Kiikarissa energiaremppa?

Taloyhtiöissä haaveillaan nyt energiaremontista. Isännöintiliiton tuoreen Putkiremonttibarometrin mukaan lähes 60 prosenttia isännöitsijöistä on sitä mieltä, että energiasäästö ohjaa taloyhtiöiden päätöksentekoa tulevaisuudessa – kun taas viime vuonna vastaava luku oli 38 prosenttia.

Epäilemättä lähes kaikkien tulevien remonttien yhteydessä ainakin selvitetään myös energiatehokkuuden parantamista. Putkiremonttibarometri antaa osviittaa siitä, että korjausrakentamisessa voimakkaasti kasvava ala on nimenomaan energiatehokkuuden parantaminen.

Vaikka taloyhtiöissä onkin tällä hetkellä suurta kiinnostusta parantaa energiatehokkuutta, käytännön toteutuksessa on kuitenkin isoja haasteita. Energiaremontteja jarruttavat mm. epätietoisuus remonttien toteutustavoista ja kustannuksista. Energiaremontteihin liittyvää tietoa on kyllä tarjolla, mutta se on hajallaan ja sitä on hankalaa vertailla.

Taloyhtiöissä ei aina myöskään uskota tarpeeksi kaikkiin energiatehokkuuden hyötyihin ja taloudelliseen kannattavuuteen. Yleisesti pohdinnassa on ainakin kysymys siitä, että voidaanko energiaremontista saaduilla säästöillä todella rahoittaa koko remontti? – Asukkaiden keskuudessa voi esiintyä monenlaista ajatusta ja ”satavarmaa” tietoa.

Energiaremontti tehdään usein ison peruskorjauksen yhteydessä, joita parhaillaan tehdään eniten 1960-luvun lopulla valmistuneisiin taloyhtiöihin. Isännöintiliitto toivoo valtiolta lisää toimenpiteitä, jotta välttämättömät remontit eivät jää rahan takia toteuttamatta.

Toivelistan kärkisijoilla ovat kotitalousvähennyksen ulottaminen taloyhtiöiden remontteihin sekä valtion takauslainajärjestelmän uudistaminen energiatehokkuutta parantavalla kannustimella.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on myöntänyt vuoden 2020 alusta lähtien avustusta asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin. Tavoitteena on pienentää asumisen ilmastopäästöjä.

Energia-avustusta voidaan myöntää monenlaisiin asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin ja toimiin, esimerkiksi lämmitystaparemontteihin, lämmöntalteenottojärjestelmiin, kiinteistöautomaatioon, julkisivujen ja yläpohjan lämmöneristykseen, ylilämpenemistä estävään aurinkosuojaukseen, vettä säästäviin toimenpiteisiin sekä järjestelmien säätöön. Päätökset tehtävistä toimista tekee rakennuksen omistaja ja päätökset avustettavaksi hyväksyttävistä kustannuksista ARA.

Avustuksen saamisen ehtona on, että korjaushanke parantaa koko rakennuksen energiatehokkuutta vähintään asetuksessa mainitun määrän, mikä on rakennusluokasta riippuen 20 % tai 30 % enemmän kuin korjaamista koskevat säädökset yleensä edellyttäisivät. Monesti tarvitaan useita toimenpiteitä, jotta rakennuksen energiatehokkuus paranee riittävästi.

Ensimmäisen vuoden aikana asuinrakennusten energia-avustusta myönnettiin yhteensä 35 miljoonan euron edestä. Yhteensä hakemuksia tuli tuona aikana reilut 2 100 kappaletta ja valtaosa (31 miljoonaa euroa) avustuksesta myönnettiin asuntoyhtiöille ja ARA-yhteisöille. Sekä tälle vuodelle että seuraavalle on ”korvamerkitty” 40 miljoonaa euroa avustuksia varten.

Energia-avustus on siis vetänyt komeasti ja vanhoja rakennuksia on korjattu jopa lähes nollaenergiatasoon. Avustus on vauhdittanut erityisesti öljylämmityksestä luopumista: se sisältyy puoleen kaikista viime vuoden avustuspäätöksistä, lähes 60 prosenttiin yksityishenkilöiden ja 27 prosenttiin taloyhtiöiden hankkeista. Määrällisesti noin 350 pientalossa on vaihdettu pois öljylämmityksestä. Taloyhtiöiden vastaava luku on 70, mikä tarkoittaa reilua 1 000 asuntoa.

Taloyhtiöiden avustetuista remonteista yli puolet sisältää lämpöpumppu- ja lämmöntalteenottojärjestelmien tai aurinkoenergialaitteistojen asennuksen. Taloyhtiöt ovat innostuneet myös ikkunakorjauksiin; niitä on mukana yli 25 prosentissa avustetuista hankkeista.

Noin 10 prosenttia hakemuksista on jouduttu hylkäämään. Yleisin syy kielteiselle päätökselle on, että hakemuksesta on puuttunut liitteitä kuten energiatehokkuuslaskelmat tai kustannusarvio.

Petri Charpentier

Julkaistu: 09/2021

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje