Isännöinti & hallitus
kita-LAKI
LVI
Putkiremontit

Taloyhtiöt siirtyvät maksamaan vedestä kulutuksen mukaan

Kuva: Pixabay

Osakkaiden taloyhtiölle maksamat vesimaksut määräytyvät uuden lakimuutoksen myötä vastaisuudessa asennettavien vesimittareiden perusteella. Eduskunta hyväksyi EU:n energiatehokkuusdirektiiviin pohjautuvat lait 3.11.2020.

TALOYHTIÖIDEN KANNALTA muutos ei ole erityisen dramaattinen: monessa asuntokohtaisilla vesimittareilla varustetussa taloyhtiössä vesimaksut määräytyvät jo nyt mittarin lukemien perusteella. Asuntokohtaiset vesimittarit tulivat pakollisiksi uudiskohteissa jo vuonna 2011 ja käyttövesiputkistojen uusimisen yhteydessä vuonna 2013.

EU:n energiatehokkuusdirektiiviin pohjaava uudistus tähtää vedenkulutuksen vähentämiseen. Kuinka suuri säästö sitten on realistinen? – Motivan ja Työtehoseuran kesällä 2020 julkaisemassa selvityksessä arvioidaan, että kotitalouksien vedenkulutus vähenee noin kahdeksan prosenttia, kun vedestä laskutetaan todellisen kulutuksen mukaan.

Uudistuksen uskotaan kannustavan asukkaita vähentämään vedenkulutusta ja myös säästöjen tuomat rahalliset hyödyt saa asukas itse. Lämmin käyttövesi vaikuttaa merkittävästi kiinteistön energiankulutukseen ja siten myös asumisen hiilijalanjälkeen.

Koskeeko meidän taloyhtiötämme?

Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy toteaa, että muutokset koskevat niitä taloyhtiöitä, joissa lain voimaantulon jälkeen haetaan rakennuslupaa käyttövesiputkistojen uusimiselle tai uudisrakentamiselle.

”Näihin kohteisiin on asennettava kylmän ja lämpimän veden kulutusta mittaavat etäluettavat vesimittarit, joita on käytettävä taloyhtiön vesikustannusten jakamiseen”, toteaa Pylsy.

Näissä taloyhtiöissä laki menee yhtiöjärjestyksen ohi, eli etäluettavat vesimittarit toimivat kustannusten jakamisen perusteena, vaikka yhtiöjärjestykseen olisi aiemmin kirjattu muuta. Yhtiöjärjestyksiä ei myöskään tarvitse pelkän vesimittariasian takia päivittää.

Kiinteistöliitta, Petri Pylsy, vesimittaritartikkeli
Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy sanoo, että jos vesimittareita ei ole tai ne on asennettu ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa, määrää yhtiöjärjestys edelleen sen, kuinka vedestä aiheutuvat kustannukset taloyhtiössä jaetaan.
Kuva: Kiinteistöliitto / Rousi Visions

”Jos vesimittareita ei ole tai ne on asennettu ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa, määrää yhtiöjärjestys edelleen sen, kuinka vedestä aiheutuvat kustannukset taloyhtiössä jaetaan”, Pylsy täsmentää.

Taloyhtiöissä, joita uudistukset koskettavat, vedenkulutustiedot on annettava osakkaalle kuukausittain. Kun tiedot ovat jatkuvasti saatavilla asuntoon asennetun vesimittarin tai etäluentaan perustuvan verkkopalvelun kautta, pidetään sitä riittävänä tietojen toimittamisena.

Muutos tulee viemään vuosia

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Eriika Melkas muistuttaa, että taloyhtiöiltä ei odoteta välittömiä toimenpiteitä, vaan pikemminkin valppautta ja varautumista remonttien edellä.

”Lakiuudistuksella ei ole välitöntä vaikutusta olemassa oleviin taloyhtiöihin, ennen kuin tulee se putkiremontin aika ja asennetaan asianmukaiset etäluettavat vesimittarit. Sitten ne siirtyvät tämän säätelyn piiriin.”

Melkas huomauttaa, että samassa lakipaketissa on mukana myös lämpöenergiamittarit, jotka tulevat etäluettavuuden osalta säätelyn piiriin sitä mukaa, kun niitä vaihdetaan uusiin. Lämpöenergiamittareilla on myös aikaraja:

”Vuoden 2027 alku on leikkauspiste lämpöenergiamittareiden osalta, siihen mennessä etäluettavat rakennuskohtaiset lämpöenergiamittarit pitäisi olla kaikkialla.”

Vesimittarien osalta ei samanlaista ”deadlinea” ole haluttu käyttää – ja syykin on selvä: ”Vesimittareita on niin paljon, paljon enemmän kuin lämpöenergiamittareita, joten määräajan asettamista ei pidetty kustannustehokkaana.”

Työ- ja elinkeinoministeriö,Eerika Melkas, vesimittaritartikkeli
Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Eriika Melkas sanoo, että vuoden 2027 alku on leikkauspiste lämpöenergiamittareiden osalta ja siihen mennessä etäluettavat rakennuskohtaiset lämpöenergiamittarit pitäisi olla kaikkialla.
Kuva: Työ- ja elinkeinoministeriö / Aleksi Malinen

Vuosia valmisteluputkessa

Energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan joulukuussa 2018. Direktiivi edellyttää, että uusiin moniasuntoisiin rakennuksiin on asennettava huoneistokohtaiset etäluettavat lämpimän veden kulutusmittarit ja lämpimän käyttöveden laskutuksen on perustuttava mitattuun kulutukseen.

Lainvalmisteluprosessissa oli tehty mittavaa kansallista yhteistyötä eri osapuolten kesken kuitenkin jo siinä vaiheessa, kun direktiiviä vielä hiottiin valmiiksi EU-tasolla. Direktiivin implementaatiovaihe päättyi 25.10.2020, eli kotimainen lainsäätäjä ei aivan tähän aikatauluun ehtinyt – mutta melkein.

Kiinteistöliitto pitää kansallisessa lakipaketissa hyvänä ratkaisuna esimerkiksi sitä, ettei se velvoita taloyhtiöitä asuntokohtaiseen lämmityskustannusten jakolaitteiden asentamiseen. Tämä olisi tehtyjen selvitysten perusteella ollut suomalaisissa taloyhtiöissä rahan hukkaan heittämistä, kun nyt nämä rahat ovat käytettävissä todelliseen taloyhtiöiden energiatehokkuuden parantamiseen.

Järki käteen

Kiinteistöliitto on tyytyväinen lainsäätäjän ratkaisuun myös siitä, ettei taloyhtiöitä velvoiteta muuttamaan jo aiemmin asennettuja vesimittareita etäluettaviksi vain pelkän etäluvun vuoksi.

”Kansallisessa lainvalmistelussa suomalaiset ministeriöt ja Energiavirasto ovat osoittaneet hyvää asiantuntemusta ja ymmärrystä suomalaisen asuntoosakeyhtiöjärjestelmän käytännöistä ja niiden vaikutuksista energiatehokkuusdirektiivin soveltamiseen”, Pylsy kiittelee.

Kiinteistöliiton mukaan lakimuutos ei tuo taloyhtiöille kohtuuttomia lisävaatimuksia, eikä muutoksen pitäisi tuoda myöskään merkittäviä lisäkustannuksia isännöinnin lisääntyvien tehtävien muodossa.

Nämä asiat muuttuvat:

Uusiin ja putkiremointoitaviin moniasuntoisiin rakennuksiin on lain voimaantulon jälkeen asennettava etäluettavat huoneistokohtaiset käyttöveden mittarit. Vesimittareiden asentamisesta säädetään ympäristöministeriön asetuksella.

Uuden lainsäädännön mukaan vedestä perittävän korvauksen perusteena on oltava luotettavasti mitattu todellinen kulutus. Vaatimus koskee sellaisia asuinrakennuksia ja monikäyttöisten rakennusten asunto-osia, jotka hakevat rakennuslupaa lain voimaantulon jälkeen.

Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajalle on vastikkeen laskutuksen yhteydessä annettava tiedot sen perusteena olevasta lämpimän ja kylmän käyttöveden todellisesta kulutuksesta ja muista vastikkeen määräytymisen perusteista.

Myös vuokralaiselta vedestä perittävän korvauksen on uuden lain mukaan perustuttava luotettavasti mitattuun todelliseen kulutukseen silloin, kun kiinteistössä on vedenkulutusta mittaavat huoneistokohtaiset mittarit. Vuokralaiselle on korvauksen laskutuksen yhteydessä annettava tiedot laskutuksen perusteena olevasta veden mitatusta kulutuksesta ja muista korvauksen määräytymisen perusteista.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Jätevesi dominoi vesilaskua?

Vesilaitoikset laskuttavat kotitaloudelta sekä käytetystä puhtaasta vedestä että syntyvästä jätevedestä. Osa vesilaitoksista perii lisäksi hulevesimaksua, joka ei ole riippuvainen käyttöveden kulutuksesta. Hulevesimaksu sisältyi aiemmin jätevesimaksuun.
Jäteveden osuus vesilaskussa on usein selvästi suurempi kuin puhtaan veden osuus. Koska vesi laskutetaan vesimittarin mukaisen puhtaan veden kulutuksen mukaisesti, on asiakkaan maksettava jätevesimaksu myös silloin kun vesi käytetään esimerkiksi pihanurmikon kasteluun tai auton pesuun, vaikka kulutettu vesi ei silloin päädykään jätevetenä vesilaitokselle.
Omakotitaloissa ja pienissä taloyhtiöissä, joissa sadeveden keräys on mahdollista, voi sitä käyttää muun muassa auton pesuun tai nurmikoiden kasteluun, jolloin puhdasta hanavettä säästyy

Lähde: Motiva

Julkaistu: 02/2021