Hissit (hissisaneeraus, modernisointi)

Hissin muotoilu on tiedonhankintaa – korjausrakentamisessa käytön tarpeet määritellään uudelleen

Suunnittelu on tiedonhankinnan ja ratkaisuehdotuksien tekemisen vuorovaikutusta.

AALTO YLIOPISTON teollisen muotoilun professorin Severi Uusitalon mukaan suunnittelussa on sovellettu erilaisia tiedonhankintamenetelmiä käyttäytymistieteistä jo useamman vuosikymmenen ajan.

”Niiden soveltaminen ja hyödyntäminen on nykyään ainakin muotoilijoiden olennaista osaamisaluetta käyttäjäempatian synnyttämiseen. Muotoilu onkin pelkän ongelmanratkaisun sijasta hyvä nähdä myös tiedonhankintana. On paljon tutkimustietoa, kuinka monialaisuus johtaa parempaan lopputulokseen suunnittelussa”, kertoo Uusitalo.

Ihmiskeskeisen suunnittelun periaatteet on määritelty standardeissakin, jotka tarjoavat minimivaatimuksia ja lähtökohtia projekteille.

Hän avaa vastuullisen hissien korjausrakentamisen perusteita.

”Näitä ovat esteettömyys, turvallisuus, energiatehokkuus ja huollettavuus. Kun kyseessä on korjausrakentaminen, muuttuu usein myös rakennuksen käyttötarkoitus. Tällöin käytön aiheuttamat tarpeet joudutaan määrittelemään uudelleen. Esimerkiksi Helsingin rautatieaseman muutos toimistokäytöstä hotelliksi on varmaankin vaatinut ihmis- ja tavaravirtojen mallintamisen, ja tätä varten pohjatiedon hankintaa, jossa on toki voitu hyödyntää hissiyrityksen ja arkkitehtitoimiston hankkimaa aikaisempaa kokemusta”, Uusitalo tarkentaa.

Hissi on tuote-palvelujärjestelmä

Professori Uusitalo sanoo, että resurssitehokkuus on myös tuotantotalouden tehokkuutta. Hissien kaltaiset korkean teknologian ratkaisut ovat ketjumaisia ja sisältävät paljon toimijoita ja koko tämän ketjun toimijoiden vastuullisuudella on merkittävä vaikutus kokonaisuuteen.

”Hissit voidaan nähdä tuote-palvelujärjestelmänä. On pohdittava eri sidosryhmät ja heidän motivaationsa. Hissiyrityksen asiakas saattaa olla vaikka kauppakeskus, jolla on omat intressinsä. Samalla kuitenkin yksittäisen käyttäjän kyvykkyydet, kokemus ja tavoitteet on huomioitava suunnittelussa. Hissit voi ainakin julkisissa tiloissa nähdä osana joukkoliikennettä, kanavoiden ihmisvirtoja. Siksi olisi tärkeää nähdä myös hissien systeeminen luonne”, Uusitalo sanoo.

”Hissit voidaan nähdä tuote-palvelujärjestelmänä.

Tiedonhankinnan merkitys suunnittelussa

Hyvä muotoilu ja suunnittelu vaatii käyttäjän ymmärtämistä yksin ja rakennetussa ympäristössä, mutta myös toisaalta ihmisvirtojen mallinnusta, sekä rakennuksen käyttötarkoituksen vaatimusten ymmärtämistä.

”Ihmisten käyttäytymisen selvittelyssä sekä määrälliset että laadulliset menetelmät ovat hyödyllisiä. Suunnittelu on ympäristön, vaatimusten, rajoitusten, komponenttien ja materiaalien, sekä tavoitteiden määrittelyä, priorisointia ja ratkaisujen synnyttämistä. Luovuutta esiintyy parhaimmillaan sekä tiedonhankinnassa että ratkaisujen tekemisessä ja testaamisessa. Ratkaisuehdotusten synnyttäminen ja kokeilu parantaa ymmärrystä suunnitteluongelmista”, Uusitalo selventää.

Hänen mukaansa olisi tärkeä huomata, että hissien kaltaisissa tuotteissa muotoilu on suoraan kytköksissä myös mekaniikkasuunnitteluun ja vuorovaikutussuunnitteluun, ja esimerkiksi modulaarisuus- ja tuotantotaloustavoitteet ohjaavat sitä merkittävästi.

Vanhan korjaaminen

Monissa suomalaisissa taloyhtiöissä on käytössä vielä vanha hissi. Saneeraushanke voi koskea esimerkiksi 1930-luvun lopulla valmistunutta hissiä. Joissain kohteissa halutaan esimerkiksi säilyttää vanha hissin kori ja korjata vain hissin suorituskykyä ja sen sopivuutta tämän päivän käyttäjille. Minkälaisia asioita professori pitää tärkeänä tämän kaltaisessa saneerauksessa?

”Hissisaneerauksessa tulee määritellä tavoitteet, jotka ovat kiinteistökohtaisia riippuen myös aiemmasta tekniikasta ja sen iästä. Saneerauksen kautta täytetään turvallisuus-, esteettömyys- ja energiatehokkuusvaatimukset. Suunnittelun kautta saavutettu modulaarisuus sekä kehittyneet tuotannonohjaus- ja automaatiojärjestelmät mahdollistavat yksilöidymmät sisustukset. Esimerkiksi Rautatieaseman hotellin hissit on sovitettu art deco-sisutukseen.”

Älykkäät ja energiatehokkaat hissit

Uusitalon mukaan digitaalisuus voi tuoda selkeitä etuja käyttäjälle – sekä yksittäiselle matkustajalle, että kiinteistölle.

”Hissien ajamisen kontrollointi älykkäästi mahdollistaa energiatehokkuuden ja paremman käyttäjäkokemuksen, esim. vasteaikojen parantuessa.”

Älykäs ja ennakoiva kunnossapito taas parantaa myös luotettavuutta ja sen seurauksena käyttäjäkokemusta.

Inklusiivinen muotoilu tekee tuloaan

Koneen muotoilujohtaja Visa Raudan mukaan käyttäjäkeskeisen suunnittelun tulee kokonaisvaltaisesti ja syvällisesti hahmottaa niiden ihmisten tarpeet, jotka tuotetta käyttävät.

”Sen sijaan, että pohditaan vain perustoiminnallisuutta ja -tehokkuutta, tulisi ajatella, voisiko käyttäjäkeskeisyys olla huomioivaa ja käyttäjää leimaamatonta. Inklusiivisen muotoilun pohja-ajatus on mahdollistaa ja tuoda tasapuolisesti iloa kaikille käyttäjille”, Rauta sanoo.

Inklusiivisen muotoilun käsite juontaa juurensa design for all – ja Inclusive design-käsitteestä. Sekä design for all että inclusive design tarkoittavat suunnitteluun liittyviä strategioita ja keinoja. Tapoja, joilla edistetään ympäristöjen, tuotteiden ja palveluiden käytettävyyttä, saavutettavuutta ja esteettömyyttä. Yhtenä periaatteena on se, että käyttäjät osallistetaan mukaan suunnitteluprojektin jokaiseen vaiheeseen. Inklusiivisen muotoilun avulla pyritään tarjoamaan jokaiselle tasavertainen mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan kaikilla sen osa-alueilla.

"Älykäs ja ennakoiva kunnossapito parantaa luotettavuutta ja sen seurauksena käyttäjäkokemusta.

Rauta sanoo, että Applen Siri on hyvä esimerkki siitä, kuinka esteettömyystoiminto on onnistuttu suunnittelemaan niin, että se houkuttaa laajasti erilaisia käyttäjiä.

”Siinä kokonaisuus on mietitty niin, että sen käyttö on luontevaa ja innostavaa kaikille, vaikkakin on huomioitava, että onko jokaisella mahdollisuus hankkia kyseistä laitetta.”

Raudan mukaan hissien muotoilu ei ole ulkonäkökeskeistä, vaan ajattelu lähtee aina elämisen ja asumisen tarpeiden sekä arvojen ymmärtämisestä. Näyttäväkin lopputulos on niiden ilmentymä.

Taloyhtiö halusi säilyttää 1927 rakennetun hissikorin

Koneen asentaja Jari Kuhakoski aloitti yhtiön palveluksessa vuonna 1985 ja suuntautui heti vanhojen hissien korjaamisen puolelle.

Hän esittelee vastuullaan ollutta lähes satavuotiaan hissin uusimisprojektia Koneen julkaisussa.

Helsingin Punavuoressa sijaitseva taloyhtiö halusi säilyttää vanhan hissikorin ja visuaalisen ilmeen, mutta hissien tekniikka uusittiin kokonaan.

”Tarvitsin urakassa kolmea eri alihankkijaa, joilta tilasin erilaisia räätälöityjä osia. Yksi teki hissikuilun verkon ja nosti sen paikoilleen. Toinen sorvasi johteet, joiden taakse piti saada tiettyihin kohtiin kierteellä ruuvinreiät, jossa verkkoa ja johteita saatiin tuettua. Kolmas alihankkija olikin konepaja, jossa teetin nuo välikappaleet”, Kuhakoski kertoo.

Kahta hissikuilua korotettiin vain metri. Niiden kanssa työt sujuivat helposti. Kolmas kuilu oli asentajan mukaan työläämpi.

”Siellä ei ollut ullakkoa valmiina, joten kaikki rakennettiin. Hissikuilua piti korottaa kokonaisen kerroksen verran, eli tarvittiin esimerkiksi 10 metriä johteita ja seisemän metriä verkkoa. Lisäksi konehuoneista tietysti otettiin 100-vuotiaat koneistot pois ja kasattiin uudet tilalle”, Kuhakoski sanoo ja lisää:

”Nyt kun hissi on valmis, kukaan ei huomaa, että se on ennen mennyt vain viitoseen. Ainoa merkki on se, että hissikuilun verkon silmukka on pienempää kuin vuonna 1927.”

Teksti: Heli-Maria Wiik

Julkaistu: 02/2023