mainos_825

Kiinteistöhuolto
Vahinkosaneeraus (tuholaishyönteiset ja -jyrsijät)

Pandemia opetti meidät varomaan tauteja — kodin tuholaiset kannattaa pitää loitolla

artikkelikuva: Pandemia opetti meidät varomaan tauteja — kodin tuholaiset kannattaa pitää loitolla

Suomessa tavattavia sisätilojen haittaeläimiä ovat monien hyönteisten ja niiden toukkien lisäksi rotat ja hiiret. Tavallisimpia hyönteistuholaisia ovat puolestaan luteet, koiperhoset, sokeritoukat, turkiskuoriaiset ja muurahaiset.

Pandemian myötä olemme tulleet erityisen tietoiseksi siitä, että olemme yhä varsin haavoittuvaisia eläinten levittämille taudeille.

Evoluutiobiologi Tuomas Aivelon mukaan tuholaisten levittämiä tauteja ei Suomessa juuri tunneta. Rotilla saattaa olla roolinsa esimerkiksi kampylobakteerin leviämisen suhteen, mutta tätä selvitämme juuri tarkemmin.

”Asuntoihin tunkevista jyrsijöistä metsämyyrä voi levittää myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta. Laajemmin ajateltuna hyttyset ja punkit voivat levittää tauteja. Esimerkiksi hyttynen levittää pogostantautia, punkit borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta ja mäkärät ja paarmat jänisruttoa.”

”Elintarvikkeisiin pääsevät tuholaiset, kuten torakat ja muut hyönteiset, voivat tietenkin ulostaa elintarvikkeisiin ja lähtökohtaisesti se ei ole terveysturvallista. Se, mitä tauteja, esimerkiksi torakat levittävät, on huonommin tunnettu. Salmonella- ja muut suolistobakteerit tietenkin ovat mahdollisia”, Aivelo sanoo.

”Sisätilojen tuhohyönteisistä pääsee usein omatoimisesti eroon.

Vieraslajituholaiset

Evoluutiobiologi Aivelo sanoo, että tyypillisin ulkomailta saapuvat tuholainen on lutikka, joka kulkeutuu tavallisimmin matkatavaroiden mukana.

”Lontoossa tehdyissä populaatiogeneettisissä tutkimuksissa on huomattu, että lutikat leviävät yleensä suhteellisen vähän kaupunkien sisällä – samassa talossa kyllä, mutta laajemmin ei – ja lutikoiden lisääntyminen viime aikoina on johtunut ennen kaikkea kaukomatkailun yleistymisessä. Lutikkahan oli yhdessä vaiheessa hyvin harvinainen.

”Aikanaan se oli yleinen, mutta väheni elintason kohoamisen myötä, mutta nyt taas yleistyy, koska elintaso on kohonnut niin paljon, että kaukomatkaillaan enemmän”, Aivelo tarkentaa.

Hänen mukaansa suurin osa trooppisista tuliaisista ei selviä Suomessa pitkään.

”Etenkin talvella asunnot ovat kuivia, mikä vaikeuttaa lajien selviytymistä. Joskus tietenkin selviytyminen onnistuu. Esimerkiksi Luonnontieteellisen museon rakennuksessa Helsingissä on 1970-luvulta alkaen elänyt myrkyllisen ruskohämähäkin populaatio.”

kuva
Rotan pesä kaivonkannen alla.

Nopeasti torjuntatoimiin

Sisätilojen tuhohyönteisistä pääsee usein omatoimisesti eroon. Tuhohyönteisten torjunta-aineita ja rotanmyrkkyjä myyvät esimerkiksi apteekit, rautakaupat ja puutarhaliikkeet. Vaativat torjunnat kannattaa kuitenkin jättää asiantuntijan tehtäväksi. Esimerkiksi asuinalueella vilistävät rotat ja taloyhtiön kellarikomeroissa lymyilevät koiperhoset kannattaa antaa ammattilaisen hoidettavaksi.

Tuholaisten torjumisessa on aluksi oleellista tunnistaa kyseessä oleva eläinlaji. Helpoiten se käy esimerkiksi tuholaistorjuntaan erikoistuneen yrityksen nettisivuilta. Mikäli kyseessä on erikoisempi hyönteinen, niin Luonnontieteellisen keskusmuseon (www.luomus.fi) hyönteisasiantuntijat auttavat sovittaessa tunnistamisessa.

Taloyhtiö vastaa kiinteistön tuholaistorjunnasta

Jos asukas epäilee tuholaisia olevan myös kiinteistön muissa huoneistoissa, hänen tulee ilmoittaa siitä isännöitsijälle. Taloyhtiö vastaa omalla alueellaan ja omissa rakennuksissaan tuholaishyönteisten ja esimerkiksi rottien ja hiirien hävittämisestä. Julkisilla paikoilla, kuten puistoissa ja katualueilla, rottientorjunnasta vastaa kunta. Havainnoista tulee ilmoittaa suoraan oman kunnan viranomaisille.

”Rottien ja hiirien torjunnassa mekaanisilla ehkäisykeinoilla voi tehdä jo paljon.

Ennaltaehkäisyn keinot

”Asuinhuoneiston keittiö on tavallisesti se tyypillisin paikka, mistä pääosa tuholaisista leviää huoneistoon”, sanoo tuholaistorjuntaan erikoistuneen yrityksen Rentokil Initialin tekninen päällikkö Jouni Siltala.

”Keittiön kaapit on syytä siivota usein ja vanhat jauhopussit kannattaa hävittää. Biojäteastian puhtauteen ja tyhjennykseen kannattaa myös satsata”, Siltala tarkentaa ja lisää: ”Jo pelkkä hedelmien vääränlainen säilytys luo kasvualustan hedelmäkärpäsille.”

Siltalan mukaan rottien ja hiirien torjunnassa moni ei ole tullut ehkä ajatelleeksi, että mekaanisilla ehkäisykeinoilla voi tehdä jo paljon.

kuva
Evoluutiobiologi Tuomas Aivelo sanoo, että tuholaisten torjumisessa on aluksi oleellista tunnistaa kyseessä oleva eläinlaji. Helpoiten se käy esimerkiksi tuholaistorjuntaan erikoistuneen yrityksen nettisivuilta.
KUVA: VEIKKO SOMERPURO

”Pensaiden ja kasvien sijoitus sekä rakennuksen kunto vaikuttavat tuholaisten piiloutumismahdollisuuksiin ja pesien rakentamiseen, jos olosuhteet tehdään niille hyviksi. Pensaikkojen alustat on syytä karsia säännöllisesti ja estää niitä kasvamasta kiinni rakennukseen jotteivät tuholaiset saa suojaa”, Siltala selventää.

Hän muistuttaa, että rottien terveysriskien lisäksi ne voivat myös aiheuttaa tulipaloja.

”Rotat katkaisevat helposti myös sähköjohtoja. Niiden hampaat nakertavat niin puuta, muovia kuin niukkahiilistä terästä.

kuva
KUVA: JUHA SUONPÄÄ

Onko tuhoeläimistä mitään “hyötyä” ihmiselle?

Aivelo sanoo, että sisätilojen tuholaisista ei varsinaisesti ole hyötyä, koska sisätiloissa ei ole esimerkiksi petoja, joille ne toimisivat ruokana.

”Laajemmin esimerkiksi rotan merkitys kaupunkiekosysteemissä on täysin tuntematon: emme tiedä mitä ne oikein syövät tai kuka niitä syö — ja onko rotilla esimerkiksi suuri merkitys saalislajina.”

”Tuholainen” oikeastaan kuvaa eläinlajeja, jotka tulevat niin hyvin toimeen ihmisen kanssa, että vaikka yritämme tappaa ja torjua niitä, ne silti hakeutuvat seuraamme. Niiden paikka maailmassa on käyttää hyväksi sitä yltäkylläisyyttä, jota kylvämme ympärillemme”, Aivelo päättää.

Teksti: Heli-Maria Wiik

Julkaistu: 02/2022

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje




Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »