kita-LAKI

Lakiuudistuksen mukana tullut mahdollisuus verottomaan itsetuotettuun energiaan ja ensiaskeleet kohti energiayhteisöä

kita-LAKI by Anna Pasanen, Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy

Energian säästämisen ja ympäristöystävällisempien energiavalintojen suosio on edelleen kasvussa taloyhtiöissä, ja yhä useampi isännöitsijä haluaa ohjata taloyhtiöiden toimintaa energiasäästävämpään suuntaan (Isännöintiliiton putkiremonttibarometri). Tällaisia energiansäästöremontteja tullaan varmasti jatkossa näkemään yhä useammassa taloyhtiössä, kun tieto energiatehokkuudesta kasvaa ja energiansäästö yleistyy, tiputtaen myös sähkön markkinahintaa.

KYSYMYS ENERGIAREMONTISTA on ollut ajankohtainen monissa taloyhtiöissä, vaikka päätöstä remontin aloittamisesta ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa päädytä tekemään. Useimmiten energiaremontin poisjääminen johtuu taloudellisista syistä, sillä energiaremontti vaatii sekä muutosettä asennustöitä. Tiesitkö kuitenkin, että uuden lakimuutoksen mahdollistamat energiasäästöt voivat kattaa remontin hinnan?

EU:n uuden energiapaketin sekä Suomessa alkuvuodesta voimaantulleen valtioneuvoston asetuksen nojalla taloyhtiöt voivat tänä päivänä tuottaa omaa sähköä verottomana, mikä puolestaan säästää koko yhtiön energiakuluja. Uudistus mahdollistaa tunninsisäisen netotuksen lisäksi sen, että ylituotanto voidaan jakaa huoneistojen käyttöön. Asunto-osakeyhtiöt voivat nyt päivitetyn lain nojalla perustaa oman paikallisen energiayhteisön, joka vuoden 2021 tammikuusta asti on tullut rinnastaa muihin energian pientuottajiin, jolloin pientuottajia koskevat säännökset pätevät myös taloyhtiöihin. Itsetuotetusta energiasta on aikaisemmin yhtiön toimesta pitänyt maksaa sekä sähkönsiirtomaksu että sähköveroa.

Uuden asetuksen mukaan energiayhteisöllä tarkoitetaan taloyhtiön näkökulmasta sellaista yhteisöä, jonka jäsenten tai osakkaiden sähkönkäyttöpaikat sijaitsevat samalla kiinteistöllä ja jotka on liitetty jakeluverkkoon samalla liittymällä, joka myös perustuu osakkeenomistajien vapaaehtoisuuteen ja avoimeen osallistumiseen. Taloyhtiöiden on tästä syystä tärkeää huomioida, ettei lakiuudistus velvoita kaikkia osakkaita kuulumaan energiayhteisöön, vaan siihen liittymisen pitää olla vapaaehtoista. Yhteisön itsetuotettu energia on verotonta yhteisölle siitäkin huolimatta, ettei koko osakaskunta ole osa yhteisöä. Jotta osakkeenomistajat taloyhtiössä voisivat perustaa energiayhteisön, tulee yhteisö rekisteröidä sille jakeluverkonhaltijalle, joka vastaa paikallisen energiayhteisön sähkön mittauksesta. Jakeluverkonhaltijalle tulee ilmoittaa sähköntoimitusta ja mittausta varten mm. paikallisen energiayhteisöön kuuluvat sähkönkäyttöpaikat sekä sähkötuotannon ja sähkövarastosta oton jako-osuudet.

Etenkin aurinkovoiman hyödyntämisen suosio on kasvanut taloyhtiöissä. Aurinkovoima nähdäänkin tulevaisuuden suurimpina energiamuotoina. Aurinkovoiman käyttö on Suomessakin tuplaantunut vuosittain viimeisimpien vuosien ajan, mikä ajan juoksussa johtaa edullisempaan energiatuotantoon. Tuoreen valtioneuvoston asetuksen voimaantulon vaikutuksia voidaan pohtia niin osakkaiden kuin taloyhtiönkin osalta, kun uudet säännökset mahdollistavat verottoman itsetuotetun energian. Taloyhtiön hyödyntämä aurinkoenergia laskee myös huoneistotasolla sähkölaskuja, milloin yksittäiset osakkaat pystyvät samalla tavalla nauttimaan lakiuudistuksen hyödyistä. Taloyhtiö ei uudistuksen myötä ainoastaan säästä sähkökustannuksissa kuluja, vaan voi jopa kerryttää tuloja myymällä ylijäämän sähkön valitsemalleen sähköyhtiölle. Ylijäämälämmöllä, tai hukkalämmöllä, tarkoitetaan sellaista lämpöä, joka katoaisi ympäristöön, ellei sitä otettaisi talteen tai hyödynnettäisi. Näin ylijäämäsähkön myymisestä hyötyy sekä taloyhtiö että ympäristö.

Aurinkoenergian hyödyntämiselle edellytetään aurinkopaneeleja, jotka voidaan asentaa talon katolle tai seinään. Mitä taloyhtiön tulee huomioida niitä asentaessa ja kuka voi asentaa aurinkopaneelin taloyhtiössä? Miten kustannukset paneelien asentamisesta jaetaan?
Aloite aurinkopaneelien ja energiayhteisön käyttöönottoon voi tulla keneltä tahansa, esimerkiksi osakkaalta. Lopullinen päätös aurinkopaneeleista ja energiayhteisöstä tulee kuitenkin päättää yhtiökokouksessa. Osakkeenomistajan asentama aurinkopaneeli lukeutuu asunto-osakeyhtiölain 5 luvun mukaiseen muutostyöhön, jossa osakkaan oikeus on rajattu ainoastaan osakashallinnassa olevaan tilaan. Kun yhtiö koostuu rivitai kerrostalorakennuksista, jonka katolle, julkisivulle tai tontille paneelit asennettaisiin, kuuluu katto taloyhtiön hallitsemaan tilaan, ja rakennuksen seinämää ja piha-aluetta koskeva hallintakysymys ratkeaa yhtiöjärjestyksestä. Joka tapauksessa aurinkopaneelin asentaminen yhtiön hallinnassa olevalle alueelle edellyttää yhtiön suostumusta. Osakkeenomistaja ei siis voi omatoimisesti ilman yhtiön suostumusta asentaa paneelia yhtiön hallinnassa olevalle alueelle. Osakashallinnassa olevalle alueelle asentaminen edellyttää muutostyöilmoituksen tekemistä, ja yhtiöllä on oikeus asettaa työlle vahingon tai haitan välttämiseksi tarpeellisia ehtoja. Tietyissä tilanteissa yhtiö voi myös kieltää muutostyön, vaikka kyse olisi osakashallintaan kuuluvasta alueesta.

Mikäli osakkeenomistaja asentaa tai asennuttaa aurinkopaneelin, on kyse yllä mainitun mukaisesti osakkeenomistajan muutostyöstä, jolloin kaikki asentamis- sekä muutostyökustannukset kuuluvat osakkeenomistajan maksettavaksi. On myös tärkeä huomioida, että osakkeenomistaja vastaa myös taloyhtiön tarpeellisista ja kohtuullisista valvontakuluista asunto-osakeyhtiölain mukaisesti. Osakkeenomistajan muutostyöt eivät ole lähtökohtaisesti taloyhtiön kunnossapitovastuulla. Näin ollen kunnossapitovastuu osakkeenomistajan muutostyönä asennetusta aurinkopaneelista on lähtökohtaisesti osakkeenomistajalla.

Jos aurinkopaneelien asentaminen toteutetaan taloyhtiön hankkeena, ei kyseessä ole muutostyö, vaan taloyhtiön uudistus, josta päätetään yhtiökokouksessa. Asunto-osakeyhtiölaissa on taloyhtiöiden päätöksentekomenettelyistä säädetty, että ns. yksinkertaisella enemmistöllä voidaan päättää tavanomaisen tason ylittävistä uudistuksista, joista ei määrätä yhtiöjärjestyksessä. Tällainen yksinkertaisen enemmistön päätös edellyttää sitä, että aurinkopaneelien asentamisesta syntyneiden kulujen kattamiseksi peritään yhtiövastiketta vain siihen suostuneilta osakkeenomistajilta, sekä heidän osakkeidensa uusilta omistajilta. Laissa ei tarkenneta millainen uudistus ylittää tavanomaisen tason. Yhtiöjärjestyksen määräyksellä voidaan kuitenkin määrätä sisäisesti toisenlaisista vaatimuksista aurinkopaneelien hyväksymiseksi.

Näkemyksemme mukaan on aurinkopaneelien asentamista tällä hetkellä pidettävä tavanomaisen tason ylittävänä uudistuksena, sillä esimerkiksi uudisrakentamisessa ei kyseisellä hetkellä tyypillisesti asenneta rakennuksiin aurinkopaneeleja. Tilanne voi kuitenkin mahdollisesti lähitulevaisuudessa muuttua, jos aurinkopaneelien käyttö asunto-osakeyhtiöissä yleistyy huomattavasti niin, että uudisrakennuksissakin alettaisiin tyypillisesti hyödyntämään aurinkoenergiaa.

Kustannusten jakamiseen on kuitenkin muitakin vaihtoehtoja, joista voidaan päättää osakkeenomistajien kesken yhtiöjärjestyksessä. Asennustehtävien voidaan mm. jakaa yhtiön ja osakkeenomistajien kesken niin, että taloyhtiö kustantaisi osan ja osakkeenomistajat itse osan hankkeesta. Osakkeenomistajilla on nimittäin mahdollisuus niin sanottuun kotitalousvähennykseen paneelien asennuskustannuksista. Myös muista ratkaisusta voidaan sopia yhtiön sisäisesti.

Lakiuudistus antaa siis loistavan myötätuulen kohti tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää energiaa taloyhtiöissä.

Anna Pasanen
Lakimies, OTM
ASIANAJOTOIMISTO KUHANEN, ASIKAINEN & KANERVA OY
www.kak-laki.fi

Julkaistu: 11/2021

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje