Julkisivut (ikkunat)

Ikkunat kuntoon korjaamalla tai vaihtamalla

Monessa taloyhtiössä ikkunat ovat jo selvästi huonossa kunnossa ja kenties jopa heikentävät asumisviihtyvyyttä. Ikkunoiden korjaaminen tai uusiminen voi tulla eteen myös siksi, että vanhanmalliset ikkunat eivät enää täytä nykyajan energiatehokkuus- tai tiiviysvaatimuksia.

NYKYISIN ON yleistymään päin, että ikkunaremontteja toteutetaan samassa yhteydessä kuin kiinteistön muita julkisivu- tai peruskorjauksia.

”Ikkunaremontti on usein oleellinen osa kiinteistön julkisivuremonttia”, kertoo toimitusjohtaja Markus Treuthardt Rakennuskonsultointi Treuthardt Oy:stä.

Kenties seinien rappauksia joudutaan mahdollisesti kunnostamaan tai uusimaan, jolloin on luontevaa myös huomioida ikkunat, joko kunnostamalla tai uusimalla. Toki ikkunat voidaan korjata tai vaihtaa myös erillisenä remonttina.

”Jos taloyhtiö harkitsee ikkunoiden uusimista, rakennusvalvontavirasto tyypillisesti vaatii ensiksi ikkunoiden kunnon selvittämistä kuntotutkimuksen avulla”, Treuthardt mainitsee.

Ensin on joka tapauksessa selvitettävä, voidaanko olemassa olevia ikkunoita korjata. Aina se ei ole kannattavaa eikä mahdollista, ainakaan jos ikkunoiden kunnossapitoa on jatkuvasti laiminlyöty, eivätkä ikkunat ole enää alkuperäisiä.

KUVA: RAKENNUSKONSULTOINTI TREUTHARDT OY

Rakenteet lujemmiksi

Ikkunoissa puun laatu voi ratkaista sen, kannattaako ikkunoita korjata. Joissakin 1960–1980-lukujen taloissa on ns. bulkkiikkunoita, joiden materiaalina on käytetty huonolaatuisempaa, pehmeämpää puuta.

Mikäli kiinteistö on suojelukohde – vaikkapa yli satavuotias jugend-rakennus – ikkunoiden kunnostusvaihtoehto tai uusiminen kokonaan tulee arvioida erityisen tarkasti.

Nykyrakentamisessa silloin kuin uusitaan ikkunoita puurakenteisina, pyritään käyttämään valikoitua puuta. Isossa osassa nykyikkunoista käytetään myös kestävämpiä, ankaraakin säätä kestäviä materiaaleja, kuten ikkunoiden ulkopuitteiden osalta alumiinia.

Toisaalta uudet ja teknisiltä ominaisuuksiltaan paremmat ikkunat voidaan saada entisen näköisiksi, vaikka esimerkiksi joitakin puuosia olisi korvattu kestävämmillä metalliosilla.

”Nykyikkunat ovat suhteellisen tiiviitä entisiin malleihin verrattuna, joten niillä on mahdollista parantaa sekä asumismukavuutta että energiataloutta”, muistuttaa Treuthardt.

Liitoskohdat kuntoon

Kun ikkunoita uusitaan, kaikkia ulkoikkunoita ei aina tarvitse tehdä avattaviksi. Asiaan voi vaikuttaa muun muassa ikkunalasin koko.

”Jos ikkuna on todella isokokoinen, sen tekeminen avattavaksi voi olla hankalaa. Ikkunalasin paino saattaisi olla liian suuri”, Treuthardt pohtii.

”Usein myös liikekiinteistöjen ikkunat ovat ei-avattavia. Ulkoäänien eristäminen voi olla yksi peruste.”

Joskus myös uusien rakennusten ilmanvaihtojärjestelmät on mitoitettu sen mukaan, että ikkunat eivät ole avattavia.

Treuthardt muistuttaa, että ikkunoita asennettaessa on syytä kiinnittää huomiota karmin ja seinän välisiin liitoskohtiin.

”Liitokset on saatava tiiviiksi ja lämpöarvoltaan hyviksi. Kun puitekiinnitykset suunnitellaan ja toteutetaan oikein, saadaan aikaan pitkäikäisiä ikkunaratkaisuja. Samalla ikkunoiden huoltovälit saadaan aiempaa pitemmiksi.”

Rakenteisiin kestävyyttä puu-alumiiniikkunoilla

Uudet ikkunamallit ovat rakenteeltaan tyypillisesti vankempia ja tiiviimpiä kuin entisajan ikkunat.

”Yleensä ikkunaremonteilla halutaan parantaa julkisivujen säänkestävyyttä ja kiinteistöjen energiatehokkuutta”, toteaa projektipäällikkö Juhani Kankkonen Karelia- Ikkuna Oy:stä.

Hänen mukaansa on nykyisin yleistä, että taloyhtiöt korvaavat puurakenteisia ikkunoita puu-alumiini-ikkunoilla.

KUVA: PANU TURUNEN / KARELIA IKKUNA OY

”Kun ikkunoiden ulkopuoliset osat ovat alumiinia, ne kestävät kymmeniä vuosia. Monesti ikkunoihin asennetaan samalla korvausilmaventtiilit. Ne parantavat huoneistojen sisäilman laatua, koska tuloilma saadaan sisään puhtaampana ja venttiilistä riippuen myös esilämmitettynä.”

”Ikkunaremontin jälkeen kiinteistön ilmanvaihto on syytä tasapainottaa uudelleen, koska remontti on vaikuttanut rakennuksen tiiviyteen.”

Kolmilasisilla ikkunoilla päästään lämmöneristävyydessä jo U-arvoon 0,8 W/m2K. Tällaisia ikkunoita asennetaan nykyisin paljon sekä korjaus- että uudiskohteisiin.

”Myös nelinkertaiset ikkunalasit ovat yleistymässä, koska niitä edellytetään ARA-avusteisissa kohteissa. Neljällä lasilla ikkunan U-arvoksi saadaan 0,7 W/m2K.”

Perinteet kunniaan

Kaikissa tapauksissa vanhoja puuikkunoita ei kenties voida korvata puu-alumiini-ikkunoilla, vaikka tällaiseen muutokseen olisi sinänsä päteviä syitä.

”Suojelluissa arvorakennuksissa ikkunoiden materiaalilla on merkitystä, eikä kadunpuolen julkisivujen ikkunamateriaaleja välttämättä saa vaihtaa suojelukohteissa. Kaupunginmuseo tai museovirasto vaatii historiallisten julkisivujen ilmeen säilyttämistä, joten materiaalin vaihto ei yleensä ole mahdollista.”

”Historiallisissa korjauskohteissa on myös noudatettava perinteisiä asennustapoja. Esimerkiksi ulkolasit on kiinnitettävä kittauksilla”, Kankkonen mainitsee.

Jos suojelukohteen ikkunoita on vaihdettava, uudet on valmistettava aivan entisten piirustusten mukaan.

”Mikäli ikkunassa käytetään tiheäsyistä puuta, rakenne kestää sääoloja hyvin”, Kankkonen arvioi.

Kaikkien ikkunaremonttien laatu riippuu asiantuntevasta asennustyöstä.

”Asennus on tärkein osa korjaushanketta. Ammattitaito viime kädessä ratkaisee, meneekö remontti hyvin vai huonosti.”

Teksti: Ari Mononen

Julkaistu: 02/2023