Energiatehokkuus

Kiinteistö kuntoon energiakorjauksilla

Asuintalojen rakenteiden energiatehokkuutta on mahdollista parantaa energiaremontilla vaikkapa julkisivun korjausten yhteydessä. Taloyhtiöiden lämmitys- ja valaistuskulujen säästämiseksi voidaan myös päivittää LVI- ja valaistusjärjestelmiä sekä optimoida energiankäyttöä.

Huippulukemiin nousseet energiamaksut huolestuttavat kiinteistöjen asukkaita ja isännöitsijöitä Suomessa ja muuallakin Euroopassa. Kovia korotuksia on viime aikoina tullut niin öljyn, kaasun kuin sähkönkin hintoihin.

Esimerkiksi maakaasun hinta nousee, koska sen kysyntä on lisääntynyt teollisuustuotannon elpyessä monissa maissa. Varmuusvarastot ovat päässeet supistumaan, sillä maakaasua käytettiin tavallista enemmän kylmän kevään aikana. Nyt lisäksi Venäjä on vähentänyt kaasuntoimituksiaan Eurooppaan.

Sähkön hintaa nosti puolestaan kuuma kesä, joka vähensi vesivoiman tuotantoa. Myös energiantuotannon laajemmat rakennemuutokset tuovat kustannuspaineita markkinahintoihin.

On siis selviä taloudellisia perusteita parantaa energiatehokkuutta kaikissa kiinteistöissä. Toki ilmasto- ja ympäristösyistä on muutenkin hyvä vähentää turhaa energiankulutusta.

Korjausrakentamisen määräykset niin ikään edellyttävät nykyisin energiatehokkuutta edistäviä uudistuksia osana kiinteistön laajoja peruskorjauksia, mikäli tällaiset uudistukset voidaan toteuttaa järkevästi ja kohtuullisin kustannuksin.

Lämpövuodot poistettava julkisivuista ja yläpohjista

Tyypillisesti julkisivuremonttien yhteydessä on mahdollista tehostaa seinien lämmönpitävyyttä vaikkapa lisäämällä eristeitä.

Jos samalla vaihdetaan vanhoja ikkunoita uudenmallisiin ja teknisesti parempiin, voidaan parantaa ikkunoiden U-arvoa sekä vähentää ilmavuotoja ja vetoisuutta. Silloin myös asumisviihtyvyys paranee.

Kattoremontteihin on kenties mahdollista liittää yläpohjan eristyksen parantaminen – esimerkiksi lisäämällä puhallusvillaa – jotta lämpö ei karkaisi talosta sitäkään kautta.

”Sähkön hintaa nosti puolestaan kuuma kesä, joka vähensi vesivoiman tuotantoa.

Vanhoissa rakennuksissa on usein paljon mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta. Toisaalta melko uusissakin taloissa saattaa olla rikkoutuneita tai väärällä tavalla asennettuja rakenteita, jotka aiheuttavat lämpöhäviöitä.

Energiakorjaustarpeet ja mahdolliset korjausvaihtoehdot kannattaa selvittää hyvissä ajoin kuntokartoituksella, ellei niitä ole jo ennakoitu kiinteistön pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmassa. Kartoituksessa rakennusvaippaa voidaan tutkia lämpökameralla, jolloin mahdolliset lämpövuotokohdat saadaan selville.

Ryhmäkorjaus voi kannattaa

On tärkeää, että energiakorjauksia harkitseva taloyhtiö selvittää suunnitteluvaiheessa eri korjaus- ja investointivaihtoehtojen kustannukset ja niiden takaisinmaksuajan, samoin kuin muutosten vaikutukset kiinteistön kokonaisenergiatehokkuuteen.

Joskus merkittävät rakennemuutokset voivat kiinteistön luonteen takia olla teknisesti liian hankalia tai raskaita toteutettaviksi – vaikkapa jos olisi uusittava ilmanvaihtokanavia tai rakennettava lisää laitetiloja.

Monesti korjaukset pystytään ajoittamaan siten, että lähellä toisiaan sijaitsevat taloyhtiöt teettävät samantyyppiset laajat remonttinsa yhtenä kokonaisuutena. Yhteistyö voi helpottaa hankkeiden kilpailuttamista ja tuoda säästöjä kokonaiskustannuksiin. Tällaisista yhteisprojekteista on saatu jo hyviä kokemuksia sekä Suomessa että ulkomailla.

Muun muassa Alankomaissa on viime vuosina saneerattu paljon vuokra-asuntoyhtiöitä nollaenergiataloiksi laajalla julkisen ja yksityisen sektorin Stroomversnelling-yhteistyöhankkeella. Siinä kustannuksia on saatu pienennettyä muun muassa kehittämällä uudenlaisia esivalmistettuja julkisivuelementtejä, joilla voidaan nopeasti remontoida vanhoja julkisivuja entistä energiatehokkaammiksi. Niin ikään on korjattu kerrostalojen kattorakenteita ja tarvittaessa vaihdettu energiajärjestelmiä.

Säästöä lämmitykseen

Yksi mahdollisuus lisätä energiatehokkuutta taloyhtiöissä, on parantaa ilmanvaihtojärjestelmiä ja talon muuta kiinteistötekniikkaa.

Lämmön ottaminen talteen huoneistojen poistoilmasta usein parantaa kiinteistön energiatehokkuutta. On arvioitu, että lämmöntalteenotolla (LTO) varustettu ilmanvaihto voi säästää lämmitysenergiaa jopa 15–30 prosenttia entiseen verrattuna. Se voi tosin lisätä sähkönkäyttöä.

Poistoilmalämpöpumppu kiinteistössä voi ottaa lämpöä talteen koneellisen ilmanvaihdon poistokanavasta ja hyödyntää sitä vaikkapa lämpimän käyttöveden tuottamiseen.

Energialaskussa voidaan säästää nykyisin myös esimerkiksi asentamalla talon kattoon tai seinille aurinkopaneeleita. Kerrostalojenkin lämmitysjärjestelmä on monesti mahdollista vaihtaa vaikkapa maalämmöksi, mikäli piha-alueelle on sallittua porata lämpökaivoja.

Nykyaikaisilla automaatiojärjestelmillä voidaan saada kiinteistön lämpötalouteen säästöjä monella tavalla. Usein muutokset parantavat myös asumisviihtyvyyttä. Eri puolille huoneistoa pystytään vaikkapa asentamaan antureita, joiden avulla optimoidaan sekä talon että asuntojen lämmitystä ja ilmanvaihtoa.

Lisäksi älykäs lämmityksenohjausjärjestelmä voi hyödyntää sääennusteita ja ohjata lämmitystä ottamalla huomioon odotettavissa olevat ulkolämpötilat. Jos kiinteistön seinät varaavat lämpöä ja tulossa on helleaalto, huoneistoa ei – asumismukavuudenkaan näkökulmasta – kannata lämmittää täydellä teholla.

Valoa asukkaille

Valaistus voi kuluttaa turhan paljon kiinteistösähköä siinäkin tapauksessa, että piha-alueelle ei ole asennettu riittävästi valaistusta.

Hyvästä kiinteistö- ja ulkovalaistuksesta ei kannata tinkiä, koska se on tärkeä turvallisuustekijä muun muassa pimeillä ja liukkailla keleillä. Valoa tarvitaan pihalla myös varsinaisten kulkureittien ulkopuolelle. Sen sijaan valaisimet ja lamput kannattaa vaihtaa energiatehokkaiksi.

Nykyaikaiset LED-valaistusjärjestelmät säästävät energiaa tyypillisesti ainakin 60 prosenttia muihin lampputyyppeihin verrattuna. Uudet LED-lamppumallit eivät kärsi lämpötilojen vaihtelusta ja soveltuvat hyvin myös ulkovalaistukseen. Lisäksi LEDien valkoinen valo ”näkyy” usein paremmin kuin katuvalon suurpainenatriumlampun oranssinkeltainen valo, vaikka lampuissa olisi nimellisesti sama valoteho.

Uudenaikainen valaistuksenohjausjärjestelmä pystyy esimerkiksi liikeanturien avulla ohjaamaan pihalla lampputehoa eniten juuri sinne, missä valaistusta tarvitaan.

Energiaa säästyy myös silloin, kun ulkovalot säädetään yön hiljaisina tunteina toimimaan vaikkapa vain 20 prosentin teholla, ellei piha-alueella ole todettu liikettä. Nykyisin liikeantureita joskus asennetaan ohjaamaan ulkovalaistuksen lisäksi myös porraskäytävien ja muiden yhteistilojen sisävalaistusta.

Oikeanlaisen taloyhtiövalaistuksen suunnittelu edellyttää ammattilaisten apua. Myös kiinteistön muiden energiakorjausten suunnittelu- ja toteutusvaiheissa kannattaa valita osaavimmat tekijät töihin.

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Pexels

Julkaistu: 12/2021