Raput (turvallisuus)
Turvallisuus
Valvonta & Suunnittelu
Yhteiset tilat

Kiinteistöt turvallisemmiksi

KUVA: SHUTTERSTOCK

Taloyhtiöillä on paljon vastuuta kiinteistön asukkaiden ja jopa ohikulkijoiden turvallisuudesta. Muuttuva lainsäädäntö lisää vastuita entisestään, ja uudenlaiset riskitkin tuovat omat haasteensa. Kiristyvä kansainvälinen tilanne on monissa kiinteistöissä lisännyt mielenkiintoa väestönsuojien tarkastamiseen ja kunnostamiseen.

PALOTURVALLISUUS ON keskeinen osa kiinteistöturvallisuutta.

”Vuosittain Suomen asunnoissa sattuu esimerkiksi 800– 1 000 keittiöliesistä aiheutunutta tulipaloa. Valvomaton ruoanlaitto on suurin yksittäinen syy kodeissa syttyviin tulipaloihin”, kertoo paloturvallisuusasiantuntija Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:stä (SPEK).

Monesti liedet unohtuvat päälle käytön jälkeen, jolloin ne saattavat korventaa ja sytyttää vaikkapa lähistöllä olevia papereita. Toisaalta lapset tai eläimet saattavat epähuomiossa kääntää liesikytkimiä.

”Liesissä on eroja, ja saatavissa on erilaisia turvallisuutta parantavia ominaisuuksia ja laitteita, kuten induktioliesiä tai yksinkertaisimmillaan lapsilukkoja ja liesivahteja”, Lehto muistuttaa.

”Syttyviä materiaaleja ei ylipäätään pitäisi säilyttää lieden välittömässä läheisyydessä. Pienilläkin asioilla voidaan vaikuttaa liesien ja kotien paloturvallisuuteen.”

Keittiöistä syttyvät palot aiheuttavat lähes kolmasosan kaikista asuinrakennuspaloista. Yleensä asunnon palovaroitinta ei kuitenkaan suositella asennettavaksi keittiöön, koska tavallinenkin ruoanlaitto saattaisi helposti aiheuttaa vääriä hälytyksiä.

hälytyksiä. ”Varoitin tunnistaa palon hyvin riittävältä läheisyydeltä, keittiön ulkopuoleltakin.”

Akkujen lataaminen voi lisätä paloriskiä

Viime aikoina yhä yleisemmäksi kiinteistöjen paloriskiksi ovat nousseet myös sähkölaitteiden akut, jotka esimerkiksi latauksen aikana saattavat ylikuumentua ja syttyä palamaan.

”Nykyisin ladattavia akkuja on hyvinkin monenlaisissa sähkö- ja elektroniikkalaitteissa. Akkujen lataamisessa tulisi noudattaa valmistajan ohjeita ja käyttää vain oikeanlaisia latureita”, korostaa Lehto.

”On myös pohdittava, missä akkuja voidaan ladata. Ei ainakaan poistumisteiden varrella, kuten asunnon eteisessä, vaan tilassa, jossa lataus tapahtuu valvotusti. Lähettyvillä ei myöskään saisi olla palavia materiaaleja, joista voisi aiheutua välillisiä paloja.”

Varsinkin litium-akkujen palot ovat hankalasti sammutettavia.

KUVA: SUOMEN PELASTUSNEUVONTA OY

”Akkupalo ei ole helposti tukahdutettavissa sammutuspeitteellä, koska palossa itsessään muodostuu kemiallisesti tulipalon tarvitsemaa happea. Peittäminen voi kuitenkin hidastaa paloa ainakin sen verran, että asukkaat ehtivät ulos huoneistosta”, Lehto toteaa.

Myöskään käsisammuttimet eivät välttämättä tehoa akkupaloihin, mutta niillä pystyy kuitenkin sammuttamaan välillisiä paloja akun ympäriltä.

”Akkujen käyttö yleistyy, mutta onneksi niiden riskejä ymmärretään entistä paremmin.”

Sen sijaan yksi ongelma on, että monissa kiinteistöissä ja huoneistoissa ei vieläkään ole lain edellyttämiä toimintakunnossa olevia palovaroittimia. Ne auttaisivat asukasta reagoimaan kaikenlaisiin palotilanteisiin.

”Lisäksi palovaroittimien huoltoa ja ylläpitoa laiminlyödään. Monien tulipalojen jälkeen on todettu, että varoitin ei ollut toiminut, koska esimerkiksi sen paristo oli kulunut loppuun”, ihmettelee Lehto.

Myös iältään vanhat palovaroittimet voivat jossakin vaiheessa tulla epäluotettaviksi, joten sellaiset kannattaa vaihtaa uudempiin. Ikä vaikuttaa eri tavoin varoittimen herkkyyteen ja siten toiminta-aikaan.

”Parhaillaan on vireillä lakimuutos, jolla vastuu palovaroittimien ylläpidosta siirretään vahvemmin taloyhtiöille, mutta edelleen jokaiselle asukkaalle jää huolehtimisvelvollisuus. Lakiuudistus olisi näillä näkymin tulossa voimaan vuoden 2026 alussa”, Lehto mainitsee.

”Keittiöistä syttyvät palot aiheuttavat lähes kolmasosan kaikista asuinrakennuspaloista.

KUVA: SUOMEN PELASTUSNEUVONTA OY

Väestönsuojat kuntoon

Uusissa rakennuksissa on yhä enemmän automaattista savunpoistoa ja muuta uudenlaista tekniikkaa.

”Kiinteistöturvallisuus onkin yleisesti ottaen parantunut vuosien mittaan”, kertoo Suomen Pelastusneuvonta Oy:n turvallisuusasiantuntija Hannu Kangastie.

Nykyisin kiinteistöturvallisuuteen kiinnitetään hänen mukaansa entistä tiiviimmin huomiota. Myös valvonta ja lainsäädäntö ovat ajan myötä kehittyneet.

”Vaikkapa väestönsuojiin ja pelastussuunitelmiin on kiinteistössä herännyt uutta mielenkiintoa Euroopassa riehuvan sodan takia. Suojat halutaan taas käyttökuntoon.”

”Aiemmin väestönsuojeluasioita ei ehkä monissa kiinteistöissä ole pohdittu paljonkaan, mutta nyt pohditaan”, Kangastie arvioi.

Vaikka väestönsuojia olisi kiinteistöissä laiminlyöty, suojat yleensä saadaan valmiuteen pienillä korjauksilla.

”Joskus ehkä tarvitaan uusia puhaltimia tai muita varaosia, mutta väestönsuojien tekniikka on suhteellisen yksinkertaista”, vakuuttaa Kangastie.

Lain mukaan väestönsuoja on saatava tarvittaessa käyttöön 72 tunnissa, vaikka siitä olisi tehty harrastetila tai kellarivarasto verkkokomeroineen – kuten monessa kiinteistössä onkin ollut asianlaita.

”Taloyhtiön olisi hyvä valita väestönsuojavastaava, joskin vapaaehtoisia tähän tehtävään on monesti ollut vaikea löytää. Viime kädessä väestönsuoja-asiat ovat taloyhtiön hallituksen vastuulla”, Kangastie toteaa.

”Olisi parasta, jos kiinteistössä olisi omasta takaa väestönsuojeluosaamista jos jokin nopea tilanne tulee päälle. Sellaisessa vaaratilanteessa mikään ulkopuolinen taho ei ehdi hoitaa kaikkia suojia kuntoon.”

Pelastusalan konsulttiyritykset tarjoavat monesti väestönsuojien käyttökoulutusta muun muassa taloyhtiöiden hallitusten jäsenille ja turvallisuusvastaaville.

KUVA: SUOMEN PELASTUSNEUVONTA OY

Turvaa pihateille ja ullakkotiloihin

Yksi osa kiinteistöturvallisuutta on pelastusteiden käyttökelpoisuus.

Pelastusyksiköiden pääsy kiinteistölle on talviaikaankin varmistettava aurauksella ja hiekoituksella. Liukkaat piha-alueet ja katoilta putoavat lumi- tai jääkuormat ovat muutenkin vaarallisia. Ne saattavat aiheuttaa asukkaille tai ulkopuolisille tapaturmia, joista taloyhtiö voi pahimmissa tapauksissa joutua maksamaan jopa miljoonakorvauksia.

”Usein kattolumien pudotukset onkin ulkoistettu huoltofirmoille. Aina jonkun on kannettava vastuu”, Kangastie huomauttaa.

”Liikekiinteistöissä taas on valitettavan yleistä, että paloovia on kiilattu auki, kun on tarvetta liikutella tavaraa paikasta toiseen. Avoimet palo-ovet ovat riskitekijä, koska ne eivät pysäytä palon ja myrkyllisten savukaasujen etenemistä.”

”Kiinteistön lakisääteisellä vastuulla on pitää turvalaitteet toimintakunnossa.

”Vanhoissa rivitalokiinteistöissä saattaa taas olla avoimia yläpohjatiloja. Tällaiset yläpohjat olisi osastoitava vesikattoon asti, jotta mahdollinen tulipalo ei leviäisi ullakon kautta koko rivitalon pituudelle.”

Sammuttimet valmiuteen

Jos kiinteistössä on sprinklerityyppinen sammutusjärjestelmä, se hidastaa palon kehittymistä. Puukerrostaloissa rakentamismääräyksetkin edellyttävät sprinklerien asentamista.

Myös jauhe- ja nestesammuttimet ovat hyödyllisiä alkavan palon saamiseksi kuriin.

”Ainakin porraskäytävissä ja muissa yleisissä tiloissa olisi syytä olla nestesammuttimia. Ne ovat monesti parempia kuin jauhesammuttimet, joiden laukaisemisesta aiheutuu helposti oheisvahinkoja ja lisäsiivousta. Nestesammuttimella vahingot jäävät pienemmiksi myös mahdollisissa ilkivaltatapauksissa”, Kangastie suosittelee.

Sammuttimet on pidettävä toimintavalmiudessa ja tarkastettava parin vuoden väliajoin.

”Kiinteistön lakisääteisellä vastuulla on pitää turvalaitteet toimintakunnossa”, Kangastie tähdentää.

”Myös savunpoistojärjestelmät vaativat tarkastuksia ja määräaikaisia testauksia.”

”Valmistajien ohjeissa määritetään laitteille sopivat kunnossapito- ohjelmat. Tyypillisesti kiinteistön savunpoistolaitteistosta testataan vuosittain vähintään 20 prosenttia ja kaikki savunpoistolaitteet olisi testattava vähintään kerran viiden vuoden aikajaksolla.”

Laitteiden on tarvittaessa toimittava myös ilman verkkovirtaa, koska tulipalo voi katkaista sähköt.

Kangastie myös korostaa, että porraskäytävissä ei missään tapauksessa saa varastoida lastenvaunuja tai muuta ylimääräistä palokuormaa.

”Irtoesineet houkuttavat tuhopolttajia. Pienikin palo voi aiheuttaa paljon savua, joka nopeasti täyttää koko porrashuoneen. Savuiseen porraskäytävään ei pidä mennä, koska savukaasut ovat tappavia.”

”Turvallisuutta kiinteistöissä olisi tarkasteltava kokonaisuutena. Palo- ja poistumisturvassa tarvitaan ammattiosaamista, mutta kyllä kiinteistön käyttäjien omatoiminen riskien tunnistaminen ja oikeat toimintaohjeet auttavat jo pitkälle”, Kangastie muistuttaa.

Teksti: Ari Mononen

Julkaistu: 03/2023