Yleiset, Messut ja tapahtumat

Sisäilmastoseminaari karisti koronan ja keräsi klaanit yhteen

Perinteikäs Sisäilmastoseminaari järjestettiin nyt jo 37. kerran. Maaliskuun 15. päivänä pidetty seminaari kokosi yhteen lähes 1 100 sisäilma-alan ammattilaista ja aiheesta kiinnostunutta Messukeskuksen kongressisiipeen ja virtuaaliselle tapahtuma-alustalle verkkoon.

”SEMINAARIVIERAITA PAIKAN päällä Messukeskuksessa oli noin 550”, kertoo Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola. Hänen mukaansa oli suuri helpotus, kun kahden vuoden odotuksen jälkeen ”sisäilmastoheimot” saivat jälleen kokoontua ja kohdata ihan kasvotusten.

”Tänä etätyöaikana on selvinnyt, että asiantuntijoiden vuorovaikutus on edelleen erittäin tärkeää myös sisäilmakentän kehityksen kannalta”, hän toteaa.

Seminaarin ohjelma tarjosi monipuolisen kattauksen niistä teemoista, jotka ovat pinnalla sisäilma-alalla tällä hetkellä. Seminaariin oli kenen tahansa mahdollista jättää esitelmäehdotuksensa viime syksynä ja hyväksytyistä ehdotuksista esittäjät kirjoittivat artikkelin.

”Tältä pohjalta Sisäilmastoseminaarin ohjausryhmä koosti tämänvuotisen ohjelman”, Ahola kertoo.

Varsinaisten tieteellisten tutkimusten lisäksi seminaari tarjosi useita käytännön sisäilmatyöhön liittyviä esityksiä. Esityksiä oli kaiken kaikkiaan 60, joista 37 oli suullisia kolmessa rinnakkaisessa sessiossa.

Tiukka paketti ajankohtaista tietoa

Ohjelmasessioissa oli esityksiä rakennusten tutkimisesta ja korjaamisesta, lämpöolosuhteista ja jäähdytyksestä, sisäilmaoireista ja oireilevien tuesta, koetusta sisäympäristöstä ja rakennuksen painesuhteista, kuitujen mittaamisesta ja sisäilman laadusta, rakennusten mikrobeista, sisäilmatilanteiden ennaltaehkäisemisestä ja selvittämisestä, kemiallisista yhdisteistä sisäilmassa

Aholan mukaan seminaarin anti oli melkoinen runsaudensarvi infraäänitutkimuksesta tuoreeseen homekoira-oppaaseen.

”Yksi nouseva puheenaihe on liian kuumat asunnot, eikä ainoastaan kesäkuukausina – eräässäkin kerrostaloasunnossa aurinko lämmitti sisätilat +27 asteeseen jo maaliskuussa”, Ahola toteaa ja lisää, että auringon lämpökuorma aiheuttaa isoja haasteita nyt ja tulevaisuudessa.

Mitä opimme koronasta?

Seminaarin avauspuheenvuorossa ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön päällikkö Otto Helve niputti koronapandemiasta saatuja oppeja. Helven mukaan koronaviruspandemiasta on oleellista tarkastella sitä, mitä esimerkiksi viruksen aerosolivälitteisyydestä tai ilmanvaihdon merkityksestä on opittu. Oppeja tulisi kerätä, arvioida ja hyödyntää tulevaisuuden rakennusten suunnittelussa.

Katri Leino Rakennustieto Oy:stä puhui rakennusmateriaalien päästövaatimusten tiukentumisesta eri vapaaehtoisissa ympäristöluokituksissa. Leino muistutti, että vaatimusten tulisi olla tasolla, joka teollisuudessa on kohtuudella saavutettavissa – nollapäästöihin pyrkiminen ei ole tarkoituksenmukaista.

Katri Leino valotti myös EU:n taksonomiaa, johon on otettu mukaan periaate ”Do no significant harm” eli ei saa tuottaa haittaa ihmiselle. Taksonomiaan on toistaiseksi otettu mukaan kriteerit mm. karsinogeenisille yhdisteille ja formaldehydille.

Leinon mukaan EU-tasolla on jo pitkään pyritty saamaan CE-merkintään liitetty emissiotestaus, vaikka toistaiseksi tähän ei ole löytynyt yhteisymmärrystä. Taksonomian kautta sisäilmaasiat silti nousevat myös EU-tasolla.

Työkalupakki kuntoon!

Mervi Aholan mukaan päivän esityksissä heijastui tietty ratkaisukeskeisyys: kun ennen puhuttiin ongelmista, nyt puhutaan ennaltaehkäisystä ja konkreettisista ratkaisuista.

”Takana on vuosien kehitys, joka jatkuu edelleen. Lämmin kiitos seminaarin pääsponsoreille AFRYlle ja Saint-Gobain Finland Oy WEBERille, kumppaneille, näytteilleasettajille sekä sosiaali- ja terveysministeriölle – unohtamatta meidän hienoja kannattajajäseniämme sekä yhteistyökumppaneitamme”, summaa Ahola.

Tavataan ensi vuonna Sisäilmastoseminaari 38:ssa 14.3.2023!

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 05/2022