Automaatio
Energiatehokkuus
Ilmanvaihto (viilennys)
Herätys kiinteistökehittäjät:
Aurinkosuojaus säästää selvää rahaa
KUVA: ARTIC-KAIHDIN OY
Kun kansainvälistä Global Shading Day -päivää viettiin maaliskuussa kevätpäivätasauksen aikaan, Suomessakin aurinkosuojausalan toimijat nostivat esiin
kaihdin-, markiisi-, verho- ja muiden ratkaisujen merkitystä rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa.
VIESTIN SÄVY oli kiinteistö- ja rakennusalaa herättelevä:
Aurinkosuojaus tulisi vihdoin nostaa osaksi LVIS-suunnittelua.
Eikä se edes ole kallista, koska aurinkosuojausratkaisujen kustannukset
ovat säästettävissä heti esimerkiksi jäähdytyslaitteistojen
hankintahinnoista.
Rakennusten jäähdytys on maailmalla usein rakennusten
suurin energiasyöppö, ja sen merkitys kasvaa ilmaston lämmetessä
myös meillä pohjolassa. Aurinkosuojausalan toimijat
ovatkin optimistisia alan kehityksestä, mutta samalla patistavat
kiinteistökehittäjiä ja suunnittelijoita huomioimaan suojausratkaisut
aiempaa ponnekkaammin.
Suomi takamatkalla
Rakennusten energiatehokkuus on jo pitkään ollut kiinteistöalan
ykköskehityskohde Suomessa, mutta se kaikkein suoraviivaisin
energiansäästöratkaisu eli aurinkosuojaus on jäänyt
meillä taka-alalle. Tietoisuus kiinteistö- ja talotekniikka-alalla
kyllä lisääntyy, mutta isossa mittakaavassa toteutukset ovat
vielä olleet turhan harvassa. Tässä mielessä olemme vuosia
jäljessä naapurimaitamme. Norjassa aurinkosuojaus on ollut
osana rakentamismääräyksiä nyt jo kymmenen vuoden ajan,
kertoo Artic-kaihdin Oy:n projektimyyntipäällikkö Juhana Repo.
Mutta asiaan ollaan vihdoin havahtumassa meilläkin.
Kysyntää on ihan eri tavalla kuin vielä muutama vuosi sitten,
ja aurinkosuojausratkaisuihin budjetoidaan suunnitteluvaiheessa
jo selvästi aiempaa useammin, Repo jatkaa.
KUVA: ARTIC-KAIHDIN OY
Repo on myös Aurinkosuojaus ry:n hallituksen jäsen.
Aurinkosuojausratkaisujen valmistajien ja myyjien kattoyhdistys
on puhunut kaihtimien, markiisien, verhojen, screenien,
ohjausautomatiikan ja muiden suojausratkaisujen puolesta jo
40 vuoden ajan.
Pääviestit aurinkosuojauksen hyödyistä ovat selvät: Pienempi
sisätilojen jäähdytystarve, alempi lämmitystarve, säästöä
valaistuksessa. Asuin- ja työskentelyolosuhteet paranevat.
Tutkimusten mukaan aurinkosuojauksella voidaan pienentää
jäähdytystarvetta parhaimmillaan jopa 90 prosentilla, jolloin
jäähdytysjärjestelmä voidaan mitoittaa huomattavasti
pienemmäksi. Lämmityskaudella aurinkosuoja pitää lämmön
sisällä, jolloin lämmitystarve voi laskea liki 10 prosentilla vuositasolla.
Valaistuksessa aurinkosuojat voivat säästää sähköä
lähes 40 prosenttia, kun hyödynnetään tehokkaasti luonnonvaloa
automaattisilla aurinkosuojilla.
Rakennusten
jäähdytys on
maailmalla usein
rakennusten suurin
energiasyöppö.
Sisätilojen ylilämpeneminen puhuttaa
Rakennusten ylilämpeneminen etenkin helleaaltojen aikana
alkaa olla jo merkittävä ongelma myös meillä Suomessa.
Ongelmana on asumis- ja työskentelymukavuuden heikentyminen,
mutta korkeat lämpötilat ovat pahimmillaan jopa vaarallisia: tutkimusten mukaan kuumuus lisää kuolleisuutta ja sairaalahoidon
tarvetta erityisesti ikäihmisillä.
KUVA: EQUA SIMULATION FINLAND
Kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestön Raklin tekninen
johtaja Mikko Somersalmi kertoo, että sisäilman
ylilämpöhaaste on jo vakiintunut keskustelunaihe alalla joka
syksy, kun kesän kuumista on toivuttu. Aurinkosuojauksenkin
merkitys on alalla noteerattu. Mitään erityistä säännöstökeskustelua
ei kuitenkaan olla puskemassa eteenpäin, eikä kiinteistöalalla
haluta liputtaa minkään yksittäisen teknologian
puolesta. Kokonaisuus ratkaisee. Mutta aihe siis on pinnalla.
Edistystä onkin tapahtunut. SPR:n Veripalvelun
vuonna 2022 valmistuneissa toimitiloissa Vantaalla
toteutettiin kattava aurinkosuojaus screen-kaihtimien,
katosmarkiisien ja moottoroitujen metallisoitujen kankaiden
avulla. Helsingin kaupungin Kalasatamassa sijaitsevaan Kaupunkiympäristötaloon asennettiin
automaattiohjauksella toimivia ulkopuolisia
ikkunamarkiiseja,
screen-kaihtimia, ja yli
9 000 neliömetriä sisustus- ja pimennysverhoja.
Entiseen Nesteen ja Fortumin päärakennukseen,
nykyiseen Accountor Toweriin, asennettiin 800
moottori- ja käsikäyttöistä screen-kaihdinta.
Syksyllä 2023 Tuusulaan valmistuneen
koulu- ja kulttuuritalo Monion aurinkosuojaus
toteutettiin verhoratkaisuilla.
Hotelli Scandic
Rosendahlin kokous- ja ravintolatiloissa
Tampereella aurinkosuojaus toimii moottoroiduilla
verhoratkaisuilla, joiden ohjaus voidaan hoitaa
etänä puhelinsovelluksella. Pienempiä toteutuksia
tehdään uudis- ja korjauskohteissa jatkuvasti.
Aurinkosuojaus kuuluu kaikille,
muttei kenellekään
Matkaa laajamittaiseen aurinkosuojauksen
hyödyntämiseen on silti. Hidasteita on monia.
Yksi on se, että aurinkosuojauksen
tarpeita
ja mahdollisuuksia ei aina osata ennakoida
rakennusten suunnitteluvaiheessa. Usein ylilämpöön
havahdutaan vasta, kun kiinteistö on jo käytössä.
Tällöin jäähdytysjärjestelmien mitoitukset ovat jo
auttamatta pielessä.
Usein ylilämpöön
havahdutaan
vasta, kun kiinteistö on
jo käytössä.
Aurinkosuojauksen huomioimisen haaste
on se, että se ikään kuin kuuluu kaikille, muttei
kuitenkaan oikein kenellekään. Paras ratkaisu
saataisiin kiinteistön omistajan, arkkitehtien,
talotekniikkasuunnittelijoiden ja suojaratkaisujen
toimittajien yhteistyöllä jo varhaisessa
suunnitteluvaiheessa, sanoo rakennussimulointiin
ja -ohjelmistoihin erikoistuneen Equa Simulation
Finlandin toimitusjohtaja Mika Vuolle.
Merkittävä hidaste aurinkosuojauksen
huomioimisessa piilee myös suunnittelukäytännöissä.
Artic-kaihdin Oy:n Revon mukaan
rakennusten aurinkosuojauksen energiasimuloinnit
tehdään usein siten, että käsikäyttöiset
kaihtimet ovat kiinni. Tällöin auringonsäteilyn
kokonaisläpäisykerroin eli g-arvo saadaan
putoamaan haluttuun tasoon, vaikka käytännön
todellisuus onkin aivan muuta.
Eivät kai kaihtimet ole missään aina kiinni.
Siksi pelkästään suunnitteluvaiheessa tehtävien
energiamallinnusten muuttaminen vastaamaan
todellisia olosuhteita päästäisiin selvästi parempiin
tuloksiin. Tässä haluamme ravistella rakennusalaa:
aurinkosuojaus hyödyttää niin kiinteistön omistajia
kuin käyttäjiäkin, sen avulla voidaan säästää
rahaa samalla, kun asumis- ja työskentelymukavuus
paranee, Repo sanoo.
Teksti: Pekka Lehtonen
Julkaistu: 04/2024