mainos_669

Lämmitys

Mistä löytyy tulevaisuuden lämmitysratkaisu taloyhtiöön?

artikkelikuva: Mistä löytyy tulevaisuuden lämmitysratkaisu taloyhtiöön?

Fortum nosti ensimmäisenä kaukolämmön hintaa, Helen seurasi perässä – täydentääkö Vantaan Energia troikan? – Taloyhtiöitä tilanne huolestuttaa ja uusia lämmitysratkaisuja etsitään nyt tositarkoituksella.

Suomen Energiainsinöörit Oy on yksi energiaalan toimijoista, jonka puhelimet ovat viime aikoina soineet tiiviisti.

”Kun Helen ilmoitti kaukolämmön hinnankorotuksista, yksistään minulle tuli samana päivänä 20 puhelua”, kertoo Anssi Luhtamäki, toinen yrityksen perustajista.

Suomen Energiainsinöörit Oy on perustettu vuonna 2012 tarjoamaan puolueetonta asiantuntemusta erilaisten energiansäästöratkaisujen suunnitteluun ja projektihallintaan. Luhtamäellä on 15 vuoden kokemus alalta ja aika hyvä näppituntuma siihen, mitä taloyhtiöt haluavat:

”Maalämpöpumppuja ja erilaisia hybridiratkaisuja kysytään etenkin Helsingin seudulla kovasti.”

Kun tontilla on tungosta

Hybridi kiinnostaa, koska Helsingin tontit ovat ahtaita ja täysimääräinen maalämmön hyödyntäminen ei aina onnistu. Tällöin esimerkiksi ilma-vesi-lämpöpumppu tai aurinkopaneelit voi olla passeli palanen taloyhtiön energiayhtälöön.

Jos tontilla on tilaa, niin maalämpö sopii sekä rivitalon että kerrostalon pirtaan. ”Rivitalot ovat ottaneet maalämmön omakseen, mutta viitisen vuotta sitten huomattiin, että maalämpö on hyvä ratkaisu myös kerrostaloissa.”

Luhtamäen mukaan taloyhtiöt ovat varsin valveutuneita eri lämmitysmuotojen suhteen, eikä maalämpöönkään liity enää sen suurempaa mystiikkaa.

”Poraus ja siihen liittyvät yksityiskohdat herättävät eniten mielenkiintoa”, tietää Luhtamäki. Tyypillisesti maalämpökaivo porataan noin 300 metriin.

Kuka sotki pihan?

Maalämpöremontissa eniten sanomista tapaa tulla pihan mylläämisestä: kun pihapuun juuret kolhiintuvat, kaapeleita katkeaa tai ruohikolla velloo mutavettä. Riittävään syvyyteen poraaminen on harvoin se ongelma.

”Pihan kärsiminen, edes vähän, harmittaa tietysti asukkaita, mutta toisaalta kysymys on investoinnista, joka lämmittää kiinteistöä 50 vuotta”, Luhtamäki toteaa.

Aurinkopaneelien suosio kasvaa sekin. Menekkiä siivittävät erilaiset innovaatiot, kuten Helenin koko Suomen markkinoille tuoma virtuaalinen akku, johon käyttäjä voi varastoida ylijäämäenergiansa myöhempää käyttöä varten. Virtuaaliakkua kuvaillaan ”virtuaaliseksi sähkötiliksi”, jolle kertyy saldoa eli ylimääräiseksi jäänyttä aurinkosähköä. Kun tulee tarve ostaa verkosta sähköä, käytetään ensisijaisesti tämä virtuaaliakkuun varastoitunut osuus.

”Erilaisia aurinkoenergiaratkaisuja kysytään meiltä nyt paljon”, vahvistaa Luhtamäki.

Huh hellettä!

Ja sitten tietenkin ”killerikesä” 2021 sai ihmiset janoamaan viilennystä helteen keskellä. Taloyhtiöiden kaipaamissa viilennysjärjestelmissä on tosin omat haasteensa niissäkin: jäähdytysverkon rakentaminen on usein hankalaa, koska tilaa on rajoitetusti ja reititystä joudutaan miettimään tovi, jos toinenkin.

”Esimerkiksi kondenssiveden poisto on yksi ratkaistava kysymys, joka tuottaa päänvaivaa”, tietää Luhtamäki.

Viimeisen viiden vuoden aikana Suomen Energiainsinöörit on ollut mukana noin 300 taloyhtiökohteessa. ”Tulevaisuuden suunta näyttää olevan vahvasti kohti erilaisia hybridilämpöpumppuratkaisuja”, uskoo Luhtamäki.

”Kolme kuntoon laitettavaa asiaa taloyhtiöissä ovat ilmanvaihto, lämmönjako ja lämmöntuotto. Yksistään säätämällä järjestelmä oikein, voidaan saada 15–20 prosentin energiansäästö.”

kuva

Kaukolämpö ennen kuin tehdasasetuksena

Tavallaan taloyhtiöt ovat suomalaisen energiankulutusjärjestelmän selkäranka, sillä Suomen noin 88 000 taloyhtiössä asuu noin puolet maan väestöstä. Suomen asuinrakennusten yleisin lämmitysmuoto on kaukolämpö: noin 2,7 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämmitteisessä talossa ja esimerkiksi Helsingissä noin 90 prosenttia rakennuksista lämpiää kaukolämmöllä.

Kaukolämmön jälkeen yleisimpiä lämmitysmuotoja maassa ovat sähkö, puu ja erilaiset lämpöpumput. Asuinkerrostaloissa etenkin puulämmitys ja suora sähkölämmitys ovat hyvin harvinaisia. Lämpöpumppujenkin osuus kerrostaloissa on toistaiseksi pieni.

Kun lämmitysjärjestelmä tulee teknisen käyttöikänsä päähän, taloyhtiöissä huolestutaan, että mitähän uusi systeemi maksaa. Silloin unohtuu usein, että uudet järjestelmät ovat väkisinkin energiatehokkaampia ja hyötysuhteeltaan parempia kuin vanhat – mikä sitten valitaankin.

Etsi toimivin vaihtoehto

Esimerkiksi maalämmön esiinmarssia hillitsee se seikka, että kaikki ”matalalla roikkuvat hedelmät” on pitkälti jo poimittu.

”Kun maalämmön suosio on Helsingissä kymmenkertaistunut kahdeksassa vuodessa, niin kyllähän se tarkoittaa sitä, että ne kaikkein ilmeisimmät ja helpoimmat kohteet on jo tehty”, toteaa Luhtamäki.

Lämmitysjärjestelmää ei aina tarvitse, saati kannata, vaihtaa, vaan olemassa olevaa järjestelmää voidaan jalostaa 2020- luvun vaatimuksia paremmin vastaavaksi. Vanhan järjestelmän tehostaminen onkin usein se helpoin ja nopein tapa toimia.

Lämmitystapamuutosten yhteydessä on suositeltavaa konsultoida asiantuntijaa. Tällöin varmistetaan, että rakennuksen energiatehokkuuden parantamista arvioidaan nimenomaan kokonaisuutena. Kiinteistön energiansäästöpotentiaali tulee huomioida riittävässä määrin ja erilaiset toimenpiteet tulee aikatauluttaa fiksusti.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Pixabay

Julkaistu: 12/2021

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje

mainos_581
mainos_629



Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »