Julkisivut (parvekkeet)
Julkisivut ja parvekkeet kuntoon talviaikaan
- talvityössä saumaajan ammattitaito korostuu
Julkisivukorjaukset toteutetaan Suomessa lähinnä lämpimään vuodenaikaan. Tämä ruuhkauttaa töitä, mikä näkyy resurssipulana, työn laadun laskuna, urakoiden venymisenä ja kohonneina urakkakustannuksina taloyhtiöille. Talvikaudella urakoitsijoilla on pulaa töistä, mikä johtaa työntekijöiden lomautuksiin ja resurssien hukkaamiseen. Kaikki voittaisivat, jos työt jaettaisiin tasaisemmin läpi vuoden.
TALVELLA TAPAHTUVIEN korjausten määrän ja laadun lisäämiseksi on Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) rakennustekniikan laitoksen johdolla tehty uusi ohjeistus julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjaamisen suunnittelua ja toteutusta varten. Ohjeistuksen tekemiseen osallistui laajaalainen asiantuntijajoukko. Ohjeistus on julkaistu BY-Koulutus Oy:n kirjasarjassa nimellä "by 70 Julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjausohje 2018".
"Itse lähtisin taloyhtiöpäättäjänä kokeilemaan talvikorjaamista. Sitä on turha pelätä", sanoo hankkeen projektipäällikkönä toiminut DI Toni Pakkala TTY:stä.
Talvitöillä on monia etuja taloyhtiön ja asukkaiden kannalta. Talvella on pienempi tarve pitää ikkunoita auki tuuletuksen vuoksi kuin kesällä. Samoin parvekkeiden käyttö on vähäistä talvella. Pimeään aikaan auringonvalon peittyminen pressujen taakse on pienempi haitta kuin kesällä.
Kesällä julkisivu-urakoitsijoilla on kiire ja päivät venyvät pitkiksi. Aina ei ehkä ehditä tehdä töitä niin hyvällä laadulla kuin pitäisi. Kesällä ollaan myös enemmän säiden armoilla, jos ei käytetä säänsuojauksia. Työt keskeytyvät sateilla ja myrskyissä ja työtä jatketaan sateen jälkeen huonommissa oloissa kuin talvella voidaan tehdä suojauksen sisällä.
Talvella parempaa laatua
"Meillä oli aika laaja-alainen ohjeistustyöryhmä mukana hankkeessa ohjaamassa työtä ja kaikilta tuli saman suuntaista viestiä, että talvella voidaan parantaa olosuhdehallintaa ja sitä kautta tehdä kesää vakaammin hyvää jälkeä. Talvella on enemmän tekijöitä tarjolla ja enemmän aikaa töiden huolelliseen tekemiseen. Talvisen säänsuojauksen ansiosta olosuhteiden hallinta suojauksen sisällä on parempaa kuin kesällä. Tietyissä korjauksissa voidaan sen ansiosta päästä myös parempaan työn laatuun. Tavarantoimittajatkin saattavat myydä materiaaleja pois talvivarastoista tavallista halvemmalla", Pakkala sanoo.
"Tarkkoja laskelmia talvi- ja kesäkorjauksen hintaeroista ei ole saatu vielä tehtyä. Aiempien laskelmien ja kokemusten pohjalta voisi arvioida, että kustannusero talvella ja kesällä tehtävissä töissä on aika lailla plus miinus nolla", Pakkala jatkaa.
Kokenut julkisivuasiantuntija, Rakennuskonsultointi Treuthardt Oy:n toimitusjohtaja Markus Treuthardt esittää omana arvionaan, että talvitöihin tulee kuitenkin vähän lisähintaa lämmityksistä ja mittavammista säänsuojauksista.
"Paljon toki riippuu siitä, miten urakasta kysytään tarjouksia. Sisältyykö urakkaan lämmistyskustannusten osalta urakoitsijalle riski vai jaetaanko sitä suoraan tilaajan kanssa. Pitkissä koko vuoden jatkuvissa hankkeissa tarvitaan joka tapauksessa talvisuojaus", Treuthardt sanoo.
Rakennuskonsultointi Treuthardt Oy:n kohteiden toteutuksista pääosa tehdään lämpimänä vuodenaikana, kuten iso osa vastaavista hankkeista yleisesti ottaenkin.
"Talvitöiden hintoja voisi laskea se, että urakoitsijat voisivat luottaa siihen jatkossa, että joka talvi tullaan tekemään mittavia talvitöitä. Tämä saattaisi pitkällä aikavälillä näkyä urakkahinnoissakin. Asioita voitaisiin silloin ajatella ja laskea eri tavalla kuin nyt tehdään. Ilmaston lämpeneminen voi myös jatkossa vähentää kovan pakkasen jaksoja, mikä parantaa tulevia talvityöolosuhteita, kun töitä ei tarvitse keskeyttää pakkasen vuoksi", Treuthardt sanoo.
Talvi sopii isommille julkisivukorjauksille
Kohtuullisen pienissä pintakorjauksissa ei Pakkalan mukaan ole kannattavaa lähteä huputtamaan julkisivuja talvitöiden vuoksi. Talvi sopii paremmin isommille korjauksille, joissa julkisivut puretaan ja uudelleenverhoillaan tai vanhat julkisivupinnat lisälämmöneristetään ja verhotaan julkisivulevyillä.
Korjausmenetelmistä ja niiden laajuudesta riippuen on talvisuojaus usein kannattavaa tehdä osastoituna, jolloin työtila jaetaan lämmitysosastoihin, joissa jokaisessa on oma lämmittimensä. Lämmityskulujenkin osalta hyvin tehty säänsuojaus on rakennukselle ylimääräinen eristekerros, mikä voi vähentää itse kiinteistön lämmityskustannuksia talvella.
"Työmaan suunnittelu on erityisen tärkeässä roolissa talvella. Oikean lämmitysmenetelmän käyttö on tärkeää, esimerkiksi nestekaasulämmitys voi lisätä kosteutta suojauksen sisälle. Infrapunalämmittimillä taas voi helposti kuivattaa pintoja liikaa. Talvikorjauksessa on enemmän työvaiheita, joissa urakan voi oikeasti tyriä. Siksi olosuhteita pitää seurata tarkasti, ja urakoitsijan sekä työntekijöiden pitää tietää mitä tekevät", Pakkala sanoo.
"Säänsuojan sisällä lämmitettäessä on tärkeätä huomioida myös lämmön kierrättäminen suojien sisällä, jotta lämpöä ei turhaan hukata taivaalle", Treuthardt muistuttaa.
Työmaalla pitää kiinnittää huomiota myös varastointiin. Vesipitoiset materiaalit pitää viedä saman tien lämpimään suojaan, jotta ne eivät pääse jäätymään missään vaiheessa.
Talvikorjaustuotteiden varastoinnissa pitää huolehtia, että varastointiolosuhteet ovat valmistajan ohjeiden mukaiset. Talviolosuhteissa tämä tarkoittaa usein erillistä lämmitettyä suojausta tuotteille, jos niitä ei voida varastoida työmaan säänsuojan sisällä. Erityisen tärkeätä on huolehtia varastointilämpötilasta, kosteuden pysymisestä riittävän alhaisena sekä päälle satavan lumen painon aiheuttamasta rasituksesta. Jossain tapauksissa voi olla järkevää esimerkiksi tilanahtauden tai varastoinnin järjestelykustannusten vuoksi säilyttää materiaaleja rakennuksen sisällä.
Talvisaumaus onnistuu hyvin säänsuojauksen sisällä
"Teknisesti saumauksen pystyy tekemään talviolosuhteissakin ilman säänsuojauksia, toisin kuin yleisesti luullaan. Talvella pystyy hyvinkin suorittamaan saumausta ja saumausten uusimista, koska työ on lyhytkestoista, eikä lähtökohtaisesti edellytä säänsuojausta", kertoo toimitusjohtaja Anton Panschin Saumalaakso Oy:stä.
Saumausta pystyy tekemään pikkupakkasella miinus viiden asteen lämpötilaan saakka, koska saumausmassalla saadaan saman tien vesitiivis ja ilmatiivis sauma aikaiseksi. Saumausmassat eivät vaadi samanlaista jälkihoitoa kuin vaikkapa laastipaikkaus.
"Talvityössä tosin saumaajan ammattitaito korostuu, sillä kuivumisajat hidastuvat ja talvella luonnonvalon määrä vähenee".
Kun saumaus tehdään mittavamman julkisivukorjauksen yhteydessä säänsuojattuna telineiltä, se tapahtuu käytännössä samalla tavoin kuin kesätyönä tehtäessä. Olosuhteet voivat olla kesää paremmatkin, koska kesällä lämpöolosuhteet voivat vaihdella rajusti suojauksen sisällä.
"Kesähelteellä lämpötila voi nousta säänsuojausten sisällä yli 50 asteeseen, mikä pysäyttää työt hellejakson ajaksi", Panschin sanoo.
Henkilönostimien liikutteleminen lumisella pihalla, sateesta kastuneiden julkisivupintojen hidas kuivuminen ja luonnonvalon puute ovat Panschinin mukaan suurimmat esteet ilman säänsuojauksia tapahtuville saumaustöille talviaikaan. Kuivumisen hidastumisen tai luonnonvalon puutteen ei tarvitse olla ongelma, jos hankkeelle varataan riittävän pitkä toteutusaika.
Taloyhtiöiden päätössykliä pitäisi rukata
Yhdeksi suureksi esteeksi talvikorjausten teettämisessä koetaan taloyhtiöpäätösten vakiintunut vuosisykli eli se, että hankesuunnitelmapäätökset tehdään syksyllä, tilataan työt talvella ja toteutetaan ne kesällä. Tätä rytmiä pitäisi muuttaa, jotta talvikorjaukset pääsisivät mukaan kilpailutukseen.
Pakkala korostaa myös sitä, että on tärkeätä varmistaa urakoitsijoiden osaamistaso ennalta.
"Taloyhtiön kannattaa kysellä mahdolliselta urakoitsijalta ja suunnittelijoilta referenssejä siitä, että he ovat oikeasti aiemmin tehneet vastaavia talviurakoita. Jos talvikorjaaminen lisääntyy, se saattaa tuoda mukanaan toimijoita, joilla ei ole riittävää osaamista talvityöskentelystä. Siksi aiemman kokemuksen selvittäminen on tärkeätä", Pakkala ohjeistaa.
Huoltotoimenpiteisiin lisää huomiota
Yleisesti ottaen julkisivujen huoltotoimenpiteisiin pitäisi Pakkalan mukaan kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kuntotutkimuksia pitäisi teettää nykyistä useammin ja niiden pohjalta pitää tehdä kunnollinen hankesuunnitelma julkisivukorjauksille.
"Nykyisin kuntotutkimukseen lähdetään usein vasta sitten, kun vauriot ovat jo näkymissä. Silloin ollaan jo myöhässä korjausten ajoituksessa. Kuitenkin kuntotutkimuksen hinta voi olla muutaman prosentin luokkaa siitä varsinaisesta korjausurakan hinnasta. Lähinnä vain suuret kiinteistöomistajat, kuten vuokratalosäätiöt ja kaupungit tekevät riittävän tiheässä rytmissä kuntotutkimuksia", Pakkala sanoo.
Teksti: Jari Peltoranta
Kuvat: Saumalaakso Oy
Julkaistu: 11/2018