mainos_1109

Energiatehokkuus
Yhteiset tilat (talopesulat)

Oikein varustettu pesutupa säästää kuluja ja ympäristöä

artikkelikuva: Oikein varustettu pesutupa säästää kuluja ja ympäristöä

Kuva: Pixabay


Yhä enemmän pinnalle nousevat ympäristöasiat puoltavat talopesuloiden rakentamista ja käyttöä. Kovaan käyttöön tehdyt tehokkaat pesu- ja kuivauslaitteet säästävät vettä ja sähköä kotipesuun verrattuna. Samalla ehkäistään asuntojen kosteusongelmia ja vesivahinkoja sekä parannetaan asukkaiden arjen toimivuutta.

Taloyhtiöiden yhteiset pesutuvat pitävät pintansa, vaikka uusiin asuntoihin tehdään asuntokohtaisetkin pesukoneliitännät.

”Vuokratalotuotannossa kerrostaloihin tehdään pesutuvat käytännössä sataprosenttisesti, ja tavallisissa asunto-osakeyhtiöissäkin valtaosaan. Ympäristöasiat ovat varmasti yhtenä tärkeänä perusteena tälle. Asia koetaan jonkinlaisena myyntivalttinakin”, yli 40 vuotta alalla toimineen Talopesulat Oy:n markkinointipäällikkö Jorma Hyrske kertoo.

Asunto-osakeyhtiömuotoisissa taloissa talopesulan varustetaso ei välttämättä ole aivan yhtä korkea kuin vuokrataloyhtiöissä. Olettamuksena on ehkä, että asukkailla on usein oma kotipesukone, ja talopesulaa käytetään vain satunnaisesti isompien pyykkierien pesemiseen.

Kunnon laitteet maksavat hintansa takaisin

”Osassa talopesuloita tilanne on erittäin hyvä, mutta joissakin yhtiöissä on lähdetty hankkimaan niin sanottuja semi-professional- koneita, jotka ovat lähtökohtaisesti vähän tehostettuja kotikoneita. Ne eivät yleensä ole riittävän kestäviä koneita kovaan talopesulakäyttöön”, toimitusjohtaja Toni Havia Pesulatekniikka Havia Oy:stä sanoo. Pesulatekniikka Havia Oy on valtakunnallinen teollisuuspesula- sekä pääkaupunkiseudun ja lähikuntien alueella toimiva kiinteistöpesulalaitetoimittaja.

”Halpapesukoneiden käyttöiästä voi käytännössä pudottaa puolet pois verrattuna laadukkaaseen teollisuuskoneeseen. Teolliseen käyttöön tehty kone kestää 30 000–40 000 käyttötuntia pesulakäytössä. Halpakoneiden osalta päästään 10 000–15 000 käyttötuntiin”, Havia sanoo.

Toki kaikki koneet voidaan korjata, mutta halpakoneen korjaamisista tulee helposti niin paljon kuluja ja häiriötä, että korjaaminen ei ole taloudellisesti järkevää toimintaa, kun katsotaan koneen koko käyttöikää.

”Hankintahinnaltaan kalliimpi, mutta laadukas teollisuuskone tulee loppupeleissä halvemmaksi. Hankintahinnoissa on kuitenkin vain noin 25–30 prosentin hintaero”, Havia sanoo.

Hyrske on samoilla linjoilla halpakoneiden hankkimisesta.

”Me otamme niitä sitten pois parin kolmen vuoden päästä ja laitamme kunnollisen koneen tilalle. Sekin on huomioitava, että kotikäyttöön tehtyjä koneilta ei ole ohjelmoitu talopesulan tarpeisiin. Talopesulakoneella ei ole järkeä pestä valkopyykkiä kolmea tuntia, silloin pesuhuoneella ei ole talopesulalta vaadittavaa kapasiteettia. Ideana on se, että talopesulakone tekee tunnissa puhdasta pyykistä kuin pyykistä. Mikään takuu ei myöskään kata tilannetta, jossa kotitalouskone laitetaan taloyhtiön yhteiseen käyttöön”, Hyrske toteaa.

Pesutuvan päivitys putkiremontin yhteydessä

Monissa taloyhtiössä saattaa pesuhuone olla jo melko rapistunut ja koneet vanhoja. Hämärä ja huonosti toimiva pesutupa ei houkuta kävijöitä.

Laajemman putkiremontin kylkiäisenä tehtävä pesutuvan päivitys menee usein läpi yhtiökokouksessa, koska pesutuvan kustannus on pieni verrattuna putkiremontin kokonaiskuluihin.

”Erillishankkeena tehtynä joku osakas saattaa helpommin vastustaa pesulahanketta, vaikka siinä ei ole suurista summista kyse”, Hyrske sanoo.

Pesutuvan rakentamisen tai päivittämisen yhteydessä kannattaa asentaa kuivaushuoneeseen lämpöpumpputekniikkaan perustuva kuivauslaite, jos sellaista ei ennestään ole. Tällainen kuivauslaite on erittäin nopea ja energiatehokas ja tehostaa pyykin käsittelyä ja toimivuutta merkittävästi.

Putkiremontissa todennäköisesti joudutaan avaamaan pesuhuoneen viemäreitä ja putkia auki joka tapauksessa, joten tilan päivitys tapahtuu luontevasti samalla kertaa.

Putkiremontoitavissa taloissa selvitetään yleensä, haluavatko osakkaat putkiremontin yhteydessä samalla taloon pesutuvan, jos sellaista ei ennestään ole.

”Ehkä noin puolessa vastaan tulleista tapauksista pesutupa on rakennettu ja puolessa ei. Tämä on ollut hyvin taloyhtiökohtainen asia”, Astala Isännöinti Oy:n isännöitsijä Kaisa Astala kertoo. Astala Isännöinti Oy on pääkaupunkiseudulla toimiva lähes 50-vuotias perheomisteinen isännöitsijätoimisto, joka on suurimpia lajissaan.

”Vähintään toivoisin, että taloyhtiöt tekisivät putkiremontin yhteydessä ainakin varaukset nykyaikaisen pesutuvan toteuttamiseksi mahdollisesti jossakin myöhemmässä vaiheessa, kun osakaskunta vaihtuu” Astala toteaa.

Säännöllinen laitteiden vuosihuolto kannattaa

Pesukoneiden huoltokäytännöt vaihtelevat paljon taloyhtiöittäin. Osa yhtiöistä haluaa säännölliset vuosihuollot ja osa korjaa vasta sitten, kun koneet rikkoutuvat. Uusia koneita hankittaessa ei aina mietitä huoltoa lainkaan. Kuitenkin kaikki koneet tarvitsevat joskus huoltoa.

”Meillä on ollut esimerkiksi kohteita, jossa isännöitsijätoimistolla on aiemmin ollut pari kolme vikatapausta viikossa eri kiinteistöissä. Kun vuosihuoltokäytäntö otettiin käyttöön, on vikailmoituksia tullut enää 1–2 kuukaudessa. Tästä on aika helppo laskea, kuinka paljon ennakoiva pesukonehuolto säästää koneiden huoltokustannuksissa. Koneen rikkoutuminen tuottaa kustannusten lisäksi aina häiriötä asukkaille”, Havia sanoo.

Havian mukaan voidaan summata, että systemaattisen vuosihuollon kustannukset tulevat moninkertaisina säästöinä takaisin taloyhtiölle.

”Ei tarvita isoakaan vikaa kiinteistöpesukoneeseen, kun lasku on helposti muutaman satasen luokkaa. Näitä vikoja saattaa tulla viisi kertaa vuodessa. Vuosihuollon kertakustannus ei kuitenkaan ole kovinkaan paljon kertahuoltokustannusta isompi.”

Sitäkin kannattaa selvittää, kuinka nopeasti huolto on saatavilla. On merkityksellistä, meneekö huollossa kaksi viikkoa vai tapahtuuko huolto parhaimmillaan jopa saman päivän aikana.

Rahastuksessa paljon vaihtoehtoja

Pesutuvan käytöstä peritään yleensä jonkinlainen veloitus, vaikka sillä ei käytännön merkitystä taloyhtiön talouteen olisikaan.

”Taloudellisestihan talopesulan käyttömaksut eivät juurikaan tuota tuottoa taloyhtiölle. Veikkaan, että käyttömaksut tuottavat tappiota, jos kaikki kulut lasketaan oikein tarkasti. Yhdessä taloyhtiössäni talopesulan käyttö on ilmaista. Siellä ei peritä vesimaksujakaan”, Astala toteaa.

Hyrskeen mielestä pesutupa voisi olla maksuton palvelu asukkaille. Sovelluksetkin maksavat.

”Tietysti rahastus kohdistaa käyttökulut oikeille käyttäjille. Jos maksu halutaan periä, on pankkikortilla tapahtuva lähimaksujärjestelmä erittäin vaivaton ja taloyhtiönkin kannalta helppohoitoinen. Järjestelmä ei tarvitse mitään ulkopuolista hallinnoijaa. Puhelinmaksu on myös toimiva ja kohtuuhintainen kustannuksiltaan. Niitä on myös helppo hallinnoida”, Hyrske sanoo.

Havia on myös lähimaksun kannattaja

”Lähimaksussa on hyvä kustannustehokkuus käyttökustannusten osalta, kun verrataan sitä vaikka kolikkomaksamiseen, jossa suuri osa pesulatuloista menee pankkimaksuihin, kun kolikot viedään pankkiin. Toki lähimaksukin vaatii jonkinlaisen maksullisen kortinlukijan”, Havia sanoo.

Tarjolla on myös pidemmälle kehitettyjä digitaalisia yhteistilojen vuoronvaraus-, kulunvalvonta- ja maksuhallintasovelluksia, jotka voivat olla hyödyllisiä ainakin suurissa taloyhtiöissä. Näitä palveluja hallitaan nettiyhteyden kautta tai mobiilisti älypuhelimella.

”Hienot nykyaikaiset varausjärjestelmät eivät kuitenkaan sovi sellaisiin taloihin, joissa asuu senioriväestöä tai muita asukkaita, joille tämä tuottaa liian suuren kynnyksen järjestelmän käytölle. Voi olla niinkin, että pienissä taloyhtiöissä on pelkkä vuosikalenteri, johon käyttäjät merkitsevät käyttönsä. Veloitus tapahtuu tämän pohjalta kerran vuodessa. Tämäkin järjestelmä on toiminut moitteetta,” Astala toteaa.

Talopesulat
Kuva: Unsplash

Käyttäjät ratkaisevat toimivuuden

Aika ajoin mediassa ja somessa näkyy purkauksia, joissa kirotaan yhteistilojen piittaamatonta käyttöä. Hyväkään pesu- ja kuivaushuone ei toimi, jos käyttäjät eivät ota toisiaan ja pesutuvan sääntöjä huomioon. Koneet rikkoutuvat, kun niissä pestään mattoja, vaikka se on jyrkästi kiellettyä. Kuivia pyykkejä ei haeta pois. Yksikin holtiton käyttäjä voi haitata merkittävästi pesutuvan toimivuutta.

Kaisa Astala ei tunnista tällaista ongelmaa omissa kohteissaan. Hänellä on pitkäaikaisia asiakasyhtiöitä lähinnä Helsingin alueella.

”Ongelmat ovat varsin satunnaisia. Selkeät pesutuvan ja koneiden käyttöohjeet sekä säännöllinen tiedottaminen edistävät pesutuvan käytön sujuvuutta. Toki taloyhtiöiden asukkaiden yhteistoiminta sekä toisten auttaminen ja neuvojen kysyminen auttavat olennaisesti järjestyksen pysymistä”, Astala sanoo.

Teksti: Jari Peltoranta

Julkaistu: 11/2019

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
KITA 3/2024

KITA - Kiinteistö & talotekniikka



Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »