Ilmanvaihto
Kiinteistöhuolto
LVI

Tähtäimessä terveet tilat

Kuva: Anna Shvets / Pexels

Julkiseen rakennuskantaan halutaan iskostaa uudenlaista ryhtiä 2020-luvulla. Terveet tilat 2028 -ohjelman tavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta. Ohjelmasta versoo myös käytännönläheinen Terveet tilat -toimintamalli kuntien käyttöön.

Kymmenvuotisen ohjelmakauden aikana aiotaan vakiinnuttaa kiinteistönpitoon ennaltaehkäisevä toimintatapa, jossa rakennusten kunto, sopivuus käyttötarkoitukseensa ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan ja arvioidaan säännöllisesti. Ohjelman ajankohtainen painopiste on Terveet tilat -toimintamalli, jonka avulla pyritään edistämään rakennusten terveyttä ja turvallisuutta sekä käyttäjien tyytyväisyyttä.

Terveet tilat 2028 -ohjelman vetäjä Katja Outinen kertoo, että ohjelman valmisteluvaiheessa oli haasteena saada selkeä kuva ongelman laajuudesta eli siitä kuinka paljon Suomessa on sisäilmaongelmaisia julkisia rakennuksia.

”Tilanne on tämän jälkeen parantunut, sillä vuosina 2018 ja 2019 valmistuneissa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa tukevissa hankkeissa on kartoitettu tilannetta kunnissa”, Outinen toteaa. Kuntien omistamissa ja käyttämissä rakennuksissa merkittäviä sisäilmaongelmia esiintyy arviolta 5–18 % rakennusten kokonaisneliömäärästä.

Tietoa tarvitaan lisää

Uusinta tietoa kuntien rakennuskannan tilanteesta antaa valtiovarainministeriön viime vuonna käynnistämä monivuotinen toimenpideohjelma kuntien rakennuskannan hallinnan ja tietopohjan parantamiseksi. Hankkeen ensi vaiheessa Maakuntien tilakeskus laatii kattavan kuvan kuntien rakennus- ja toimitilakannasta.

Outisen mukaan sisäilmaan liittyvissä ongelmissa kyse on laajemmasta kokonaisuudesta. ”Yleisimpänä syynä kunnissa todettujen sisäilmaongelmien taustalla korostuvat selkeästi ilmanvaihtoon liittyvät ongelmat, kuten tunkkaisuus ja painesuhteet. Vasta seuraavina esiintyvät kosteus- ja homevauriot ja lämpötilaan, ilman kuivuuteen tai kosteuteen liittyvät syyt. Ongelmakenttä on siis moninainen”, hän pohtii.

Terveet tilat 2028 -ohjelmalla on paljon tekemistä siinä, että eri toimijat saadaan sitoutettua ja sidosryhmät mukaan monivuotiseen ohjelmaan. ”Sisäilmaongelmia ratkomaan tarvitaan mukaan laajasti eri tahoja”, Outinen toteaa.

”Yhteistyöllä sisäilmatilanteet on mahdollista saada haltuun ja tilanne parannettua.”

Uunituore toimintamalli

Ohjelman kulmakivi, Terveet tilat -toimintamalli, kokoaa tietoa, ohjeita ja hyviä käytäntöjä julkisten rakennusten ennakoivasta kiinteistönpidosta. Outinen kertoo, että Terveet tilat -toimintamallin ensimmäinen versio julkaistiin kommentoitavaksi lokakuussa 2020.

”Terveet tilat -toimintamallin tarkoituksena on tukea kuntia ennakoivassa kiinteistönpidossa. Toimintamalli toimii tukimateriaalina sisäilmahaasteiden ratkaisemisessa ja erityisesti niiden ennaltaehkäisyssä.”

Outisen mukaan toimintamalli on otettu kentällä vastaan positiivisin mielin. ”Keräämme parhaillaan palautetta ja kommentteja toimintamallista ja kehitämme mallia saadun palautteen pohjalta. Julkaisemme toimintamallin ruotsinkielisen sivuston helmikuun alkupuolella ja tämän jälkeen on mahdollisuus kommentoida molempia kieliversioita kuukauden ajan.”

Monet kunnat ovat tutustuneet toimintamalliin ja tarkastelleet kunnan omia toimintatapoja malliin nähden. Toimintamallin kehitystyössä on hyödynnetty kunnista saatuja esimerkkejä hyvin toteutuneista ja onnistuneista käytännöistä sisäilmatilanteiden hoidossa.

”Näitä hyviä käytäntöjä kaipaamme edelleen ja keräämme niitä kuntien Terveet tilat -verkostossa, jonka kokosimme vuodenvaihteessa. Verkostossa käytävän keskustelun avulla tavoitteenamme on kehittää toimintamallia yhä toimivammaksi.”

Optimoi rakennuskanta palvelutarpeeseen

Toimintamalli koostuu neljästä osa-alueesta: kiinteistökannan hallinta, kiinteistön käyttö ja ylläpito, rakentaminen ja korjaaminen sekä sisäilmatilanteiden selvittäminen. Outisen mukaan mikään osa-alue ei ole ylitse muiden: suunnitelmallinen kiinteistönpito ja sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy edellyttävät näiden kaikkien osa-alueiden hallintaa.

”Rakennusten vikoja ja haittoja, olivatpa ne sisäilmaan liittyviä tai muita teknisiä ongelmia, ennaltaehkäistään parhaiten optimoimalla kunnan rakennuskanta palvelutarvetta vastaavaksi. Tämän vuoksi toimintamallissa kannustetaan kuntia tarkastelemaan sisäilmaongelmia kuntastrategiasta, palveluohjelmista ja palveluverkoista lähtien”, hän linjaa.

”Näin saadaan kunnan kiinteistökanta haltuun ja vastaamaan kunnan tuottamien palvelujen tarpeita.”

Ennakoiva toimintatapa juurruttaa luottamusta

Toimintamallissa halutaan korostaa myös kiinteistöjen oikeaa käyttöä ja ylläpitoa. ”Kiinteistön ylläpito on merkittävä tekijä sisäilmaongelmien ehkäisyssä ja tilan käyttäjien tyytyväisyydessä tiloihin ja olosuhteisiin”, huomauttaa Outinen.

”Kiinteistön ylläpidossa ennakoivat toimintatavat lisäävät luottamusta kiinteistönpitoon. Taloteknisten vikojen ja rakennusteknisten vaurioiden korjaaminen pikaisesti niiden havaitsemisen jälkeen on kaikin tavoin kannattavaa.”

Rakentamisen ja korjaamisen eri vaiheissa tehtävillä valinnoilla ja toimenpiteillä on puolestaan mahdollista vaikuttaa rakennushankkeiden onnistumiseen ja terveellisten ja turvallisten tilojen aikaansaamiseen.

Terveet tilat -toimintamallissa on tärkeää myös tilojen käyttäjien kuunteleminen ja yhteistyö käyttäjien kanssa:

”Sisäilmaongelmiin liittyvien tilanteiden selvittäminen on eri osapuolten välistä yhteistyötä, jossa tavoitteena on varhainen puuttuminen koettuihin haittoihin ja niiden hyvä selvittäminen”, pohtii Outinen.

Selkänojaa moniammatillisesta lähestymistavasta

Terveet tilat -toimintamallissa huomioidaan, että rakennusten olosuhteisiin liittyvät häiriöt ovat eriasteisia. Esimerkiksi tekniset viat ja vauriot hoidetaan vikailmoitusten ja palvelupyyntöjen kautta kiinteistöhuollon toimin. Koetut haitat, joita ei voida kohdistaa selkeästi esimerkiksi tekniseen vikaan, taas edellyttävät kiinteistönhuollon lisäksi erityisasiantuntemusta mm. sisäilmaasioista, talotekniikasta, rakennustekniikasta ja -automaatiosta.

Jos ratkaisu ei löydy näillä keinoilla tai tilannearvion perustella ongelma on katsottu mittavaksi, se viedään sisäilmaryhmän käsiteltäväksi, jossa pulmaa ratkotaan moniammatillisen yhteistyön avulla.

Millainen sitten on sisäilmatilanteita selvittävien moniammatillisten sisäilmaryhmien tuen tarve kunnissa? Tuoreen selvityksen mukaan moniammatillisten sisäilmaryhmien tuen tarve eri kunnissa vaihtelee pitkälti kunnan koon mukaan. Esimerkiksi sisäilmatilanteen terveydellisen merkityksen määritykseen toivotaan tukea pääasiassa alle 100 000 asukkaan kunnissa.

Yleisesti ottaen suurimmissa, yli 50 000 asukkaan kunnissa tarve on ensisijaisesti päteville korjaussuunnittelijoille. Alle 50 000 asukkaan kunnissa toivotaan puolestaan tukea sen arvioimiseen, milloin rakennusta on tutkittu ja korjattu riittävästi.

Tukea tarvitaan kautta linjan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Suomen Kuntaliiton ja FCG Konsultointi Oy:n toteuttama SisäPri-selvitys tarkastelee kuntien sisäilmaryhmien tuen tarvetta ja merkitystä päätöksenteossa ja tarjoaa samalla ”villoja” Terveet tilat 2028 -ohjelman toimeenpanoon.

Tammikuussa 2021 julkaistun väliraportin mukaan sisäilmaryhmät tarvitsevat tukea altistumisolosuhteiden ja terveydellisen merkityksen määrittämiseen sekä päteviä ulkopuolisia asiantuntijoita rakennuksiin liittyvien selvitysten ja korjaussuunnitelmien tekemiseen.

Lisäksi sisäilmaryhmät tarvitsevat ohjeistusta sen arviointiin, milloin rakennusta on tutkittu ja korjattu riittävästi sekä ylipäätänsä ohjeistusta ja toimintatapoja sisäilmaongelmien hallintaan. Ajallista resurssia sisäilmaryhmätyöskentelyyn sekä koulutusta sisäilmaryhmän toimintaan toivotaan myös useassa eri kuntakokoluokassa.

Selvityksen perusteella sisäilmaryhmien merkitys korostuu altistumisolosuhteen, terveydellisen merkityksen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioinnissa. Sisäilmaryhmän päätöksentekijöille laatimat selvitykset toimivat työvälineinä sisäilmaan liittyvien korjausten tai investointien priorisoimisessa.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 02/2021

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje