mihin COVID-19-pandemia on väistämättä
hieman ohjannut, johtaa korjausrakentamisen määrän nousuun,
sillä nyörien tiukentuessa panostetaan enemmän siihen,
mitä on jo olemassa. Kun nyörit ovat tiukalla, on erityisen tärkeää
panostaa laatuun ja kestävään rakentamiseen. Pidetään
huolta olemassa olevasta rakennuskannasta hyvillä kuntotutkimuksilla,
laadukkailla korjauksilla ja pitkään ikään tähtäävillä
huoltotoimenpiteillä!
Toni Pakkala
Hallituksen puheenjohtaja, Julkisivuyhdistys r.y.
Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto, Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmä
Erikoisasiantuntija (korjausrakentaminen), Renovatek Oy
Julkaistu: 02/2021