Isännöinti & hallitus
kita-LAKI
Turvallisuus

Suunnitteilla kameravalvonta taloyhtiöön?

Muista nämä tärkeät ohjeet

Kameravalvonta on yleistynyt viime vuosina nopeasti myös asuinkiinteistöissä. Kun taloyhtiössä suunnitellaan kameravalvontaa, on syytä huomioida muutamia tärkeitä asioita.

TALOYHTIÖISSÄ KIINTEISTÖÖN asennettavan kameran tarkoituksena on useimmiten kellari- ja vinttikomeromurtojen, asuntomurtojen sekä kiinteistöön kohdistuvan ilkivallan ennaltaehkäisy ja selvittäminen. Käytännössä valvontakameroita asennetaan kellarin ja vintin käytävien lisäksi myös kerrostalojen rappukäytäviin.

Vaikka kameravalvonta on yleistynyt nopeasti asuinkiinteistöissä, ei kameravalvonnasta ole omaa lainsäädäntöä. Kameravalvonnan laillisuus riippuukin lähtökohtaisesti valvonnan suorittajasta, valvotusta paikasta sekä valvonnan tarkoituksesta.

– Koska kameravalvonta vaikuttaa asumiseen ja on monessa taloyhtiössä epätavallinen hankinta, kannattaa hankintapäätös tehdä yhtiökokouksessa, jossa kameravalvonnan hankinnasta päätetään enemmistöpäätöksellä, kiinteistöjuridiikkaan erikoistuneen Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n asianajaja Marina Furuhjelm muistuttaa.

Kotirauhan piirissä saa kuvata vain luvalla

Rikoslain 24 luvussa on kameravalvontaa koskevat säädökset. Nämä koskevat yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista. Kameravalvonnassa voidaan syyllistyä salakatseluun ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen silloin, kun joku oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa kotirauhan suojaamassa paikassa oleskelevaa henkilöä. Salakatselun tunnusmerkkejä arvioitaessa on siis otettava huomioon, onko katselu tai kuvaaminen tapahtunut kotirauhan piiriin kuuluvalla alueella.

Silloin, kun valvontakamera asennetaan taloyhtiön yhteiselle piha-alueelle, kuten parkkipaikalle tai jätekatokselle, asennus ei edellytä suostumuksia asukkailta, koska kyseessä ei ole kotirauhan suojaama alue.

– Valvontakameran asentaminen vintti- ja kellaritiloihin ei mielestämme vaadi asukkaiden erillisiä suostumuksia. Alalla on kuitenkin myös esitetty näkemys, jonka mukaan kellaritilat olisivat kotirauhan suojaamia alueita, jolloin valvontakameran asentaminen vaatisi suostumukset. Sen sijaan rappukäytävä on selkeästi kotirauhan suojaamaa aluetta, joten kaikilta kerrostalon asukkailta, eli osakkailta ja muilta talossa asuvilta on saatava suostumus rappukäytävän kameravalvonnalle, Furuhjelm sanoo.

Jos valvontakamera sijoitetaan pihalle, taloyhtiön tulee huolehtia siitä, ettei kameralla kuvata yksittäisten asukkaiden käytössä olevia pihoja tai ikkunoiden kautta asuntoihin sisälle. Kameravalvonnasta tulee aina ilmoittaa näkyvällä paikalla, esimerkiksi kylteillä ”Kiinteistössä tallentava kameravalvonta”.

Tallentava kamera vaatii tietosuojasäännöstön noudattamista

Valvontakameran mahdollisella tallennusominaisuudella ei ole merkitystä, kun arvioidaan, onko syyllistytty salakatseluun vai ei, mutta sen sijaan sillä on merkitystä, kun arvioidaan tietosuojakysymyksiä. Jos taloyhtiö käyttää tallentavaa kameravalvontaa, muodostuu siitä henkilörekisteri. Tietosuojavaltuutetun kannan mukaan tallennettu ja tunnistettava kuva tai ääni on henkilötieto.

EU:n tietosuoja-asetus on tuonut velvoitteita rekisterinpitäjälle ja oikeuksia rekisteröidylle. Henkilörekisteristä täytyy laatia jokaisen tarkkailtavan saatavilla oleva tietosuojaseloste, josta tulee ilmetä mm. rekisterinpitäjän nimi, yhteystiedot, henkilötietojen käsittelyn tarkoitus ja se, mihin tietoja säännönmukaisesti käytetään. Tallenteita saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, jota varten valvontaa suoritetaan.

Tallentavassa kameravalvonnassa on lisäksi muistettava, että rekisteröidyllä, eli esimerkiksi asukkaalla, on oikeus tulla tarkistamaan mihin rekisteriin hänet on merkitty. Kameravalvonnassa tämä tarkoittaa sitä, että asukas, joka on tullut kuvatuksi, on oikeutettu katsomaan hänestä otettuja kuvia. Naapureista otettuja kuvia ei sen sijaan saa katsella.

Saako taloyhtiön asukas asentaa valvontakameran omalle pihalle tai parvekkeelle?

Jos osakas päättää asentaa kameran hallinnassaan olevalle alueelle, hänen täytyy varmistua siitä, että salakatselua ei tapahdu. Lisäksi kameran asentajan velvollisuus on huolehtia tietosuoja-asioista.

Parveke on osakashallinnassa oleva tila. Myös rivitalon piha-alue on osakashallinnassa, jos näin todetaan yhtiöjärjestyksessä. Osakkaalla on asunto-osakeyhtiölain perusteella laaja oikeus tehdä muutoksia hallinnassaan olevalla alueella. Tietyistä muutoksista pitää kuitenkin ilmoittaa taloyhtiölle etukäteen. Jos esimerkiksi kamera kiinnitetään taloyhtiön julkisivuun, tai yhtiön sähköjärjestelmään tehdään muutoksia, taloyhtiön tulee tietää tästä etukäteen.

Kameran asentanut osakas ei saa kuvata mitään muuta kuin omaa aluetta. Kamera ei saa suunnata sisälle naapurin huoneistoon, naapurin parvekkeelle tai piha-alueelle. Myös omassa hallinnassa olevien tilojen osalta osakkaan on varmistettava, että toimintaan ei liity vierailijoiden salakatselua ja että tietosuoja-asetuksen vaatimat toimenpiteet on suoritettu.

Taloyhtiön valvontakameran sijainti ja suostumukset

Kamera sijoitetaan ulko-oven ulkopuolelle ja kamera suunnataan yleiselle pihalle = osakkaiden enemmistöpäätös
Kamera sijoitetaan ulko-oven ulkopuolelle siten, että kamera kuvaa taloyhtiön porrashuoneen ulko-ovea = tarvitaan asukkaiden suostumukset, koska myös porrashuone, joka on kotirauhan suojaama alue, tulee kuvatuksi.
Kamera sijoitetaan porrashuoneeseen (kameralla ei välttämättä kuvata yksittäisten asuntojen huoneisto-ovia) = tarvitaan asukkaiden suostumukset, koska porrashuone, joka on kotirauhan suojaama alue, tulee kuvatuksi.

Kirjoittaja: Marina Furuhjelm
Asianajaja, kehitys- ja viestintäjohtaja
Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy
www.kak-laki.fi

Julkaistu: 01/2022