Kiinteistöhuolto
LVI

KOLUMNI

Kohti korjausrakentamisen kasvua - LVI-alan tekijät valmiina

Kolumni by Mika Hokkanen, LVI-TU ry

artikkelikuva: Kohti korjausrakentamisen kasvua - LVI-alan tekijät valmiina

Pitkälle tulevaisuuteen ulottuva korjausrakentamisen strategia ja sen nopean täytäntöönpanon tarvetta tukevat rakennusalan toimijoiden kannanotot eivät ole kaikuneet kuuroille korville. Korjausrakentamisessa nähtiin positiivista kasvua jo ennen pandemian iskemistä. Pitkittyneiden koronarajoitusten seurauksena suuri osa muun muassa taloyhtiöiden suunnittelemista saneerauksista on kuitenkin edelleen aloittamatta.

ASUNTOJA KORJATTIIN Suomessa 6,4 miljardilla eurolla vuonna 2020. Korjauksiin käytetty rahamäärä kasvoi 6,2 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu kohdistuu erityisesti rivi-, omakoti- ja paritalojen korjauksiin. Potista kului 2,4 miljardia euroa kerrostalojen korjauksiin. Taloyhtiöiden korjausosuudessa näkyy poikkeusolojen vaikutus. Päätösten tekeminen suunnittelun ja hankkeiden aloituksista jäi lepäämään, kun epävarmuus kalvoi taloyhtiöiden hallituksia ja osakkaita. Epävarmuuden tilanne yhteiskunnassamme ei epidemian osalta ole vielä ohi, mutta korjaamisen osalta emme voi enää odottaa.

Korjausrakentamisen kasvupotentiaalista huolimatta on huolestuttavaa, että kiihtyvälläkään tahdilla ei tulla pysymään aikataulussa, jolla turvattaisiin valtiovallan asettamat kestävän kehityksen ja energiatehokuuden tavoitteet ja vaatimukset. Korjausrakentamisen määrän tulisi lähitulevaisuudessa vähintään tuplaantua. Pandemia on toiminut väliaikaisena jarruna, mutta enää välttämättömiä korjaustoimenpiteitä ei voida siirtää tulevaisuuteen. Taloyhtiöillä on hyvin tiedossa, että korjaaminen pystytään toteuttamaan täysin terveysturvallisesti. Nyt on vaan aika pistää toimeksi.

Tukia ja kannustimiakin löytyy. ARA myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020–2022. Hakemuksia on vielä mahdollista tehdä ja määrärahan loppuessa hakemukset jäävät odottamaan mahdollista lisämäärärahaa tai seuraavan vuoden määrärahaa. Olennaista on, että taloyhtiöiden päätöksentekijät ovat kattavasti tietoisia tästä mahdollisuudesta ja myös laajamittaisesti sitä pyrkivät hyödyntämään.

Valtiovarainministeriön syksyn budjettiehdotus jätti korjausrakentamista koskevan kotitalousvähennyksen ennalleen. Harmillinen linjaus, sillä juuri asuinkiinteistöjen huolto- ja korjaustöitä olisi tärkeä tukea. Korotus kannustaisi kiinteistön omistajia teettämään ammattilaisilla tarpeellisia talon viemäröintiin, lämmitykseen, ilmanvaihtoon ja rakenteisiin liittyviä huoltotöitä ja korjauksia. Tämä valtiovallan luoma kannustin on olennainen työllisyyden edistämiskeino, sillä juuri paikalliset, pienet yritykset tekevät kotitalouksille huoltoja ja korjauksia.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korotuksen tukema korjausmarkkinan kasvu kannustaisi perustamaan uusia yrityksiä, mikä puolestaan kasvattaisi verokertymää. Remonttipalvelujenkin tarjonta lisääntyisi ja helpottaisi oikean ammattilaisen löytymistä.

Asukkaan kannustin huolehtia omaisuudestaan ei pitäisi olla kiinni asumismuodosta. Nykytilanne hidastaa taloyhtiön korjaustoimia ja asettaa osakkaat eriarvoiseen asemaan omakotiasujiin nähden. Todellinen täsmäase rakennetusta ympäristöstä aiheutuvien päästöjen vähentämiseen ja ilmastotavoitteiden toteutumiseen on kotitalousvähennyksen korottaminen ja ulottaminen myös taloyhtiöiden tilaamiin korjauksiin.

Laitetaan korjaushankkeet käyntiin – tekijät ovat valmiina.

Mika Hokkanen
Toimitusjohtaja
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Julkaistu: 11/2021

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje

mainos_623
mainos_629
mainos_581
mainos_645
mainos_620
mainos_602



Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »