Julkisivut

KOLUMNI

Tärkeää panostaa laatuun ja kestävään rakentamiseen

Kirjoittaja: Toni Pakkala, Julkisivuyhdistys ry

Pakkasrapautumisesta halkeillut julkisivuelementin ulkokuori.

RAKENNETUN OMAISUUDEN TILA eli ROTI-raportti vuodelta 2019 kertoi, että rakennettu omaisuus kattaa 47 % Suomen kansallisvarallisuudesta. Tuosta valtavasta 500 mrd €:n potista asuinrakennukset nappaavat lähes kaksi kolmasosaa, asuinkerrostalot yksin lähes kolmasosan. Kyseisen rakennuskannan ylläpito, huolto ja siten elinkaaren pidentäminen mahdollisimman pitkälle on erittäin tärkeää niin taloudellisesti kuin ympäristöäkin ajatellen. Aina se ei ole mahdollista. Joskus uuden, kestävämmän ja toimivamman ratkaisun toteuttaminen on järkevintä, mutta suuri osa olemassa olevasta rakennuskannasta on kuitenkin, laatupuutteistaan huolimatta, niin hyvässä kunnossa, että korjaaminen on huomattavasti kannattavampi ratkaisu.

Usein korjaamiseen havahdutaan vasta siinä vaiheessa, kun esimerkiksi julkisivuissa tai parvekkeissa nähdään riittävän paljon vaurioita, jotka pistävät asukkaiden silmään. Betonin tapauksessa näkyvä vaurio kertoo siitä, että vauriomekanismi on jo jonkin aikaa ollut käynnissä. Oli sitten kyse raudoitteiden ruostumisesta tai pakkasrapautumisesta, vaurioituminen alkaa näkymättömissä yleensä vuosikymmenien kuluessa ja kiihtyy säärasituksesta riippuen vuosissa näkyväksi vaurioksi. Riittävän kattava kuntotutkimus onkin ainoa menetelmä selvittää, mitä rakenteiden sisällä todella tapahtuu. Edes kokeneimmalla tutkijalla ei ole sellaista röntgenkatsetta, jolla hän näkisi pelkästään silmämääräisesti ilman näytteenottoa todellisen vauriotilanteen tai mikä tärkeintä, milloin vaurioituminen voi alkaa ja miten sekä milloin tehtävillä toimenpiteillä sen voi vielä estää tai sen etenemistä hidastaa.

Joskus kuntotutkimuksella voi tehdä myös hallaa. Huolimaton kuntotutkimus, jossa ei esimerkiksi tarjousvaiheessa selvitetä, pääseekö nostinkalustolla kaikille julkisivuille tai otetaan muuten näytteitä vain sieltä, mistä ne helposti saadaan ajattelematta rakennuksen rasitustasoja, voi johtaa siihen, ettei koko tilanteesta saada riittävää kuvaa. Usein itse kuntotutkimuksen kustannus on vain prosentteja korjauksesta, joten se ei ole oikea paikka säästää.

Jotta kuntotutkimuksesta saadaan laadukas, vaaditaan tilaajaltakin ymmärrystä, mitä pitää osata vaatia. Laajaa ymmärrystä kuntotutkimuksen vaatimuksista ei tilaajalta tietenkään voida olettaa. Sen vuoksi on olemassa elämää helpottavia ohjeistuksia, kuten Betoniyhdistyksen sivuilta vapaasti ladattavissa oleva by 42 Tilaajan ohje. Siinä kerrotaan mm. näytteenoton vähimmäismääristä sekä avustetaan muutenkin, miten kuntotutkimus kannattaa tilata. Tekijältä kannattaa pyytää tutkimusmenetelmien kuvauksen lisäksi cv:t sekä referenssikohteita ja selvittää esimerkiksi, löytyykö häneltä FISE:n myöntämä Betonirakenteiden kuntotutkijan pätevyys.

Korjausrakentaminen on viime vuosina ohittanut asuinrakentamisessa uudisrakentamisen arvon ja yleensä talouden matalasuhdanne, mihin COVID-19-pandemia on väistämättä hieman ohjannut, johtaa korjausrakentamisen määrän nousuun, sillä nyörien tiukentuessa panostetaan enemmän siihen, mitä on jo olemassa. Kun nyörit ovat tiukalla, on erityisen tärkeää panostaa laatuun ja kestävään rakentamiseen. Pidetään huolta olemassa olevasta rakennuskannasta hyvillä kuntotutkimuksilla, laadukkailla korjauksilla ja pitkään ikään tähtäävillä huoltotoimenpiteillä!

Toni Pakkala
Hallituksen puheenjohtaja, Julkisivuyhdistys r.y.
Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto, Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmä
Erikoisasiantuntija (korjausrakentaminen), Renovatek Oy

Julkaistu: 02/2021

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje