mainos_669

Isännöinti & hallitus

BLOGI

Korjausvelka on ikävä kaveri

Kirjoittaja: Pipsa Hiltunen

artikkelikuva: Korjausvelka on ikävä kaveri

Kevään tullessa taloyhtiöiden hallitukset suunnittelevat yhtiökokoustensa esityslistoja. Asuminen on varsin miellyttävää, kun talotekniset järjestelmät toimivat asianmukaisesti. Jotta tilanne säilyisi sellaisena, talotekniikasta on huolehdittava. Nyt onkin korkea aika palauttaa esityslistalle koronapandemian lykkäämät talotekniset korjaukset.

Hyvän talotekniikan tunnusmerkki on, että sitä ei huomaa. Silloin se toimii niin kuin pitääkin: sisäilma on raikasta, putket imaisevat vedet janoisesti, valot palavat tasaisesti, tietokoneet laulavat sujuvasti. Asuminen on miellyttävää, ja jotta kiinteistön olosuhteet säilyisivät sellaisena, talotekniikasta on huolehdittava.

Taloteknisiä järjestelmiä on huollettava säännöllisesti ja korjattava ajallaan. Talotekniikan johdonmukainen ylläpito pitää ikävät yllätykset poissa asukkaiden mielistä ja kukkaroista. Harmittavasti korona on siirtänyt huoltotöitä ja ennen kaikkea remonttipäätöksiä hamaan tulevaisuuteen monissa taloyhtiöissä. Tarpeellisten korjaustoimien viivästyttäminen lisää taloteknisten järjestelmien toimintariskejä; seurauksena on paitsi epämukavuutta asumiseen niin hätäkorjausten tuomat mittavat kustannukset. Kasvava korjausvaje myös alentaa osakkaiden omaisuuden arvoa ja hankaloittaa taloyhtiön remonttirahoituksen saamista. Taloyhtiön hallituksen on siis syytä palauttaa putkiremontit kokousten asialistoille mitä pikimmiten.

Taloyhtiön hallituksen tehtävänä on huolehtia kiinteistöstä parhaalla mahdollisella tavalla. Siihen kuuluu myös tarvittavien korjausten käynnistäminen ajallaan. Edulliset vastikkeet eivät ole kilpailuvaltti ja kerskailun aihe, jos ne tulevat korjausten välttelyllä. Laiminlyöntien aiheuttama korjaussuma kun tulee osakkaille huomattavasti kalliimmaksi kuin säännölliset ylläpitotoimet.

Viisasta kiinteistön- ja taloudenpitoa on huolehtia korjaustöistä suunnitelmallisesti. Viiden vuoden kunnossapitoselvitys on hyvä työkalu: sen avulla taloyhtiön hallitus ja osakkaat ovat selvillä korjaustarpeista sekä niiden kustannuksista, korjausten suunnittelu ja toteutus hoituvat hallitusti. Parikymppiseen rakennukseen kannattaa jo teettää kuntoarvio ja uusia se noin viiden vuoden välein osana kunnossapitoselvitystä. Rakennuksen ikääntymisen myötä remonttitarve kasvaa. Yli 35-vuotiaissa kiinteistöissä tulee ajankohtaiseksi putkiremontti, joka on taloyhtiön yksi suurimmista investoinneista. Putkiremontin hanke- ja rahoitussuunnittelu kannattaakin aloittaa hyvissä ajoin, jotta remontti voidaan toteuttaa oikea-aikaisesti, hallitusti ja kustannustehokkaasti.

Kunnossapitoselvitys auttaa taloyhtiötä koordinoimaan hankkeita; remonttitarpeita kannattaa miettiä kokonaisuutena ja yhdistää tietyt remontit kustannustehokkuuden saavuttamiseksi. Erityisen ajankohtaisia ovat avustuksinkin tuetut energiaremontit – esimerkiksi lämmitystapamuutokset –, jotka on käytännöllistä toteuttaa putkiremontin yhteydessä.

Korvausvelka ei ole taloyhtiön kaveri, päinvastoin se on varsin epätoivottu vieras. Kevään yhtiökokouksessa onkin aika tehdä kiinteistön kannalta hyviä päätöksiä!

Pipsa Hiltunen
viestintäpäällikkö
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Julkaistu: 01/2022

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje

mainos_581
mainos_629



Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »