Julkisivut
Katot (kattosaneeraus)
Kiinteistöhuolto

Kiinteistöjä voidaan korjata talvellakin

Kuva: KITA / Liisa Hyvönen

Usein taloyhtiön remontointi talviaikaan on yllättävän kannattava vaihtoehto. Talvityöt vain vaativat erityisen huolellista ennakkosuunnittelua sekä kokeneita ja osaavia toteuttajia. Viime kädessä talvikorjauksissa on pystyttävä ottamaan vallitsevat sää-, lämpö- ja kosteusolosuhteet hallintaan oikealla ja järkevällä tavalla.

TALVIKORJAUKSET TALOYHTIÖISSÄ ovat olleet takavuosina Suomessa melko harvinaisia, koska rakennuttajilta on puuttunut tietoa talviremonttien oikeanlaisista toteutuksista ja niiden vaikutuksista korjaustöiden hintaan. Samalla monet ovat pelänneet talvesta mahdollisesti aiheutuvia kosteus- ja jäätymisongelmia töiden aikana.

Valtaosa remonteista on näistä syistä teetetty kesällä, lomakausien aikana. Tämä kuitenkin on johtanut siihen, että kaikille korjaustöille ei ole aina riittänyt tekijöitä. Se puolestaan on nostanut kesäaikaan ajoitettujen remonttien kustannuksia sekä helposti aiheuttanut viivästyksiä aikatauluihin.

Talviaikaan taloyhtiöt voivat saada urakoitsijan tekemään kiinteistöjensä korjaustöitä selkeästi huokeampaan hintaan kuin sesonkiaikaan kesällä. Osa tavarantoimittajistakin myy talvella rakennustuotteitaan edullisemmin kuin kesäkaudella.

Samaten talvella urakoitsija onnistuu helpommin rekrytoimaan ammattitaitoisia työntekijöitä työmaille, koska suuri osa rakentajista on silloin joko vajaatyöllistettyinä tai lomautettuina.

Laajat korjaushankkeet sopivat talvikauteen

Talvikaudelle ajoitettavien korjaustöiden kannattavuus riippuu paljolti korjauskohteesta.

Jos on tarkoitus korjata esimerkiksi parvekkeita, niiden remontointi onnistuu talvella hyvin jo siksi, että asukkaat eivät talviaikaan käytä parvekettaan läheskään yhtä paljon kuin lämpiminä vuodenaikoina.

Parvekkeiden talvikorjausten tapauksessa taloyhtiön voisi olla hyvä päättää remontista keväällä, minkä jälkeen työt voidaan suunnitella viimeistään syksyllä. Silloin urakoitsijoilta saadaan tarjoukset ennen vuodenvaihdetta, joten korjaukset on mahdollista tehdä talvityönä.

Parvekkeiden lisäksi julkisivuja on jo kauan osattu korjata myös talvisissa olosuhteissa. Sääsuojat – kuten huput ja pressut – ovat siis jo korjausrakentajille tuttuja. Niiden käyttö on lisääntynyt myös kesäaikaan tehtävissä kiinteistöremonteissa. Kesälläkin suojausta voidaan joskus joutua harkitsemaan esimerkiksi pölyävien puhdistusmenetelmien takia tai kosteudenhallinnan parantamiseksi.

Jos kiinteistössä tarvittavat korjaustoimet ovat niin laajoja, että ne kestävät koko vuoden tai kauemmin, sääsuojaa todennäköisesti tarvitaan työmaalla joka tapauksessa.

Oikeantyyppisellä sääsuojauksella pyritään myös varmistamaan korjaustyön laatu ehkäisemällä eristeiden ja muiden rakenneosien kostumista. Suoja voi peittää joko koko rakennuksen tai pelkästään jonkin osan tai osia siitä.

Suojan rakentaminen ei yleensä ole taloudellisesti kannattavaa silloin, kun talvella tehdään vain jokin yksinkertainen korjaustyö – vaikkapa julkisivun maalaus. Talveen ajoittuva remontti voi sopia paremmin laajemmille ja monipuolisemmille korjausurakoille, joissa vaikkapa julkisivuja puretaan ja sitten päällystetään tai eristetään uudestaan.

Toisaalta huolellisesti tehty sääsuojaus on rakennukselle ikään kuin ylimääräinen lisäeristekerros, joten sen myötä ehkä voidaan samalla vähentää kiinteistön varsinaisen talvilämmityksen aiheuttamia energiakustannuksia.

Sääsuojalla saadaan olosuhteet oikeiksi

Talvikorjauksia on viime vuosina tutkinut muun muassa Toni Pakkala Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY). Hänen selvitystensä mukaan sääsuojauksen merkittävin hyöty on olosuhteiden hallinta – mikä toisaalta voi olla toteuttajille varsin haasteellista.

Hyvin suunnitellulla ja toteutetulla sääsuojauksella olosuhteet pysyvät hallinnassa sekä korjauksen että jälkitöiden ajan. Ellei työmaalla olisi sääsuojauksia, jokin odottamaton sadekuuro voisi aiheuttaa pahoja vahinkoja vaikkapa eristevilloille. Jatkuvammat sateet taas johtaisivat ikäviin viivästyksiin työmaan aikatauluissa.

Yleensä suuri osa talvikorjauksen kustannuksista syntyy sääsuojauksesta ja sen lämmityksestä. Sopiva sääsuoja on laadukas ja se voidaan saada riittävän ilmanpitäväksi.

Huppu tai vastaava sääsuoja on tyypillisesti lämmitetty, joko kokonaan tai lämmitysosastoittain. Sääsuojan alla kohdelämmitystä voidaan hoitaa esimerkiksi säteilylämmittimillä tai – suurempien alueiden tarvitessa lämmitystä – tehokkaalla puhallinlämmityksellä. Olosuhteiden seuranta sääsuojan suojaamalla alueella on tärkeä kysymys, jotta lämpötila ja kosteus pysyvät sopivina. Erikoistilanteissa työmaalle voidaan suunnitella myös varalämmitysjärjestelmä, jotta esimerkiksi tärkeät työvaiheet eivät viivästy tai mene pilalle sähkökatkojen takia.

Jos sääsuojan avulla saadaan työmaan olosuhteet tarkasti hallintaan, työn laatu on mahdollisesti jopa parempaa kuin kesäkaudelle ajoitettavissa remonttihankkeissa.

Sääsuojausta työmailla käytettäessä on syytä kiinnittää erityistä huomiota työturvallisuuteen.

Hupun alla tarvitaan ensiksikin kunnollista työ- ja kulkuvalaistusta, jotta kaatumis- tai putoamistapausten riski ei kasva. Niin ikään sääsuojan paloturvallisuuteen sekä mahdollisten lumien, jäiden ja sulamisvesien poistamiseen liittyvät turvallisuuskysymykset työmailla vaativat tarkkaa harkintaa.

Talviajan remontteihin ammattilaiset asialle

Monesti talvikauden kiinteistöremonttien aikana on perusteltua järjestää erillinen lämmitetty suojaus korjaustöissä tarvittaville rakennustuotteille, mikäli niitä ei pystytä varastoimaan varsinaisen sääsuojan sisäpuolelle. Tällöin on kiinnitettävä huomiota siihen, että säilytystila pysyy kuivana ja lämpötilaltaan varastointiin soveltuvana.

Toisaalta on varottava, että herkkien rakenneosien päälle ei varastoinnin aikana pääse kertymään niin paljon lumikuormaa, että lumen paino aiheuttaisi tuotteille vaurioita.

Talviremontin tilaajan – taloyhtiön tai isännöitsijän – on syytä varmistaa, että sekä töiden suunnittelija että urakoitsija ovat tehneet talvikorjauksia ennenkin.

Yksi selkeä johtopäätös TTY:n talvikorjausselvityksistä on, että marraskuun ja huhtikuun välille ajoitettavat remonttihankkeet voivat usein olla taloyhtiöille edullisempia ja muutoinkin kannattavampia kuin ruuhkaisen kesäajan korjausprojektit. Viitsimistä ja osaamista kuitenkin tarvitaan työkalupakkiin.

Teksti: Ari Mononen

Lähde:
- Pakkala, Toni: Korjaaminen talvella on olosuhdehallintaa.
Betoni n:o 3/2018.
- TTY: Julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjausohje.
BY-Koulutus Oy:n julkaisu n:o 70.

Julkaistu: 02/2021

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje