BLOGI

Saneerauskohteen päästövähennyskeinojen oppia Grand Hansa -hankkeesta

Kirjoittajat: Antti Ruuska ja Hanna-Maija Tikka

Ilmastonmuutos on tosiasia ja kiinteistö- ja rakennussektorilla merkittävä rooli sen hillinnässä. Energiankulutuksen vähentäminen olemassa olevassa kannassa on edelleen tärkeää, samoin kuin uudiskohteiden energiatehokkuus. Yhteiskuntamme energiajärjestelmä on kuitenkin murroksessa ja energia vähähiilistymässä kovaa vauhtia. Tästä syystä rakennusalalla painopisteen on siirryttävä aiempaa enemmän käyttövaiheen päästöistä rakentamisen ja materiaalien päästöihin. Rakennusvaiheen ja materiaalien päästöt voivat olla jo pitkästi yli puolet nykyisten uudishankkeiden päästöistä.

Ylva panostaa koko omistamassaan kannassa energiatehokkuuden parantamiseen ja vähähiilisen energian hankintaan. Uudishankkeissa energiatehokkuuden lisäksi materiaalipäästöt nousevat keskiöön. Alalla on jo olemassa vähähiilisiä materiaaleja ja ratkaisuja, mutta niitä ei ole välttämättä otettu vielä suuressa mittakaavassa käyttöön. Tarvitsemme koko ajan lisää uusia ympäristövastuullisia tuotteita ja ratkaisuja, ja niidenkin käyttöönotossa tarvitaan ensimmäisiä kohteita. Näiden mahdollistaminen, ja vähähiilisyysmuutoksen kiihdyttäminen esimerkin kautta, ovat asioita, joihin Ylva haluaa panostaa.

Grand Hansa hankkeessa Ylva ja Skanska päättivät selvittää saneerauskohteen päästövähennyskeinoja. Hankkeelle tehtiin hiilijalanjälkilaskelma, jonka avulla merkittävimmät päästölähteet selvitettiin. Laskelma osoitti selvästi energiankulutuksen keskeisen roolin. Energiankulutuksen korostuminen ei ollut yllätys, sillä vanhat rakennukset kuluttavat tyypillisesti enemmän ja toisaalta korjausrakentamisessa kuluu materiaaleja vähemmän kuin uudisrakentamisessa.

Energiatehokkuutta Grand Hansassa parannetaan talotekniikan kokonaisvaltaisella uudistamisella, lämmöntalteenoton parantamisella ja ikkunoiden energiatehokkuuden parannuksin. Lisäksi Ylva käyttää ainoastaan uusiutuvaa ostoenergiaa, jolla taklataan käytönaikaiset päästöt. Näin ollen fokus kääntyi hankkeen materiaalipuoleen. Hiilijalanjälkilaskennassa kävi ilmi, että korjaushankkeen materiaalisidonnaiset päästöt ovat uudisrakentamiseen verrattuna huomattavasti pirstaleisemmat, kun tyypillisesti suurimpia tuoteryhmiä, kuten betonia ja raudoitteita, kuluu merkittävästi vähemmän.

Grand Hansan hiilijalanjälkilaskennan tuloksena kymmenen eniten päästöjä aiheuttavaa tuoteryhmää otettiin lähempään tarkasteluun ja Skanska otti selvittääkseen niille vaihtoehtoisia, vähäpäästöisempiä tuotteita ja ratkaisuja. Päätökset toteutukseen otettavista ratkaisuista tehtiin yhteistyössä tilaajan ja urakoitsijan kesken. Kohteessa tullaan siis käyttämään mm. vähähiilistä betonia ja kierrätysteräsrakenteita. Muiden ratkaisujen osalta selvitystyöt ovat edelleen käynnissä ja päätöksiä tehdään hankkeen edetessä.

Jokaiseen hankkeeseen löytyy keinoja pienentää päästöjä, riippumatta siitä miten pitkällä hankkeessa ollaan. Suurin vaikutus saavutetaan, kun vähähiilisyys on osa suunnittelua alkumetreiltä lähtien. Energiatehokkuus, rakenteiden keventäminen ja vähähiilisiä tuotteita suosiva suunnittelu toimii pohjana vähähiilisen kokonaisuuden saavuttamisessa.

Vähähiilinen rakentaminen myös vaatii kaikilta alan toimijoilta muutosta ja joustavuutta. Grand Hansa hankkeessa olemme kantapään kautta, yhteistyössä, oppineet, että vähähiilisyys vaatii kykyä muuttaa toimintatapoja lennossa, keskustella haasteista avoimestI ja viilata totuttuja toimintatapoja huomioimaan vähähiilisyys yhtenä tekijänä siinä missä kustannukset tai laatukin.

Antti Ruuska
Chief Sustainability Office
Ylva

Hanna-Maija Tikka
Ympäristöpäällikkö
Skanska Oy

Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita. Lue kaikki blogit osoitteesta: figbc.fi

Julkaistu: 12/2021

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje