Isännöinti & hallitus
Kiinteistöhuolto
Piha-alue
Vahinkosaneeraus (tuholaishyönteiset ja -jyrsijät)

Ehkäise tuholaiset ennalta

Täsmällinen havainnointi ja avoin keskustelukulttuuri tehostavat tuholaistorjuntaa

Tuholaisten ennaltaehkäisy ja torjunta sujuu parhaiten isännöitsijän, asukkaiden, kiinteistöhuollon ja torjunta-alan ammattilaisten yhteistyönä. Isännöitsijän roolina on hallita kokonaiskuvaa ja pitää yllä avointa keskusteluyhteyttä kaikkien osapuolten välillä.

Tuholaiset hakeutuvat sisätiloihin ja rakenteisiin ruoan, suojan, lämmön ja kosteuden perässä. Tuholaisten aiheuttamien vahinkojen minimoisessa avainasemassa on ennaltaehkäiseminen. Ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa ensimmäisenä askeleena on huolehtia, että tilan olosuhteet eivät houkuttele tuholaisia.

”Tuholaisten esiintymisessä on paljon sekä alueellista että ajallista vaihtelua. Esimerkiksi rottakannat vaihtelevat vuosittain. Jyrsijöitä havaitaan pihoilla, kun taas asuinhuoneistoista ilmoituksia tulee muun muassa lutikoista, torakoista tai vaikkapa ihravyökuoriaisista”, sanoo Isännöintiliiton puheenjohtaja ja JIP Isännöinnin toimitusjohtaja Toivo Korhonen.

Isännöintiliiton jäseniltä tulee yhteydenottoja tuholaisten ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyen, ja Isännöintiliitto ja sen alueelliset järjestöt järjestävät aiheesta koulutuksia, tilaisuuksia ja tietoiskuja yhteistyössä mm. tuholaistorjunta-alan ammattilaisten kanssa.

Isännöintiliiton puheenjohtaja ja JIP Isännöinnin toimitusjohtaja Toivo Korhonen.
KUVA: LOMA GRAPHICS OY

”Perussiisteydestä huolehtimalla varmistetaan, että tilassa on mahdollisimman vähän tuholaisia houkuttelevaa ravintoa. Tuholaishavaintojen ilmetessä huomioitavia asioita ovat esimerkiksi rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien kunto. Onko jossain piilevä kosteusvaurio? Entä onko rakenteissa tai vaikkapa viemärikaivoissa paikkoja, joihin kertyy sopivaa syötävää tuholaisille?” Korhonen sanoo.

Korhonen ei pidä tämän hetkistä tuholaistilannetta erityisen ongelmallisena. Tietyt lajit, kuten lutikat ja torakat, ovat saattaneet yleistyä matkustamisen myötä, mutta toisaalta myös ihmiset ilmoittavat nykyisin tuholaisista aiempaa matalammalla kynnyksellä.

”Menneinä vuosikymmeninä tuholaisista ilmoittamista saatettiin arastella. Matalalla kynnyksellä ilmoittaminen varmistaa, että ongelmaan voidaan pureutua varhaisessa vaiheessa ja tehdä oikein mitoitettuja toimenpiteitä”, sanoo Korhonen.

”Tuholaisten esiintymisessä on paljon sekä alueellista että ajallista vaihtelua.

Elinympäristön havainnointi auttaa lajinmäärityksessä

Luonnosta sisään kulkeutuvien hyönteisten ennaltaehkäisy on haastavaa, mutta vierasperäisten, ihmisen mukana matkaavien, lajien majoittumiseen voi vaikuttaa toimimalla huolellisesti. Viime vuosina on alettu kiinnittää huomiota paperitoukkaan, joka kulkeutuu helposti paikasta toiseen esimerkiksi muuttolaatikoiden ja verkkokauppojen tilauslaatikoiden mukana.

”Paperitoukka viihtyy pahvilaatikoiden ontelomaisen rakenteen sisällä, joten laatikoita ei kannata jättää kotiin lojumaan. Paperitoukka on ihmiselle vaaraton, mutta epämiellyttävä seuralainen, joka voi vaurioittaa kirjoja, asiakirjoja ja muita papereita sekä puuvillaisia tekstiilejä”, Tuholaistorjunta Täystuho Oy:n yrittäjä Sanna Oinonen kertoo.

Paperitoukan yleistymiseen on havahduttu vasta hiljattain, ja edelleen moni saattaa sekoittaa sen sokeritoukkaan. Lajia määrittäessä kannattaa kiinnittää huomiota tuholaisen ulkonäön lisäksi elinympäristöön, jossa tuholaisia esiintyy. Sokeritoukka viihtyy kosteassa elinympäristössä, kun taas paperitoukalle mieluisa ympäristö on lämmin ja kuiva.

”Paperitoukat liikkuvat helposti asunnosta toiseen, joten tuholaisongelma voi levitä koko rakennukseen. Kodin perusteellinen imurointi ja paperitoukille tarkoitetut liima-ansat ehkäisevät paperitoukkien lisääntymistä. Asukkaita kannattaa rohkaista ilmoittamaan tuholaishavainnosta isännöitsijälle matalalla kynnyksellä, jotta ongelma ei ehdi pahenemaan ja leviämään”, sanoo Oinonen.

Hiiren polkuja villassa.

Eroon salamatkustajista

Tuhohyönteisiä voi päätyä kotiin käytettynä ostettujen huonekalujen mukana. Työ- tai lomamatkalta tuhohyönteiset voivat matkustaa mukana kotiin matkalaukussa. Jos lutikoista on pienikin epäilys, voi matkatavarat pakastaa tai lämpökäsitellä kotiin palattua. Tarkemmat suositukset omatoimiseen torjuntaan voi pyytää torjunta-alan ammattilaiselta.

Isännöitsijä voi ohjata asukasta omatoimisessa torjunnassa, mikäli tuholainen ja oikeat torjuntatoimenpiteet ovat isännöitsijälle ennestään tuttuja. Muussa tapauksessa kannattaa varmistaa oikeat toimenpiteet torjunta-alan ammattilaiselta ennen omatoimisen torjunnan aloittamista.

”Asukkaaseen on hyvä pitää yllä avointa keskusteluyhteyttä omatoimisen torjunnan ajan, jotta torjunnan onnistumisesta ja ongelman laajuudesta päästään selville ja estetään tuholaisen leviäminen muihin asuntoihin. Ellei omatoiminen torjunta tuota tulosta muutamassa viikossa, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen”, Oinonen lisää.

”Tuhohyönteisiä voi päätyä kotiin käytettynä ostettujen huonekalujen mukana.

Tuhoeläinvakuutuksella lisäturvaa

Avoin viestintä asukkaiden ja isännöitsijän välillä helpottaa tuholaisten ennaltaehkäisyä ja torjuntaa. Asukkaiden välinen kommunikaatio helpottaa ongelman laajuuden määrittelyä, joten asukkaita voi rohkaista keskustelemaan havainnoista naapureiden kanssa.

”Isännöitsijän on helpompi toimia mahdollisimman täsmällisten havaintojen pohjalta. Yksittäiseen havaintoon yhdessä asunnossa voi riittää omatoiminen torjunta ja tilanteen tehostettu seuraaminen. Jos useammassa asunnossa on tehty havaintoja, tarvitaan taloyhtiössä todennäköisesti tuholaistorjujan apua”, sanoo Toivo Korhonen.

Tuholaistorjunnassa käytettävien kemikaalien käyttöä säädellään lainsäädännössä, ja torjunta-aineiden on oltava Tukesin hyväksymiä. Osaa torjunta-aineista saavat käyttää vain ammattilaiset. Torjunta-aineiden käsittely vaatii osaamista, jotta niiden aiheuttamat haitat voidaan minimoida.

”Kiinteistövakuutus ei korvaa tuholaistorjunnasta koituvia kustannuksia. Mikäli kohteessa on kohonnut riski tuholaisten ilmaantumiselle, voidaan kohteeseen ottaa erillinen tuhoeläinvakuutus. Vakuutus madaltaa kynnystä sekä ilmoittamiseen että torjuntojen tekemiseen”, Korhonen sanoo.

Jyrsijöitä houkuttelee ruoka ja suoja

Tuhohyönteisten lisäksi taloyhtiön alueelle voi majoittua jyrsijöitä ja lintuja, joiden ulosteet voivat vahingoittaa ajoneuvojen maalipintoja.

”Taloyhtiön jokainen asukas voi vaikuttaa omalla toiminnallaan jyrsijöiden yleistymiseen taloyhtiön alueella. Lintujen talviruokintapaikat voivat houkutella rottia ja muita jyrsijöitä, joten jos lintuja halutaan ruokkia, on ruokintapaikan siisteydestä pidettävä huolta”, sanoo Sanna Oinonen.

”Jyrsijöistä kertovia merkkejä kannattaa havainnoida säännöllisesti.

Ruoan lisäksi jyrsijät tarvitsevat vettä ja suojaisia pesä- ja piilopaikkoja. Seinän vierustojen kasvillisuus tarjoaa jyrsijöille suojapaikan, joten kasvillisuuden pitäminen kurissa hillitsee jyrsijöiden yleistymistä.

”Jyrsijöistä kertovia merkkejä kannattaa havainnoida säännöllisesti. Aktiivinen seuranta ja nopea puuttuminen ongelmaan antaa parhaan tuloksen. Kiinteistöhuolto voi tarkkailla merkkejä jyrsijöistä vuositarkastuksessa tai seurannan voi ulkoistaa tuholaistorjuntayritykselle, ja jokainen asukas voi tehdä seurantaa omassa arjessaan”, Oinonen sanoo.

Esimerkiksi lumella näkyvät jäljet kertovat jyrsijöiden esiintymisestä piha-alueella. Hiirten kulkureitistä sisälle voi kertoa seinien vierustoille ilmestyvä puru, rotat puolestaan kaivavat koloja ja jyrsivät selkeästi havaittavia kulkuaukkoja. Sisätiloissa katosta tai seinistä kuuluva rapina kielii kutsumattoman vieraan majoittumisesta rakenteisiin.

”Rapinaan kannattaa reagoida nopeasti. Jo yksittäinen hiiri voi vahingoittaa eristeitä, sähköjohtoja ja muita rakenteita”, sanoo Oinonen.

Digitaalisuus valtaa vähitellen alaa myös tuholaistorjunnassa. Digitaaliset jyrsijäloukut mahdollistavat kohteen etävalvonnan. Tällä hetkellä etävalvonta on vielä kustannuksiltaan korkeaa, joten sovelluskohteina ovat lähinnä liikekiinteistöt, elintarviketilat ja teollisuuskohteet.

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 02/2024