Vahinkosaneeraus

Miten edetä vahingon sattuessa?

Vahinkoalan Auktorisointiryhmän julkaisemassa ohjeessa opastetaan, kuinka vahinkoprosessissa edetään. Ensimmäisenä tehdään vahinkokartoitus, jonka perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Ennen purku- ja korjaustöiden aloittamista tulee koko korjausprosessi suunnitella huolellisesti.

VAHINKOALAN AUKTORISOINTIRYHMÄ julkaisi viime vuonna Rakennusten vahinkoselvitykset ja korjaaminen -ohjeen. Ohje on suunnattu vakuutusyhtiöille, isännöintitoimistoille, vahinkoalalla toimiville yrityksille, kosteus- ja vahinkokartoittajille, korjaussuunnittelijoille ja rakennustöiden valvojille.

Ohjeessa keskitytään yleisimpiin vahinkoihin, joita ovat vuotovahingot. Lisäksi huomioidaan palovahingot, joihin liittyy savu-, noki- ja palovaurioiden lisäksi sammutustöistä aiheutuvia vuotovahingon piirteitä sekä viemärivesivahingot, suurvahingot ja rakentamisen aikaiset vahingot erityispiirteineen. Vahinkoprosessi on jaettu kahteen vaiheeseen, jotka ovat kartoitus ja luokittelu sekä jatkotoimenpiteiden arviointi ja korjaustarpeen määrittäminen.

”Vahinkoalan Auktorisointiryhmä on perustettu vuonna 2004. Auktorisoinnin tavoitteena on varmistaa, että JVT- ja kuivausalalla toimivilla yrityksillä ja pelastuslaitoksilla on vaadittava ammattitaito ja toiminnalliset edellytykset vahinkotapausten hoitamiseen”, kertoo Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden liiton toiminnanjohtaja Kirsi-Marja Kuusisto.

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden liitto kehittää vahinkopalvelualalla toimivien yritysten yhteistyötä, ylläpitää ja edistää alan ammattitaitoa sekä toimii Vahinkoalan Auktorisointiryhmän sihteerinä. Lisäksi Auktorisointiryhmään kuuluvat Suomen Isännöintiliitto, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Paloinsinööriyhdistys, Suomen Palopäällystöliitto, Vakuutusalan Tekniset Tarkastajat sekä Finanssiala ry.

”Vahinkokartoittajalla sekä jatkoselvitysten tekijöillä on oltava riittävä pätevyys.

Auktorisoinnilla varmistetaan alan toimijoiden pätevyys. Auktorisoinnin edellytyksenä olevaa koulutusta järjestävät pääasiassa Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden liitto ry (SJVTKL-koulutus) ja Suomen Palopäällystöliitto. Koulutuksen avulla varmistetaan, että auktorisointia hakeva toimija täyttää toiminnan harjoittamisen vaatimukset.

”Rakennusalalla on vuosien saatossa vakiintunut vaihtelevia toimintatapoja esimerkiksi kosteusmittausten tekemisessä. Ohjeen avulla käytäntöjä pyritään yhtenäistämään sekä tuomaan selkeästi esille tämän hetkiset lainsäädännön vaatimukset”, sanoo Kuusisto.

Vahingon laajuus arvioidaan vahinkokartoituksen pohjalta

Rakennusten vahinkoselvitykset ja korjaaminen -ohjeen tavoitteena on yhtenäistää vahinkoselvitys- ja korjausprosesseja sekä kartoitusraportteja siten, että raportit sisältävät täsmälliset vahingonluokitteluun, korjaustarpeen määrittelyyn ja korjaussuunnitteluun sekä vakuutusyhtiön korvauskäsittelyyn tarvittavat tiedot.

Edellinen ohje oli 15 vuoden takaa, joten monet rakentamista ohjaavat säännökset ja määräykset ovat muuttuneet edellisen ohjeen julkaisemisen jälkeen. Nykyisin rakentamista ohjaavat asetukset, joissa määritellään tekniset seikat, kohteiden vaatimustasot ja toimijoiden pätevyysvaatimukset.

Ohjeen kirjoitustyöstä vastasivat Sami Niemi, Mikko Koskivuori ja Toni Mäki Vahanen Rakennusfysiikka Oy:ltä. Mäki on sittemmin siirtynyt Sweco Asiantuntijapalvelut Oy:n palvelukseen. Kirjoittajat ja Vahinkoalan auktorisointiryhmä tekivät kirjoitusprosessissa tiivistä yhteistyötä.

”Isojakin vahinkoja saatetaan lähteä korjaamaan pelkästään hyvin kevyen tutkimisen pohjalta katsomatta kokonaiskuvaa ja ilman riittävän pätevän suunnittelijan laatimia korjaussuunnitelmia. Suunnittelua ohjaa asetus suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Vahingon sattuessa ensin tulee selvittää riittävän tarkasti mitä on tapahtunut ja mistä syystä. Kaikissa toimenpiteissä on huomioitava lainsäädäntö”, sanoo Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n kehityspäällikkö Sami Niemi.

”Tyypillisesti vahinkoselvitykset aloitetaan vakuutusyhtiöiden maanlaajuisten sopimuskumppaneiden tekemällä vahinkokartoituksella. Vahinkokartoitus on monessa tapauksessa kertaluonteinen lyhyt kohdekäynti, jolloin käytettävissä olevat tutkimusmenetelmät ovat rajalliset. Vahinkokartoituksen raportin perusteella tehdään kuitenkin koko vahinkoprosessin etenemisen ja lopputuloksen kannalta merkittäviä päätöksiä”, jatkaa Swecon palvelupäällikkö Toni Mäki.

Vähäinen, vaativa vai poikkeuksellisen vaativa?

Vahinkokartoittajalla sekä jatkoselvitysten tekijöillä on oltava riittävä pätevyys. Rakennusten vahinkoselvitykset ja korjaaminen -ohjeessa määritellään kriteerit eri tasoisille vahingoille. Vähäinen vahinko on paikallinen, koskee pääosin pintarakenteita ja sen syntysyy on tiedossa luotettavasti.

”Mikäli vahinko on vähäinen, pätevä tutkija voi määritellä miten tulee edetä. Vaativat ja poikkeuksellisen vaativat vahingot edellyttävät aina perusteellista korjaustarpeen selvittämistä ja korjaussuunnittelua”, Niemi sanoo.

Vaativa vahinko on laaja-alaisempi, koskee rakennusfysikaaliselta toiminnaltaan vaativia rakenteita, tai lisätutkimuksia tarvitaan korjaustarpeen, rakenteiden kastumislaajuuden tai veden kulkeutumisreittien selvittämiseksi. Vaativassa vahingossa rakenneratkaisut vahinkoalueella voivat olla puutteellisia tai rakenteissa havaitaan mikrobivaurioita.

Poikkeuksellisen vaativassa vahingossa vahinko on erittäin laaja tai vettä on kulkeutunut laaja-alaisesti rakenteiden sisällä. Vahinkoon liittyy kosteus- tai homevaurioita ja korjaustarpeen selvittäminen vaatii laajoja eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksia ja usein soveltavaa ongelmanratkaisukykyä.

Välttämättömät toimenpiteet tehtävä viivyttelemättä

Vahingon sattuessa on tärkeää lähteä nopeasti liikkeelle jälkivahinkojen minimoimiseksi. Laadukas kartoitusraportti auttaa arvioimaan vahingon laajuutta ja vaativuutta.

”Koostimme oppaaseen raporttimallin, jotta vahinkokartoituksesta laadittava raportti tarjoaisi mahdollisimman kattavat tiedot tapaukseen ennalta perehtymättömälle henkilölle. Raporttimalli auttaa vahinkokartoittajaa kiinnittämään kohdekäynnillä huomiota jatkoarvioinnin, kuten vahingon vaativuusluokittelun kannalta oleellisiin asioihin”, sanoo Mäki.

”Vahingon sattuessa on tärkeää lähteä nopeasti liikkeelle jälkivahinkojen minimoimiseksi.

Raportista tulisi ilmetä muun muassa vahingon syy, vahingon arvioitu vaikutuslaajuus sekä aistinvaraiset havainnot, rakenneavaukset ja tehdyt mittaukset johtopäätöksineen.

”Luokittelun kannalta on tärkeää selvittää, onko rakenteissa viitteitä esimerkiksi vahingosta riippumattomista korjaustarpeista, kuten vanhoista vaurioista tai rakenteiden toteutustapaan liittyvistä kosteusteknisistä puutteista. Vauriot ja puutteet on huomioitava korjaustarpeiden arvioinnissa, jotta korjauksilla voidaan saavuttaa terveellinen ja turvallinen lopputulos”, Mäki lisää.

Vaativuusluokittelultaan vähäisen vahingon tapauksessa toimenpiteet voidaan usein toteuttaa vahinkokartoituksen raportin perusteella, ja täsmentäviä lisäselvityksiä voidaan suorittaa myös purkutöiden yhteydessä. Esimerkiksi korjausvelkaisissa kohteissa tällaisia täsmennystarpeita monesti ilmenee.

”Eri vaiheet voivat siis limittyä, eikä esimerkiksi lisävaurioita estäviä välttämättömiä toimenpiteitä tule viivyttää. Erityisesti mittakaavaltaan merkittävien toimenpiteiden osalta on kuitenkin varmistettava, että korjaustarpeiden arviointi perustuu riittäviin lähtötietoihin”, Mäki sanoo.

Työ- ja asumisturvallisuus varmistettava

Vastuullisessa vahinkosaneerauksessa tehdään tarpeelliset toimenpiteet. Vastuullisesti toimiessa noudatetaan ohjeita ja toimitaan systemaattisesti.

”Kohdetta ei tule korjata niin sanotusti yli eikä ali. Kohde tulisi hoitaa oikeinmitoitetuilla toimenpiteillä kuntoon. Myös turvallisuus tulee huomioida. Koostamaamme ohjeeseen on nostettu tärkeimmät rakennusalan turvallisuuteen vaikuttavat seikat”, kertoo Niemi.

Kartoittamisen, suunnittelun ja korjaustöiden lisäksi laadunvarmistus on tärkeää koko prosessin ajan.

”Työn laatua tulee arvioida jatkuvasti, ja lisäksi etenkin vaativien vahinkojen osalta tulee tarpeen mukaan tehdä suunnitelmallista jälkiseurantaa”, Niemi sanoo.

Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: Vahanen Rakennefysiikka Oy

Julkaistu: 10/2022