mainos_510

Energiatehokkuus
Lämmitys (maalämpö)

Maasta lämpöä myös taloyhtiöille

artikkelikuva: Maasta lämpöä myös taloyhtiöille

Yleisesti ottaen maalämpö soveltuu kaikentyyppisten kiinteistöjen lämmitysjärjestelmäksi. Rakennuksen sijainti voi kuitenkin vaikuttaa siihen, onko maalämpö oikea vaihtoehto. Monesti maalämpöjärjestelmä on sekä taloudellinen että ympäristöystävällinen investointi.

Suomessa maalämpöpumppujen asennukset taloyhtiöihin ovat Motivan tietojen mukaan yleistyneet viime vuosina.

”Esimerkiksi kerrostaloissa kiinteistön kokonaisenergiankulutusta on mahdollista pienentää maalämpöpumppujen avulla”, arvioi Motivan asiantuntija Teemu Kettunen.

”Lämmöntuotannossa tarvittava kilowattituntimäärä ja kaukolämmön kulutus vähenevät silloin merkittävästi. Tosin lämpöpumput toimivat sähköllä, joten sähkönkulutus kasvaa. On myös mahdollista tukea maalämpöjärjestelmää sähkökattilalla ja jättää kaukolämpö kokonaan pois. Toisaalta kaukolämpö pohjaa yhä enemmän uusiutuviin energialähteisiin, joten päästövähennyksiä maalämpöön siirtymisellä ei välttämättä saada.”

Kustannustehokkuutta oikeilla toimenpiteillä

Kun kiinteistössä siirrytään kaukolämmöstä maalämpöön, patterijärjestelmää ei yleensä tarvitse vaihtaa.

”Lämpöpumpun hyötysuhteeseen kuitenkin vaikuttaa se, miten tehokkaiksi patterit on mitoitettu. Parempi hyöty saavutetaan silloin, kun pattereissa kiertää matalampilämpöinen vesi.”

”Ennen kuin ryhdytään uuden lämmitysjärjestelmän hankintaan, kiinteistössä kannattaa selvittää, millaiset toimenpiteet tai niiden yhdistelmät olisivat kustannustehokkaimpia. Energiatehokkuudesta kannattaa ottaa ensin ’löysät pois’. Lämmöntalteenotto poistoilmasta on tästä yksi hyvä esimerkki. Selvityksissä kannattaa tarkastella myös elinkaarikustannuksia”, Kettunen suosittaa.

”Muun muassa Aalto-yliopiston tutkimusten mukaan maalämpö voi olla kustannustehokas vaihtoehto myös kerrostaloissa. Asiat ovat kuitenkin paljolti kohdekohtaisia, joten eri vaihtoehtoja on hyvä selvittää.”

kuva

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Kaikissa tilanteissa maalämpöjärjestelmän asentaminen ei ole mahdollista. Tarvittavien lämpökaivojen poraukselle ei kenties saada kunnalta toimenpidelupaa, jos kiinteistö sijaitsee pohjavesialueella tai jos sen alapuolella on esimerkiksi kalliosuojia tai tunneleita.

”Lisäksi jos lämpökaivot porataan kovin lähelle toisiaan, ne ’syövät’ toistensa tehokkuutta”, muistuttaa Kettunen.

”Vaikka kaivojen etäisyydet toisistaan olisivat 20 metriä, kannattaa tehdä simulointitarkastelu siitä, riittääkö porakaivojen lämmöntuotantokapasiteetti pitkällä aikavälillä. Lämpökaivojen lämmöntuottokykyä voidaan analysoida TRT-mittauksilla eli termisillä vastetesteillä.”

Kettunen huomauttaa, että maalämpöjärjestelmän kannattavuus voi johtua monesta eri tekijästä.

Muun muassa kallion syvyys maanpinnasta vaikuttaa jonkin verran kaivojen poraamisen kustannuksiin. Toisaalta kalliosyvyydet voivat vaihdella myös saman tontin eri kohdissa. Geologian Tutkimuskeskuksella (GTK) on perusaineistoa kallioperäsyvyyksistä eri alueilla.

”Joskus lämpökaivoja on myös alimitoitettu. Asiat kannattaa suunnitella huolella etukäteen, jotta taloyhtiössä on helpompaa tehdä asioista oikeita päätöksiä”, Kettunen tähdentää.

Porakaivoja piha-alueelle

Rototec Oy toteuttaa maalämpöjärjestelmiä erilaisissa kiinteistöissä.

”Meillä on pitkä kokemus maalämpöjärjestelmien suunnittelusta, niiden oikeasta mitoituksesta ja maalämpökaivokenttien toteutuksesta”, kertoo aluemyyjä ja geoenergian asiantuntija Jaakko Jokitalo Rototec Oy:stä.

Lämpökaivojen poraamisessa käytetään porauskoneella ja kompressorilla varustettua kuorma-autoa, joka on 12 metrin pituinen ja painaa noin 30 tonnia. Maalämpökaivoihin sijoitetaan tehdasvalmisteisia lämmönkeruuputkia.

”Maalämpö soveltuu lähtökohtaisesti kaikenlaisiin kiinteistötyyppeihin, joissa on riittävästi piha-aluetta kaivojen poraamista varten”, Jokitalo vakuuttaa.

”Vaikka kallio olisi syvällä maanpinnasta, se ei ole este projektin toteuttamiselle. Silloin pehmeän maan osuutta putkitetaan vaan syvemmälle, mikä jonkin verran nostaa järjestelmän hankintahintaa.”

Taloyhtiöllä on vaihtoehtoja

Jokitalon mukaan kiinteistöön voidaan hankkia maalämpöjärjestelmä kahdella tavalla.

”Taloyhtiö voi ottaa suoraan yhteyttä maalämpötoimittajaan, joka kartoittaa tilanteen ja mitoittaa järjestelmän kiinteistön energiankulutuksen mukaan.”

”Toinen mahdollisuus on hankkia ensiksi ulkopuolinen suunnittelija, joka kilpailuttaa hankkeen. Varsinkin isoille taloyhtiöille tämä voi olla kannattavampi toimintatapa.”

”Monesti taloyhtiöille tehdään useita tarjouksia, mutta niiden vertaileminen saattaa olla hankalaa. Joskus maalämmön kylkiäisenä tarjotaan jonkinlaista talotekniikkaa, kuten järjestelmän etäohjausta ja valvontaa.”

Taloyhtiöiden maalämpöjärjestelmällä lämmitetään tyypillisesti sekä käyttövesi että lämmönjakoverkoston vesi.

”Nykypäivän lämpöpumpputekniikalla maalämpö sopii kaikille patterityypeille. Kuitenkin paras hyötysuhde saadaan matalalla patteriveden lämpötilalla”, Jokisalo toteaa.

Uusi järjestelmä Munkkiniemeen

Kesällä 2020 Rototec toteutti maalämpöjärjestelmän esimerkiksi Perustie 28:n taloyhtiöön Helsingin Munkkiniemessä yhteistyössä Tom Allen Seneran kanssa. Kyseessä on 1950-luvulla rakennettu asuintalo, jossa on 43 asuntoa ja 5–6 asuinkerrosta.

kuva

Talossa oli aiemmin kaukolämpöjärjestelmä. Kiinteistön lämmitysjärjestelmä voitiin kytkeä uuteen järjestelmään sellaisenaan. Tontille porattiin yhdeksän maalämpökaivoa, joiden syvyys on 400 metriä.

”Koska kohteen tontti oli ahdas, porasimme syvempiä kaivoja tavanomaisen 300 metrin sijaan”, arvioi Jokitalo.

Yhden kaivon poraamiseen meni noin kaksi työpäivää, joten poraukset valmistuivat kolmessa viikossa.

Investoinnin myötä taloyhtiön arvioidaan säästävän vuosittain noin 25 000 euroa lämmityskustannuksissa.

”Kun lainanhoitokulut otetaan huomioon, investointi maksaa itsensä takaisin noin 11 vuodessa. Maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuaika saattaa kohteesta riippuen olla lyhyempikin”, Jokitalo pohtii.

Suunnitelmat lämmönjakojärjestelmän tasapainotusta ja patteriventtiilien vaihtoja varten laati Suomen Energiainsinöörit Oy:n Anssi Luhtamäki.

Ekologisuutta ja kustannussäästöjä

Asunto Oy Perustie 28:n puheenjohtaja Sakari Lehtinen kertoo, että taloyhtiössä päätettiin siirtyä maalämpöön talon lämmityksen ekologisuuden parantamiseksi ja lämmityskulujen säästämiseksi.

”Tiedossamme oli myös onnistunut maalämpöremontti toisessa kerrostaloyhtiössä, jossa säästöt olivat toteutuneet ennusteiden mukaisina.”

”Selvisi, että meidän tapauksessamme yli 300 000 euron maalämpöremontin ennustetaan maksavan itsensä takaisin säästöinä hieman yli 10 vuodessa. Yhtiökokouksen päätös syntyi yksimielisesti. Pitkällä tähtäimellä tällainen investointi mahdollistaa merkittävän liikkumavaran taloyhtiön talouden hallinnassa”, Lehtinen perustelee.

Hänen mukaansa remontti oli kokonaisuutena ongelmaton taloyhtiön kannalta.

”Tukenamme oli heti suunnittelusta alkaen Suomen Energiainsinöörit Oy:n Ilkka Huovari, jonka osaamisesta ja kokemuksesta oli taloyhtiölle paljon hyötyä remontin eri vaiheissa.”

Huovari vastasi Munkkiniemen hankkeessa töiden kilpailutuksesta ja projektivalvonnasta.

”Kun poraukset, laiteasennukset ja jälkien korjauksetkin sujuivat ripeästi ja siististi, remontti tuntui yllättävänkin sujuvalta. Työmaakokouksissa asiat selitettiin ymmärrettävästi, mikä helpotti päätöksentekoa remontin aikana”, Lehtinen kiittelee.

”Koska talon energiatehokkuus parani merkittävästi, luvassa on toivottavasti vielä myös ARAn energia-avustus, jota olemme hakeneet Suomen Energiainsinöörien laatimalla hakemuksella.”

Lupien saaminen entistä helpompaa

Kun lämpökaivoja porataan pihoille kaupunkien keskusta-alueiden tuntumassa, porauksesta aiheutuviin mahdollisiin meluhaittoihin kannattaa varautua ja tiedottaa työmaan aikatauluista lähialueen asukkaille etukäteen.

”Perustie 28:n kiinteistössä poraukset sujuivat ilman ongelmia ja maalämpöjärjestelmä toimii ilmeisen hyvin. Tilaajat ovat olleet tyytyväisiä”, sanoo Jokitalo.

”Tämäntyyppiset asuintalot, joissa on aiemmin käytetty kaukolämpöä, ovat varsin tyypillisiä maalämmön asennuskohteita. Järjestelmän uusimisella saadaan säästöä lämmityskuluissa ympäristöystävällisellä tavalla.”

Vuosittain Rototec Oy:llä on Jokitalon mukaan useita satoja maalämpöprojekteja – Suomen ohella myös Ruotsissa ja Norjassa.

”Maalämmön suosio lisääntyy, ja lupien saaminen lämpökaivojen porauksiin on vuosien mittaan helpottunut. Kunnissa jo ymmärretään, että maalämpö vähentää ilmastopäästöjä”, Jokitalo toteaa.

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Rototec Oy

Julkaistu: 01/2021

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje

mainos_507
mainos_487
mainos_583
mainos_511
mainos_581



Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »