Energiatehokkuus

Taloyhtiöt miettivät energiatehokkuustoimia

Energiatehokkuuden parantamisella saavutetaan taloudellista hyötyä taloyhtiöissä sekä pienennetään hiilijalanjälkeä. Taloyhtiöillä on merkittävä rooli niin kansallisten kuin paikallistenkin ilmastotavoitteiden toteuttamisessa, sillä suomalaisen hiilijalanjäljestä noin kaksi kolmasosaa kertyy asumisesta, liikkumisesta ja ruoasta.

Taloyhtiöt ovat suomalaisen energiankulutusjärjestelmän ”kovassa ytimessä”, sillä Suomen noin 88 000 taloyhtiössä asuu noin puolet väestöstämme. Taloyhtiöt ostavat vuosittain tuotteita ja palveluita noin viiden miljardin arvosta ja tästä potista tyypillisesti 30–40 prosenttia aiheutuu energiaan liittyvistä lämmitys-, vesi- ja sähkökustannuksista.

Sekin tiedetään, että lämmitysenergian kulutus muodostaa merkittävän osan taloyhtiön hoitovastikkeesta. Lämpöä kannattaakin säästää aina, kun se on mahdollista ilman, että asumismukavuus kärsii.

Taloyhtiöt voivat hyödyntää Energiaviraston rahoittamaa maksutonta ja puolueetonta energianeuvontaa. Motivan kehittämän mallin mukaisissa taloyhtiöfoorumeissa taloyhtiöt hyötyvät vertaistuesta ja voivat vaihtaa kokemuksia vaikkapa korjaushankkeista ja uusiutuvan energian hankinnoista. Esimerkiksi lämpöpumppuihin, aurinkoenergiaan ja energiaremontteihin liittyvät aiheet puhuttavat ihmisiä foorumeilla juuri nyt.

Suomen asuinrakennusten yleisin lämmitysmuoto on kaukolämpö: noin kolmannes kaikista asuinrakennuksista on kaukolämmitteisiä ja kerrostaloista jopa lähes 90 prosenttia. Kaukolämmön hinnat ovat kuitenkin kovassa nousussa – esimerkiksi Helsingin kaukolämmön energiahinta kallistui syyskaudella jopa lähes 30 prosenttia. Ei siis ole ihme, että taloyhtiöt miettivät vaihtoehtoja.

Kuningas Kaukolämpö ei tosin valtaistuimelta hievahda ihan heti. Noin 2,7 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämmitteisessä talossa ja esimerkiksi Helsingissä noin 90 % rakennuksista lämpiää kaukolämmöllä. Kaukolämpöverkkoja löytyy Suomessa 166 kunnasta.

Kaukolämmön jälkeen yleisimpiä lämmitysmuotoja maassa ovat sähkö, puu ja erilaiset lämpöpumput. Asuinkerrostaloissa etenkin puulämmitys ja suora sähkölämmitys ovat hyvin harvinaisia. Lämpöpumppujenkin osuus kerrostaloissa on vielä pieni.

Hybridit ovat silti tulossa. Hybridilämmitys, jossa yhdistyy kaksi tai useampi lämmitysmuoto (esimerkiksi poistoilmalämpöpumppu ja kaukolämpö) houkuttaa yhä useampia taloyhtiöitä. Hybridilämmitys ”täsmäiskee”, vuorokauden tai vuodenajan mukaan, kiinni edullisimpaan lämmitystapaan ja avaa uusiutuvan energian hyödyntämiselle ovia.

Taloyhtiössä lämmitysenergiaa tarvitaan tietysti tilojen ja lämpimän käyttöveden lämmittämiseen. Käyttöveden lämmittämiseen kuluu tyypillisesti noin 20–30 % ostetusta lämmitysenergiasta. Tilojen lämmitystarvetta aiheuttavat lämpöhäviöt rakenteiden kuten yläpohjan, seinien ja ilmanvaihdon kautta poistuva lämmin ilma.

Taloyhtiössä kannattaa seurata eri tilojen huonelämpötiloja, jotta tiloja ei lämmitetä liikaa. Lisäksi lämpötiloja seuraamalla on mahdollista havaita erilaiset viat lämmitysjärjestelmässä.

Tutkimusten mukaan kerrostalossa suurin lämpöhäviöiden aiheuttajat ovat ilmanvaihto, jossa ei ole poistoilman lämmöntalteenottoa, sekä ikkunat ja ulkoseinät. Rivitaloissa myös yläpohjan läpi häviää lämpöä lähes yhtä paljon kuin ikkunoiden kautta.

Missä vaiheessa tarvitaan sitten isompi lämmitysremontti? – Vanhan, teknisen käyttöikänsä päähän tulleen lämmitysjärjestelmän saneeraus on hintava harjoitus, mutta toisaalta uudet laitteet ovat energiatehokkaampia ja hyötysuhteeltaan parempia kuin vanhat. Vanha lämmitys voidaan korvata samalla lämmitysmuodolla, vaihtaa toiseen tai ottaa käyttöön jo mainittu hybridilämmitys.

Lämmitystapamuutosten yhteydessä on suositeltavaa konsultoida asiantuntijaa, joka osaa katsoa rakennuksen energiatehokkuuden parantamista nimenomaan kokonaisuutena. Tällöin energiansäästöpotentiaali tulee huomioitua riittävässä määrin – ja erilaiset toimenpiteet saadaan aikataulutettua järkevästi.

Petri Charpentier

Julkaistu: 11/2021

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje