Yhteiset tilat (turvallisuus)

Säännöllinen huolto pitää väestönsuojan kunnossa

Asuinkiinteistössä olevan väestönsuojan huolto ja kunnossapito on kiinteistön omistajan vastuulla. Lakisääteisten määräaikaistarkastusten lisäksi vuosittainen huolto varmistaa, että suoja pysyy kunnossa. Suojan on oltava tiivis ja ilmanvaihdon toimittava tarkoituksenmukaisesti.

MAAILMANPOLIITTISEN TILANTEEN kiristyttyä poikkeustilanteisiin varautuminen puhuttaa niin julkisuudessa kuin asunto-osakeyhtiöissäkin. Kotivaran lisäksi väestönsuojien kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota. Suurin osa Suomen väestönsuojista on asuin- ja liikekiinteistöissä sijaitsevia kiinteistökohtaisia suojia.

Väestönsuojan oviaukkoon asennettu sulkuteltan kehys ja ylipaineventtiilit.

Asuinkiinteistöjen väestönsuojat suojaavat asukkaita rakennuksen sortuvilta rakenteilta, räjähdyksiltä, sirpaleilta ja paineaalloilta. Sulku- tai suodatustilaan asetettuna väestönsuoja suojaa lisäksi ionisoivalta säteilyltä sekä kemiallisilta tai muilta terveydelle vaarallisilta aineilta.

Vuonna 2011 voimaan astuneiden määräysten mukaan asuinrakennuksen yhteyteen tai läheisyyteen on rakennettava väestönsuoja, mikäli tontilla tai rakennuspaikalla sijaitsevien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä. Vuosien 1991–2011 aikana suoja tuli rakentaa, mikäli kerrosala oli vähintään 600 neliömetriä.

Väestönsuojan varustelaatikko ja suojapuhallin.

”Väestönsuojien rakentamisvelvoite astui voimaan 1950- luvun lopulla. Vaatimukset ja ehdot ovat muuttuneet useita kertoja vuosikymmenten mittaan. Kerrostaloja rakennettiin paljon 1970–1990-luvuilla, joten iso osa väestönsuojistakin on iäkkäässä rakennuskannassa”, sanoo turvallisuusasiantuntija Hannu Kangastie Suomen Pelastusneuvonta Oy:stä.

Suomen Pelastusneuvonta on kiinteistöjen palo- ja poistumisturvallisuuden suunnitelmiin ja koulutuspalveluihin sekä väestönsuojien kunnossapitoon keskittynyt asiantuntijayritys. Suomen Pelastusneuvonnan turvallisuusasiantuntijat ja -kouluttajat ovat pelastusalan ammattilaisia.

”Väestönsuojan huoltaminen ja ylläpitäminen on kohtuullisen selkeää. Toimintamalliimme kuuluu, että väestönsuojaa tarkastaessa otamme mukaan asunto-osakeyhtiön hallituksen jäseniä ja talon asukkaita ja opastamme, kuinka väestönsuoja toimii ja kuinka sitä huolletaan. Näin taloyhtiössä voidaan ylläpitää väestönsuojaa omatoimisesti, mutta meille voi myös ulkoistaa vuosihuollot ”, Kangastie kertoo.

Tiiveys ja toimiva ilmanvaihto tärkeintä

Väestönsuojan laitteiden suunniteltu käyttöikä on noin 30 vuotta, mutta suunnitellun käyttöiän ylittänyt väestönsuoja voidaan huoltaa ja korjata käyttökuntoon. Vanhoihin suojiin voidaan asentaa nykyaikaiset ilmanvaihtolaitteistot ja ylipaineventtiilit, ja ovet, luukut ja läpiviennit voidaan tiivistää.

”Väestönsuojan toiminnan kannalta toimiva ilmanvaihto ja tiiveys ovat keskeisimmät asiat.

Kustannustehokkainta ja poikkeusolojen sattuessa turvallisuuden kannalta järkevintä on ylläpitää ja huoltaa väestönsuojaa säännöllisesti.

Väestönsuojan toiminnan kannalta toimiva ilmanvaihto ja tiiveys ovat keskeisimmät asiat. Tiiveyskoe on tehtävä lakisääteisesti kymmenen vuoden välein. Lisäksi laitteistojen huoltamista suositellaan tehtäväksi laitteistotoimittajien huolto-ohjeiden mukaisesti.

”Väestönsuojan tulee olla tiivis, jotta sisääntuloilma ohjautuu sisään vain suojapuhaltimen kautta. Suojapuhallinta kannattaa käyttää vuosittain, jotta öljyt pysyvät liikkeessä ja voidaan varmistua siitä, että puhallin toimii. Paineventtiili kannattaa pyöritellä auki ja kiinni vuosittain ja tarkastaa, että kierteet ovat kunnossa. Sisään tuleva suodatettu ilma poistuu hallitusti ylipaineventtiilien kautta. Muilta osin suojan tulee olla ilmatiivis. Vanhoissa, huoltamattomissa suojapuhaltimissa alkaa ilmetä laakeri- ja kytkinvikoja”, sanoo Kangastie.

Koko suojapuhallinta ei aina tarvitse uusia, vaan puhallin voidaan korjata. Vanhempiin suojiin varaosien saatavuus voi kuitenkin tuottaa vaikeuksia. Vanhemmissa väestönsuojissa myös ilmansuodattimien kunto kannattaa tarkistaa ja tarvittaessa vaihtaa tilalle uudet suodattimet.

”Väestönsuojatilat ovat yleensä normaaliaikana muussa käytössä, kuten varastotiloina, ja tiloissa on myös tavallinen ilmanvaihtojärjestelmä. Ilmanvaihdon sulkulaippojen on oltava kunnossa, jotta normaali ilmanvaihto saadaan tarvittaessa suljettua”, Kangastie sanoo.

Myös viemärin sulkuventtiilin kunto on tarkastettava säännöllisesti, jotta viemäri saadaan tarvittaessa suljettua.

”Sulkuventtiilikaivoon kertyy usein vettä, joka ajan kanssa kuluttaa sulkuventtiilin liitoksia ja pahimmillaan venttiili voi ruostua täysin kiinni. Sulkuventtiilikaivo kannattaa tarkistaa riittävän usein, jotta kaivoon ei pääse kertymään vettä huomaamatta.”

”Väestönsuoja tulisi pystyä valmistelemaan käyttökuntoon 72 tunnissa.

Turvallisuusasiantuntija Hannu Kangastie Suomen Pelastusneuvonta Oy:stä sanoo, että väestönsuojan ylläpitämisen kannalta on tärkeää varmistua väestönsuojan säännöllisestä huoltamisesta.

Varustelu tulkinnanvaraista

Väestönsuojan varustelun suhteen määräykset ja suositukset ovat vaihdelleet vuosikymmenten kuluessa, eikä varustelusta ole olemassa yksiselitteistä ohjeistusta.

”Väestönsuojan ylläpitämisen kannalta on haastavaa, että tarkkoja vaatimuksia ei ole luetteloitu. Tulkinnanvaraisuus ja alueellisten viranomaisten ohjeisiin viittaaminen asettaa väestönsuojien ylläpitäjät ja käyttäjät eriarvoiseen asemaan”, Kangastie sanoo.

Väestönsuojaan tulee varata varavesiastioita, kuivakäymälät sekä työkalut, joilla suojan saa käyttökuntoon ja joiden avulla suojasta voi tarvittaessa murtautua ulos.

”Suojassa olisi hyvä olla ainakin yhdet työkalut eli ruuvimeisseleitä, jakoavain, voimapihdit, rautakanki, sorkkarauta ja lapio. Työkalujen avulla tiloista voidaan purkaa ylimääräiset rakenteet kuten häkkivarastot. Työkalut varmistavat myös, että suojasta pääsee ulos, mikäli sortumat estävät oven avaamisen”, Kangastie kertoo.

Suojasta tulisi löytyä myös kaasunaamareita ja suojaasuja. Yleistyneenä tapana on, että alle sadan hengen suojassa on henkilökohtaiset suojaimet kahdelle hengelle ja yli sadan hengen suojassa neljälle hengelle.

Myös yhteydet ulkomaailmaan kannattaa turvata. Iäkkäämmissä väestönsuojissa saattaa olla puhelinkaapelit, mutta puhelinta tai puhelinliittymää ei enää ole käytettävissä.

”Matkapuhelinverkon tuominen suojaan on järkevin tapa. Ensisijaisesti ulkomaailman tapahtumia olisi voitava seurata tietoliikenteen avulla”, sanoo Kangastie.

Viemärin sulkuventtiili on huollettava ja sen kunto on tarkastettava säännöllisesti, jotta viemäri saadaan tarvittaessa suljettua.

Käyttökuntoon 72 tunnissa

Asunto-osakeyhtiö vastaa itse kiinteistössä olevan väestönsuojan huollosta ja ylläpidosta. Asunto-osakeyhtiö voi halutessaan nimetä väestönsuojalle hoitajan, mutta laki ei tähän velvoita. Suojan hoitajan olisi asuttava kiinteistössä, jotta hän voi suojautumistilanteessa toimia suojasta käsin.

Väestönsuoja tulisi pystyä valmistelemaan käyttökuntoon 72 tunnissa. Suojan käyttöönotosta huolehtivat asuntoosakeyhtiön tapauksessa asukkaat hallituksen tai nimetyn väestönsuojan hoitajan johdolla.

Laitteiden, suodattimien ja venttiilien toimintakunnosta huolehtimisen lisäksi asunto-osakeyhtiössä kannattaa laatia suunnitelma siitä, kuinka suoja otetaan käyttöön ja kenen vastuulla toiminta on.

Ilmanvaihdon sulkulaippa. Tiiviste on irronnut ja maalissa.

”Käyttöönottosuunnitelma olisi hyvä tehdä. Suunnitelmaan kirjataan, miten poikkeustilanteessa toimitaan ja jaetaan valmiiksi tehtävät ja vastuualueet talon asukkaiden kesken. Myös varastojen tyhjentäminen olisi hyvä suunnitella etukäteen”, Kangastie muistuttaa.

Suunnitelmaan kirjataan, minne varastoidut tavarat viedään ja mitä purku- tai asennustöitä suojassa tehdään. Suojaa käyttöön otettaessa ilmanvaihtoaukot suljetaan ja suojan ilmanvaihtolaitteisto otetaan käyttöön.

Suojan iästä riippuen väestönsuojassa on sulkuhuone tai sulkuteltta, jonka kautta suojasta liikutaan sisään ja ulos. Sulkuhuone tai suojateltta toimii tuulikaappina, jolla varmistetaan, että suojaan ei pääse ulkoilmaa.

Suojateltta ja kuivakäymälät mahdollisine komeroineen kootaan ja varavesisäiliöt täytetään. Väestönsuojaan tulijoille tulisi antaa ohjeet mukaan otettavista tarvikkeista ja varusteista.

Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: Suomen Pelastusneuvonta Oy

Julkaistu: 11/2022