Työturvallisuus kuntoon sopivilla suojavarusteilla

Rakennus- ja korjaustöissä on tärkeää saada kiinteistö hyvään asumiskuntoon. Toisaalta on olennaista huolehtia työntekijöiden terveydestä ja työnteon turvallisuudesta.

JOS TYÖMAALLA tehdään purkutöitä tai muutoin rikotaan rakenteita, ilmaan voi sekoittua terveydelle haitallista pölyä. Myös esimerkiksi eristys- tai hiomatöihin voi liittyä pölyriskejä.

Kosteusvaurioita korjattaessa vaarana ovat homepölyt, joista usein aiheutuu hengitystieinfektioita ja pitkäaikaisen altistuksen jälkeen ehkä myös työperäistä allergiaa tai astmaa. Toisaalta asbesti, kivihiilipiki ja muut erityisen haitalliset aineet voivat pölistessään aiheuttaa työntekijöille muun muassa asbestoosia, pölykeuhkoa tai jopa syöpäsairauksia.

Lisäksi ilmassa leijuvat todella pienikokoiset hiukkaset ovat haitallisia jo siksi, että ne helposti tunkeutuvat syvälle keuhkorakkuloihin ja päätyvät sieltä ehkä edelleen verenkiertoon.

”Pölynhallinnalla pyritään vähentämään työturvallisuusriskejä, joita esiintyy paljolti rakennusalalla tai kiinteistöhuollossa. Turvallisuuden parantaminen on haastavaa ja monipuolista työtä”, linjaa Suomen Työturvallisuuden Liitto STYL ry:n toiminnanjohtaja John Bergman.

Riskit kartoitetaan

Aluksi tehdään riskikartoitus siitä, millaisia työturvallisuusriskejä kiinteistön työmaalla todennäköisesti tulee vastaan.

Riskikartoitusta ei tarvitse tehdä esimerkiksi taloyhtiön omin voimin, vaan avuksi voidaan kutsua ammattiväkeä. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen tai AVI:n tarkastajat osaavat kertoa, millaisia vaarallisia aineita työntekijät kohtaavat työmaalla.

”Kartoituksen jälkeen pohditaan, millaisten ratkaisujen avulla vaaroja olisi mahdollista välttää. Sopivien turvavarusteiden hankkiminen on yksi mahdollisuus parantaa työturvallisuutta”, sanoo Bergman. Ensi vuonna 50 vuotta täyttävä STYL ry edustaakin paljolti suojavarusteiden ja turvalaitteiden valmistajayrityksiä sekä kehittää yritysten ja viranomaisten välistä yhteistoimintaa.

”Suojaimet eivät kuitenkaan ole ensisijainen ratkaisu. Niitä tarvitaan vasta sitten, jos teknisillä ratkaisuilla ei saada parannettua turvallisuutta.”

”Asbestinpurkutyöt ovat tulleet luvanvaraisiksi.

”Vaikkapa maalaustöissä voidaan ehkä käyttää vesiliukoisia maaleja sen sijaan, että käytettäisiin liuotinpohjaisia – joihin liittyy enemmän terveysriskejä. Kuitenkaan tällaiset keinot eivät aina riitä, joten suojavarusteitakin tarvitaan. Monesti ne ovat jopa ainoa vaihtoehto”, Bergman arvioi.

Tieto lisää turvallisuutta

Nykyisin erityisesti asbestin riskit tiedetään jo varsin hyvin, joten niiltä osataan usein suojautua.

”Entisaikaan vaaroja ei tunnettu samalla tavoin, ja nykyäänkin asbestia voi tulla vastaan purkutöiden yhteydessä”, muistuttaa Bergman.

”Asbestinpurkutyöt ovatkin jo tulleet luvanvaraisiksi. Nykyaikana tajutaan yhä paremmin myös monien muiden aineiden ja niistä hengitysilmaan irtoavan pölyn aiheuttamat vaaratekijät.”

Vielä joitain vuosikymmeniä sitten vaikkapa puupölyä ei juuri ymmärretty varoa työpaikoilla, joskin kovien puulajien työstössä syntyvän pölyn epäiltiin vaarantavan terveyttä. Nykyisin kaikki puupöly on työturvallisuusmielessä luokiteltu ei-terveelliseksi.

”Henkilökohtaiset suojaimet ovat kätevä tapa parantaa turvallisuutta sellaisissa töissä, joissa muodostuu pölyä”, Bergman suosittaa.

Suomen Työturvallisuuden Liitto STYL ry:n toiminnanjohtaja John Bergman sanoo, että turvallisuuden parantaminen on haastavaa ja monipuolista työtä
KUVA: STYL RY

Suojaimia on osattava käyttää

Kun työmaan riskitekijät tiedetään, työntekijöille osataan valita ja hankkia oikeanlaiset ja määräystenmukaiset suojaimet. Vaikkapa hengityssuojaimet jaotellaan yleensä eristäviin ja suodattaviin.

”Vaikka työturvallisuus on viime kädessä työnantajan vastuulla, myös suojainten käyttäjien on osattava käyttää varusteita oikealla tavalla. Käyttämättöminä niistä ei ole apua”, Bergman toteaa.

Joskus suojaimen toimivuus voi olla pienestä kiinni.

”On esimerkiksi tärkeää, että hengityssuojaimen käyttäjällä ei ole yli kahdeksan tunnin parransänkeä vaan sileäksi ajellut kasvot. Muussa tapauksessa suojain ei istu kunnolla, ja silloin haitallisia hiukkasia voi päästä suojamaskin reunan kohdalta hengitysilmaan. Tähän seikkaan STYL ry tulee kiinnittämään huomiota syksyn 2022 työturvallisuusmessuilla.”

Tiiviystestauksen toteuttamiseksi on olemassa useita menetelmiä, ja muun muassa jotkut STYL:n jäsenyritykset hoitavat testauksia leipätyönään.

”Ammattikäytössä tällaiset kysymykset voivat olla haasteellisia. Maskin istuvuus vaihtelee niin henkilöstä kuin suojaimen valmistajastakin riippuen. Tiiviystestaus on keskeistä erityisesti asbestinpurkutöissä. On katsottava, millainen maski on tiiviyden kannalta paras vaihtoehto.”

Bergman muistuttaa, että samaan tapaan myös korvatulppien on istuttava hyvin, jotta ne suojaisivat korvia melulta.

”Lähitulevaisuudessa hengityssuojaimien tiiviystestaus olisi hyvä saada kirjatuksi myös työsuojelulainsäädäntöön”, hän esittää.

Kohti parempia aikoja

Bergman uskoo, että ymmärrys työsuojeluasioista ja esimerkiksi henkilösuojaimien hyödyistä lisääntyy vähän kerrassaan Suomen työmailla.

”Kehitys vie parempaan suuntaan. Rakennusalalle on jo tullut kypäräpakko, ja nyt kaikki työntekijät käyttävät kypärää. Urakoitsijat hankkivat työmaille toimivia suojavarusteita ja kouluttavat työntekijöitään käyttämään niitä turvallisella tavalla”, toteaa Bergman.

”Saattaa olla, että isot rakennusfirmat ottavat työsuojeluasiat vakavammin kuin pienet alihankkijat. Myös erot työkulttuureissa voivat vaikuttaa siihen, miten työsuojelu toteutuu työmailla.”

Kun alalla on paljon ulkomaista työvoimaa, myös kielitaitokysymykset voivat vaikuttaa siihen, millä tavoin turvallisuusohjeita tulkitaan.

”Joka tapauksessa alalla on yhteinen huoli ja tavoite siitä, että työturvallisuusasiat saadaan viestitettyä kaikille työntekijöille. Työpaikalta pitäisi päästä terveenä kotiin”, tähdentää Bergman.

Teksti: Ari Mononen

Julkaistu: 09/2022