Energiatehokkuus
Märkätilat

Kestävän kehityksen älykiinteistöt haastavat LVI-alaa innovoimaan

Kuva: Pixabay

Koronakriisi on vienyt huomiota ilmastokriisiltä, mutta esimerkiksi kotimaisiin kiinteistöihin ja energiatehokkuuteen liittyvät ongelmat eivät ole kadonneet minnekään.

LVI-ASIANTUNTIJA MARKO KEMPAS LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä katsoo, että talotekniikka on avainasemassa, kun puhutaan kiinteistön käyttöaikaisesta energiatehokkuudesta ja asumiskustannuksista.

”Kyseessä on valtava liiketaloudellinen potentiaali LVI- ja talotekniikka-alan yrityksille”, hän linjaa.

Energiatehokkuuteen liittyy monia konseptoitavia palveluja ja tuotteita, kuten esimerkiksi kiinteistöjen koko elinkaaren kattavat huolto- ja ylläpitopalvelut, lämmitysmuodon uudistamispaketit sekä palvelujen laajentaminen talotekniikan älyratkaisuihin.

”Näihin lukeutuvat vaikkapa jätevedestä talteen otettava lämpö, älykkäät ilmanvaihdon ja lämmityksen ratkaisut sekä älykäs valaistus”, Kempas listaa.

Asiakas edellä, ilmasto mielessä?

Kempas muistuttaa, että asiakaslähtöinen konsepti tuo herkkuja urakoitsijan lisäksi asiakkaalle. Energiaremonttien jälkeen kiinteistöjen energiakustannukset ja siten asumiskustannukset alenevat merkittävästi – puhumattakaan lisääntyneestä asumismukavuudesta ja terveellisestä asumisympäristöstä.

”Kaupan päälle tulee vielä hyvä mieli, kun omaa hiilijalanjälkeä on pienennetty.”

Myös remontteihin myönnettävät avustukset – kuten ARA:n energia-avustus asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin ja ELY-keskukselta haettava tuki öljylämmityksestä luopumiseen – on hyvä huomioida konseptoinnissa.

”Vihreät arvot painavat yhä enemmän asiakkaan ostopäätöksessä.

Myyntipäällikkö Matti Leppänen hanavalmistaja Grana Oy:stä tietää, että vihreät arvot painavat yhä enemmän asiakkaan ostopäätöksessä. Hanajärjestelmistä halutaan kestäviä siinä missä muistakin järjestelmistä.

lvi, Grana Oy, hana
Kuva: Grana Oy

”Suomessa on totuttu ajattelemaan, että meillä riittää vettä, mutta kyllä vesikalusteissa näkyy uudenlainen ekologisuus täällä meilläkin”, Leppänen pohtii ja huomauttaa, että esimerkiksi Tanskassa otetaan sadevettä talteen – vesikalusteissa käytettäväksi – paljon suuremmassa mittakaavassa kuin mitä Suomessa tapahtuu tällä hetkellä.

”Suomeen sadeveden käyttö tulee viiveellä, mutta kyllä se yleistyy täälläkin”, hän ennustaa.

Suunnitelmallista otetta, kiitos!

Keväällä 2020 julkaistu Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia 2020–2050 tarjoaa suuntaviivoja pitkälle kestävämpään tulevaisuuteen. Tässä kansallisessa strategiassa halutaan muuttaa ennen vuotta 2020 valmistunut rakennuskanta energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä.

Strategiassa painotetaan korjausrakentamisen yhteydessä tehtäviä energiansäästöratkaisuja sekä järjestelmien huoltoa ja ylläpitoa koko kiinteistön elinkaaren ajan. Kempaksen mukaan tämä on hyvä lähtökohta strategialle ja sen toimeenpanolle:

”Kiinteistön korjaukset pitääkin suunnitella ja aikatauluttaa pitkäjänteisesti, jolloin niihin voidaan varautua, yhdistää tietyt remontit yhtäaikaisesti toteutettaviksi ja saavuttaa aitoa kustannustehokkuutta.”

Automaatio on avain

Suomessa energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden edistämisen kustannustehokkaiksi keinoiksi on tunnistettu poistuma ja tilatehokkuus, energiatehokkuuden parannukset korjaustoimenpiteiden ja kunnossapidon yhteydessä sekä luopuminen fossiilista energialähteistä lämmöntuotannossa. Strategiassa todetaan, että kaikkien aktiivisessa käytössä olevien rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa huolellisella kiinteistönpidolla ja kiinteistöautomaatiolla.

Toki asioita tapahtuu jo nyt. Esimerkiksi tammikuun alussa 2021 tuli voimaan asetus, jonka mukaan rakennuksiin on asennettava sisälämpötilaa säätelevät laitteet, joiden tulee olla itsesäätyviä sekä toimia huonekohtaisesti tai määrätyllä alueella. Itsesäätyviä laitteita ovat esimerkiksi termostaattiset patteriventtiilit.

Ympäristöministeriön mukaan tällä asetuksella on nyt luotu perusta sille, että rakennuksiin asennettavat tekniset järjestelmät suunnitellaan ja toteutetaan energiatehokkaiksi – ja että ne myös toimivat suunnitelmien mukaisesti. Asetuksessa ei kuitenkaan anneta yksityiskohtaisia vaatimuksia järjestelmien teknisille ominaisuuksille tai säädetä energiatehokkuuteen liittyviä raja-arvoja. Asetus ei myöskään rajoita uusien teknologiainnovaatioiden käyttöönottoa rakennuksissa tai aiheuta uusia lupamenettelyjä.

Älytalo tulee väistämättä?

Asetuksessa linjataan edelleen, että mikäli rakennukseen asennetaan automaatio- ja ohjausjärjestelmä tai paikallinen sähköntuotantojärjestelmä, tulee niiden täyttää asetuksen mukaiset kokonaisenergiatehokkuutta, mitoitusta, asentamista, käyttöönottoa sekä ohjaamista koskevat vaatimukset. Paikallisia sähköntuotantojärjestelmiä ovat esimerkiksi rakennuksen katolla tai sen tontilla toimivat aurinkopaneelit.

Ympäristöministeriö arvioi, että automaatio- ja ohjausjärjestelmien sekä paikallisten sähköntuotantojärjestelmien käyttö rakennuksissa kasvaa. Ministeriön mukaan asetus on päänavaus järjestelmien energiatehokkuudesta säätämiselle, sillä vaatimuksia annetaan nyt ensimmäistä kertaa. Tavoitteena on varmistaa, että rakennusten tekniset järjestelmät toimivat energiatehokkaasti ja että sisäilmaston laatu hyvä.

Sopivasti digiä?

Granan Matti Leppänen uskoo, että digitalisaatio jatkaa paraatimarssiaan LVI-puolella – vaikka ihan kaikkeen ei digiä kannata ujuttaa uutuudenviehätyksen johdosta tai silkasta tekemisen riemusta.

”Yksi talotekniikan ja digitalisaation haasteista on rajapintojen toimivuus, missä riittää vielä hommaa. Joskus yksinkertaisin on se toimivin”, hän toteaa.

Toisaalta hanabisneksessä esimerkiksi kosketusvapaus on saanut melkoisesti nostetta koronan johdosta – eikä Leppänen usko trendin kuolevan ihan heti.

”Viruksia voi tulla muitakin ja huomio on nyt siinä, että tavoitellaan ylipäänsä parempaa hygieniaa. Tähän maailmankuvaan kosketusvapaat hanat sopivat hyvin.”

Marko Kempas huomauttaa, että kosketusvapaat hanat myös säästävät vuositasolla melkoisesti vettä verrattuna tavalliseen hanaan. ”Esimerkiksi liike- tai toimitilakiinteistöissä, joissa on valtava määrä vesipisteitä, vedenja rahansäästö on todella merkittävä”, Kempas toteaa.

lvi, Grana Oy, hana
Kuva: Grana Oy

Yksilöllisiä valintoja

Matti Leppäsen mukaan teknologian kehitys LVI-alalla mahdollistaa sen, että ihmisten eläminen ja asuminen on koko ajan kustomoidumpaa: jollain lailla oman näköistä ja omalta tuntuvaa.

”Yksilöllisyys on asia, joka on tasaisesti noussut viime vuosina ja arvioimme, että 2020-luvulla sen vaikutus tulee kasvamaan edelleen.”

Kun teknologia auttaa räätälöimään kylppärin omien haaveiden mukaisesti ilman, että lompakko vuodattaa verikyyneliä, ollaan jo aika lähellä individualistin unelmaa. Leppänen huomauttaa, että vielä jonkin aikaa sitten kuluttajia saattoi pidätellä tiedon puute, mutta nyt tilanne on vallan erilainen, kiitos mm. sisustusohjelmien ja somekanavien.

”Esimerkiksi bloggaajat tuovat esille mielenkiintoisia uusia tuotteita ja sana kyllä leviää parhaista ratkaisuista.”

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 02/2021