Ilmanvaihto

Lasivillan kunnianpalautus

Ilmanvaihto-osaaja ETS NORD valitsi NTF-äänenvaimentimensa materiaaliksi ISOVERin lasivillan – ja tulokset puhuvat puolestaan

Me kaikki elämme erilaisten äänien, melun ja häiriöiden ympäröiminä – jopa aina siinä määrin, että ihmiset kärsivät melusaasteesta. Samalla rakennushankkeiden ääniolosuhteiden vaatimustaso nousee jatkuvasti.

Ilmanvaihtokoneiden ja -laitteiden tuottamien äänten hallinta ei aina ole helppoa, ja tuotteilta vaaditaan kovan luokan äänenvaimennuskykyä. Tuotehallintapäällikkö Kadi Alber ETS NORDista toteaa, että ilmanvaihtojärjestelmissä on useita melua tuottavia ja vaimentavia komponentteja – ja esimerkiksi puhallinäänet, virtausäänet ja ylikuulumisäänet ovat sangen yleisiä.

”Me käytämme äänenvaimentimia vähentämään ilmakanavan läpi kulkevaa melua. Äänenvaimentimien ääneneristyskyky riippuu mm. eristysmateriaaliin paksuudesta, ilmaraoista ja äänenvaimentimen pituudesta”, kertoo Alber.

Vaimennusmateriaalit vertailussa

Äänenvaimennuskykyyn vaikuttaa myös käytetyn vaimennusmateriaalin tyyppi, joka on tavallisesti joko mineraalivilla tai polyesteri. Mineraalivilla on näistä se parempi vaihtoehto – etenkin kun puhutaan puhtaasti äänenvaimennuksesta.

”Mineraalivillan tehokkain melunvaimennus sijoittuu asteikolle 250-4000 Hz, kun polyesterillä se on vain 63-125 Hz. Mineraalivillan korkeampi ilmapitoisuus antaa sille paremmat äänenvaimennusarvot kuin mihin muut materiaalit pääsevät.”

Tämän lisäksi esimerkiksi ETS NORDin NTF-äänenvaimentimessa käytetylle, päällystetylle ISOVER Cleantec Slab lasivillalevylle on myönnetty paloluokka A2, s1-d0, kun taas polyesterin paloluokka on parhaimmillaankin B.

Luulo ei ole tiedon väärtti

Tästä huolimatta ilmanvaihdon ääneneristeinä usein käytetään polyesteria. Erikoisen tilanteen takana on huoli sisäilmasta – ja virheellinen luulo mineraalivillasta haitallisten kuitujen levittäjänä. Tuotepäällikkö Tomi Kivelä ISOVERin Teknisistä Eristeistä tietää, että moderni mineraalivillatuote joutuu edelleen kärsimään vuosikymmeniä vanhasta maineesta.

”Sitkeästi elävät ne harhaluulot, joiden mukaan yhä lasivillaa käytettäessä ilmanvaihdon mukana kulkeutuu hengitysilmaan kuitua”, huokaa Kivelä. Tämän takia ylivertainen äänenvaimennusmateriaali on joutunut ikään kuin paitsioon: vanhentuneen tiedon varassa toimiva asiakas ei uskalla lasivillaan tarttua.

Testi kertoo: kuituja ei irtoa huoneilmaan

Esimerkiksi ETS NORDin uusi NTF-tuote on kuitenkin jotain ihan muuta. NTF on mineraalivillavaimennin, joka on päällystetty ISOVERin Cleantec-lasikuitukankaalla.

”Kangas estää villakuitujen irtoamiseen kanavistoon”, kertoo Kivelä.

Tarton yliopiston spin-offina syntyneen testauslaboratorio Captain Corrosion Oü:n tutkimuksissa NTF laitettiin kovaan testiin. Äänenvaimentimien sisäpintojen mekaanista kestävyyttä testattiin mm. harjaamalla materiaaleja ilmanvaihtoputkien puhdistukseen tarkoitetulla pyörivällä nailonlankaharjalla. Testiharjauksia tehtiin 10 kertaa ja kulumista arvioitiin silmämääräisesti, valokuvaamalla sekä pyyhkäisyelektronimikroskoopilla. Lisäksi ISOVERin Cleantec Slab -levy on testattu standardin EN 13403 mukaan.

”Testeissä käytetyn eristeen pinnoitemateriaalin kestävyys oli erinomainen, eikä materiaaleista irronnut villakuituja”, kertoo Kadi Alber.

Kuitua on turha pelätä hysteerisesti

Tomi Kivelä pitää tärkeänä, että mineraalivillasta on tutkittua tietoa, jonka avulla oikoa harhaluuloja. Häntä ihmetyttää myös ”kuitukammo”, jota esiintyy ihmisten mielipiteissä ja myös mediassa – koska totuus on kuitenkin se, että kuituja löytyy kaikkialta sieltä, missä on ihmisiäkin.

”Kuituja löytyy jopa kaikista puhtaaksi kuvitelluista huonetiloista.” Kuidut eivät myöskään ole erityisen haitallisia ihmisen hyvinvoinnille. Kaikilla ISOVERin eristeillä on EUCEB-sertifikaatti, mikä tarkoittaa, että eristeessä käytetty kuitu on bioliukoista eli hajoaa kehossa sinne jouduttuaan.

”Ilmanvaihtojärjestelmissä äänenvaimentimina käytetyt ISOVER-lasivillatuotteet ovat siis tutkitusti turvallisia ja äänenvaimennusominaisuuksiltaan ylivertaisia”, summaa Kivelä.

Lisätietoja: tekniset.isover.fi/ilmanvaihto

Teksti: Sami J. Anteroinen