mainos_891

Automaatio
Katot

Kattoremontti ei ole mikään mörkö – kunhan faktoista otetaan ensin selvää

artikkelikuva: Kattoremontti ei ole mikään mörkö – kunhan faktoista otetaan ensin selvää

Kuva: Vesivek


Koronan viimein hellittäessä taloyhtiöissä mietitään remontteja – juuri niitä samoja, joita on lykätty vuosikausia (ja pandemian takia lykätty vielä vähän lisää). Rakennetun omaisuuden korjausvelka on Suomessa huikeat 30–50 miljardia euroa, eikä tilanteeseen näy helpotusta aivan kulman takana.

VESIVEKIN TOIMITUSJOHTAJA Jari Lehtola kertoo, että kattoremontti on harkinnassa nyt monessa taloyhtiössä. ”Viimeiset pari vuotta ovat olleet taloyhtiöissä koronan takia hankalia, jo ihan yhtiökokousten pitämisen kannalta. Nyt huomaa, että taloyhtiöt ovat ihan eri lailla aktiivisia ja se näkyy meidän tarjouskannassamme”, hän kuvailee.

Jotta taloyhtiön korjaustarpeet voidaan tunnistaa ajoissa, niiden toteuttamiseen tulee varautua niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Asiassa on toki juridinenkin puolensa: taloyhtiön hallituksella on myös lainsäädännöllinen vastuu huolehtia asuinkiinteistön ylläpidosta ja kehittämisestä.

”Me olemme konseptoineet taloyhtiön kunnossapitosuunnittelun työkaluksi katon kuntoraportin, jossa katon kunto ja mahdolliset tulevat korjaustarpeet voidaan arvioida kattavasti, objektiivisten faktojen perusteella”, kertoo Lehtola.

Kohde kattavasti haltuun

Lehtolan mukaan tämä konsepti heijastaa Vesivekin toimintatapaa laajemminkin: ensin kohteisiin pitää tutustua paikan päällä huolella, ennen kuin mitään johtopäätöksiä, saati toimintaehdotuksia voi ruveta tekemään.

”Meillä on ratkaisupankki, jossa on noin 50 erilaista ratkaisua, joita soveltaa kattokohteeseen. Tämä takaa sen, että löydämme asiakasta parhaiten palvelevan ratkaisun.”

Välillä Vesivekin ammattilaiset törmäävät melko uskomattomiinkin asioihin tarkastuskäynneillä. Lehtola tietää tapauksia, joissa ullakolta on löytynyt ”hätävirityksenä” jopa lasten muovisia ammeita.

”Joku on ne sinne kiikuttanut, kun katto vuotaa”, Lehtola pudistelee päätään.

Kattoremontti kerrostaloon, kiitos!

Vesivek tekee vuositasolla noin 4 000 kattoremonttia ja on erittäin kokenut konkari pientalopuolella. Pari vuotta sitten yritys ryhtyi tekemään kattoremontteja myös kerrostaloihin. Lehtolan mukaan ideana oli viedä pientalorakentamisesta tuttu, voittava konsepti myös korkeaan rakentamiseen.

”Me olemme tehneet kattoremontteja 25 vuotta, joten kokemusta on kertynyt. Tajusimme, että meidän olemassa oleva konseptimme sopii erittäin hyvin kerrostaloihin, joissa on harjakatto.”

kuva
Vesivekin toimitusjohtaja Jari Lehtola kertoo, että kattoremontti on harkinnassa nyt monessa taloyhtiössä.
Kuva: Vesivek

Aluevaltauksessa auttoi se, että vuonna 2018 Vesivek alkoi käyttää kiinteistön ympäri meneviä telineitä pientalojen kattoremonteissa – ensimmäisenä Suomessa.

”Se oli iso turvallisuutta lisäävä tekijä, jonka myötä meillä oli kaikki tarvittava kerrostalojen kattoremontteihin: telineet, osaavat tekijät, riittävä koulutus ja fiksut kuljetusratkaisut.”

Valmista ilman huputusrumbaa

Turvallisuuden lisäksi Vesivek panostaa nopeisiin läpimenoaikoihin: siinä missä tyypillinen kerrostalon kattoremontti kestää pari kuukautta, Vesivekin tiimit hoitavat rempan maaliin noin kolmessa viikossa.

Lehtola kertoo, että osaavat kädet ja kokonaisvaltainen työmaanhallinta eliminoivat hukkaminuutit, mutta oma roolinsa on myös sillä, että yritys ei huputa kerrostalokohteitaan.

”Moni kattoremonttien tekijä huputtaa kohteet, mutta me emme. Silti päivän päätteeksi kohde on aina säältä suojassa”, Lehtola kertoo ja lisää, että katto on ”auki” vain parin tunnin ajan kerrallaan.

”Konseptiin kuuluu, että Vesivek tuo materiaalit mukanaan tullessaan tontille ja vie rakennusjätteet heti pois, joten pihamaa ei toimi varastona. Näin asukkaille aiheutuu remontista mahdollisimman vähän häiriötä”, lisää Lehtola.

”Olemme panostaneet myös rakennusjätteen lajitteluun ja kierrätysprosenttimme kattoremonteissa on 95%.”

Kerrostalon kattoremontin muistilista – Tsekkaa ainakin nämä!

1. Korkeiden kiinteistöjen kattoturvallisuutta säädetään monissa laeissa, joten sen suunnittelu ja toteutus tulee tehdä huolellisesti. Usein unohdetaan, että taloyhtiö on remontin tilaajana viime kädessä vastuussa työmaan turvallisuudesta, jollei sopimuksessa muuta mainita.

2. Kiinteistön ympäri kiertävät telineet ovat turvallisin sekä lainsäädännössä ensisijaiseksi määritelty tapa toteuttaa putoamissuojaus. Telineet turvaavat myös asukkaiden kulkua sekä parantavat asennuksen laatua.

3. Kerrostalon sadevesijärjestelmän ja kattoturvan suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida ajantasainen lainsäädäntö sekä kiinteistön korkeuden tuomat erityisvaatimukset. Kestävät, oikein mitoitetut sekä asennetut kourut, syöksyt sekä rännikaivot ovat oleellinen osa kiinteistön kosteudenhallintaa.

4. Nostintyöskentely kerrostaloissa on avainasemassa, koska kerrostalot sijaitsevat tyypillisesti tiiviisti rakennetuissa kaupunkimiljöissä, joissa on paljon liikennettä ja ohikulkijoita. Tällöin raskaan nostinkaluston käyttö vaatii erityistä ammattitaitoa ja turvallisuusnäkökohtien huomioimista.

Lähde: Vesivek Oy

kuva
Kuva: Ferrometal Oy

Fiksumpaa työmaanhallintaa IoT:n avulla

Työmaan flow on tärkeä tekijä kattoremonteissa. Ferrometal Oy käyttää uudenlaista IoT-sovellusta pientarvikelogistiikan hallintaan – ja helpottaa näin myös kattoremonttifirmojen päivittäistä aherrusta.

Työmaalle tuo ryhtiä ennakoivasti tilaava kontti nimeltä CleverContainer.

”Älykontti varmistaa, että työmaalla riittää tarvikkeita ja työt etenevät suunnitellusti. Ennakoiva Clever-tilausjärjestelmä varmistaa oikea-aikaiset tilaukset automaattisesti”, kertoo toimitusjohtaja Mika Brandt. Ideana on, että työmaalla voidaan keskittyä itse rakentamiseen, kun järjestelmä hoitaa, että tavaraa on aina saatavilla.

”Kattoremonteissa ei ole aikaa siihen, että tullaan katolta alas ja ryhdytään etsimään tarvikkeita ja pahimmassa tapauksessa lähdetään kauppareissulle. Samalla asennusaikaa menee hukkaan. Nämä asiat kannattaa hoitaa järkevämmin ja meillä on teknologia, joka mahdollistaa sen.”

kuva
Kuva: Ferrometal Oy

Sensori on aina tilanteen tasalla

Järjestelmän innovatiivisen toimintatavan ytimessä on optinen sensori, joka tarkkailee tarvikkeiden määrää ja tilaa automaattisesti täydennyksen, kun tietty tilauspiste alittuu.

”Työmaan flow on tärkeä tekijä kattoremonteissa.

”Kontti on myös turvallinen ratkaisu, sillä sen oveen voidaan asentaa esimerkiksi kulunvalvonnalla varustettu sähkölukko”, lisää Brandt.

Alkuvuonna 2021 lanseerattua CleverContaineria käyttävät esimerkiksi urakoitsijat ja kattopeltivalmistajat. Brandtin mukaan CleverContainer sopii erityisesti vähän isommalle työmaalle.

”Pienemmille työmaille meillä on oma autosovellus eli myöskin viime vuonna lanseerattu CleverCar.”

Tämä tarkoittaa, että kattofirman oma pakettiauto voidaan kätevästi varustaa Clever-systeemillä. Ideakin pysyy samana: kun tilauspiste alittuu, tilaus lähtee automaattisesti toimittajalle.∎

Teksti: Sami J. Anteroinen

Kattoremontti, julkisivuremontti ja piha-alueen remontointi ”toiveiden tynnyrissä” taloyhtiöillä

Tilastokeskuksen mukaan asunnon omistajat ja asuntoosakeyhtiöt korjasivat asuntojaan ja asuinrakennuksiaan 6,4 miljardilla eurolla vuonna 2020. Korjauksiin käytetty rahamäärä kasvoi 6,2 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Kasvua on erityisesti rivitaloihin sekä omakoti- ja paritaloihin kohdistuneissa korjauksissa. Omakoti- ja paritaloja korjattiin 3,2 miljardilla eurolla. Kerrostalojen korjaamiseen kului 2,4 miljardia euroa ja rivitalojen korjaamiseen 810 miljoonaa euroa.

Suurin osa kerrostalojen korjauksista, 1,9 miljardia euroa, kului asunto-osakeyhtiöiden teettämiin korjauksiin ja loput 510 miljoonaa euroa kerrostaloasuntojen omistajien itse tekemiin tai teettämiin korjauksiin. Rivitaloyhtiöt korjasivat 500 miljoonalla eurolla ja rivitaloasuntojen omistajat 310 miljoonalla eurolla.

Rivi- ja kerrostaloissa taloyhtiöt vastaavat ulkopintojen ja rakenteiden, talotekniikan, piha-alueen ja piharakennusten sekä taloyhtiön sisätilojen korjauksista. Omistusasujat vastaavat asunnon märkätilojen, keittiön, asuin- ja muiden tilojen korjauksista.

Korjauskustannukset suhteutettuna asuinpinta-alaan olivat kerrostaloissa vuoden 2020 aikana 43,9 €/m². Rivitaloissa vastaava kustannuserä oli 31,7 €/m² ja omakotitaloissa 23,5 €/m².

Asunto-osakeyhtiöiltä kysyttiin suurista remonteista, jotka on suunniteltu tehtäväksi seuraavien kymmenen vuoden aikana. Kattoremontti, julkisivuremontti ja piha-alueen remontointi on suunnitteilla yli 18 prosentilla kysymykseen vastanneista asunto-osakeyhtiöistä. Käyttövesijärjestelmäremontti on suunnitteilla 15 prosentilla. Lämmitysjärjestelmän uusiminen ja viemäröintijärjestelmäremontti on suunnitteilla noin 13 prosentilla vastanneista yhtiöistä.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Lähde: Tilastokeskus

Julkaistu: 06/2022

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje




Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »