Energiatehokkuus
Lämmitys

Kiinteistölämmitys murroksen äärellä

Kiinteistöjen lämmityskustannukset nousivat historiallisen paljon vuonna 2022. Energiaremontit ja eri lämmitysmuotojen pohtiminen nousivat nekin kuumaksi puheenaiheeksi taloyhtiöissä. Samanaikaisesti kiinnostus uusiutuvaan energiaan ja energian kierrätykseen on kasvussa.

KUN TALOYHTIÖSSÄ pohditaan, miten kiinteistössä saataisiin lämmityskuluja alemmaksi, on syytä lähteä aivan ensimmäiseksi tarkastelemaan kiinteistön energiankulutustapoja, energiatehokkuutta, energiansäästömahdollisuuksia ja remonttitarpeita yleisesti. Säästetty energia on ympäristön ja lompakon kannalta parasta energiaa.

”Itse lämmitysjärjestelmässä kannattaa ensin tutkia lämmönjakojärjestelmän kunto ja tehdä siellä mahdollisesti tarvittavat kunnostukset ja lämmitysjärjestelmän tasapainotukset, jotta nykyisestä laitteistosta saadaan kaikki hyöty irti”, toteaa johtava asiantuntija Harri Heinaro Motivasta.

Tasapainotuksilla ja muilla kevyemmillä toimilla voidaan saada jo kohtalaisia säästöjä lämmityskustannuksissa ja samalla parannettua asumismukavuutta. Perusteellisempi lämmitysremontti vaatii enemmän pohtimista ja toimenpiteitä sekä toimenpiteiden järjestyksen miettimistä. Esimerkiksi lämmönjakojärjestelmän parannukset, kuten tasapainotus, voikin olla kannattavaa liittää lämmitysjärjestelmän uusinnan yhteyteen.

On hyvä huomioida, että yhdistämällä eri remonttitarpeita yhdeksi isommaksi peruskorjaukseksi saadaan kustannuksia yleensä alaspäin. Erittäin keskeistä on myös paneutua huolellisesti hankkeen osaavien ja luotettavien suunnittelijoiden ja toteuttajien valintaan.

GEBO Finland Oy:n johtava asiantuntija Johan Karlstedt sanoo, että lämmitysjärjestelmän investoinnissa takaisinmaksuaika ratkaisee. Maksimi säästöt voi saavuttaa myös pienemmällä investoinnilla.
KUVA: GEBO FINLAND OY

Vanhan päivitys vai kokonaan uusi lämmitysjärjestelmä

Mietittäväksi jää, jatketaanko nykyisellä lämmitysmuodolla ja uusitaan vain se tarvittavilla komponenteilla vai vaihdetaanko vanha lämmitysjärjestelmä kokonaan tai tehdäänkö useampia lämmitystapoja yhdistävä hybridiratkaisu.

”Energiatariffit muuttuvat yhä enemmän tehoperusteisiksi, mikä vaikeuttaa vaihtoehtojen vertailua. On vaikea arvioida, mikä ratkaisu on paras tulevia vuosikymmeniä ajatellen. Kannattaa tarkastella asiantuntijan kanssa erilaiset lämmitysvaihtoehdot huolella läpi ja ottaa tarkasteluun mukaan mahdollisten hintavaihtelujen vaikutus kunkin vaihtoehdon kannattavuuteen ja käyttökelpoisuuteen. Huipputunnit voivat olla esimerkiksi sähköllä todella kalliita, kuten olemme saaneet huomata”, Heinaro sanoo.

”Säästetty energia on ympäristön ja lompakon kannalta parasta energiaa.

Perusenergia ja huipputeho

”Nykyisin kaikki puhuvat energiasta, unohtaen toisen yhtä tärkeän asian – huipputehon. Kaikki talotekniikkajärjestelmät pitää mitoittaa rakennusmääräysten mukaan kylmimmän teoreettisen pakkaspäivän mukaisesti. Kiinteistön omistajat joutuvat siis maksamaan 365 päivää vuodessa tästä huipputehovarauksesta”, sanoo GEBO Finland Oy:n toimitusjohtaja Johan Karlstedt. Hänellä on vahva kokemus lämmitysratkaisujen asiantuntijatehtävistä kotimaassa ja ulkomailla.

Huipputehomitoitusongelma näkyy myös kaikkein yleisimmän lämmitysjärjestelmän eli kaukolämmön hinnoissa.

”Kiinteistöön tehdään huipputehovaraus lämpölaitoksesta, josta kaikki putket mitoitetaan huipputehovaatimusten mukaan. Kaukolämpöä ostettaessa maksetaan joka kuukausi virtausmaksua, joka on varausmaksu huipputehoon. Käytännössä kiinteistö käyttää kuitenkin keskimäärin vain noin 30 prosenttia tuosta huipputehosta. Hinta maksetaan huippumitoituksen mukaan”, Karlstedt toteaa.

Huipputehohinnoittelusta päästään Karlstedtin mukaan helpoimmin eroon niin, että otetaan kaukolämmön rinnalle käyttöön esimerkiksi nykyaikainen monipolttoainelämpökattila ja lämmitetään sillä tarvittava huipputeho kovilla pakkasilla. Polttoaineena voidaan käyttää esimerkiksi uusiutuvaa vähäpäästöistä HVO-polttoöljyä.

”Näin kaukolämpöliittymä voidaan mitoittaa perusenergiatarpeen mukaiseksi ja saadaan kaukolämmön kuukausimaksua pienennettyä huomattavasti, noin kolmasosaan huipputehomitoitukseen verrattuna”, Karlstedt sanoo.

Heinaro muistuttaa, että käytännössä kaukolämpöyhtiöiden tehomaksutariffit voivat olla aika mielenkiintoisia. ”Kaukolämpöyhtiöllä on käytössä erilaisia tariffeja muun muassa tehomaksujen ja energiamaksujen osalta ja ne saattavat vaikuttaa erilaisten hybridijärjestelmien kannattavuuteen.”

Öljylämmitteisissä taloissa järjestelmän päivittäminen uusiutuvalle HVO-polttoöljylle on yksinkertaisempi vaihtoehto.

”Vanha 60–70-luvun tekniikkaan perustuva lämpökattila pitää kuitenkin kantaa ulos ja asentaa nykyaikainen monipolttoainekattila tilalle, jolla voi polttaa esimerkiksi HVO:ta ja/tai biokaasua. On hyvin tärkeätä ymmärtää tämä. Vanhat lämpökattilat eivät ole energiatehokkaita, eivätkä sovellu ympäristöystävälliselle HVO:lle. Kattilatekniikka on mennyt valtavasti eteenpäin. Nykyaikaiseen HVO-valmiiseen lämmitysjärjestelmään päivittämisen takaisinmaksuaika on kohtuullisen lyhyt ja järjestelmän käyttöikä on pitkä verrattuna moneen muuhun lämmitysjärjestelmään”, Karlstedt toteaa.

GEBO:n kaksi 52 kW HVO-kattilaa tulee lämmittämään isoa varastoa, kun asennus on viety loppuun.
KUVA: GEBO FINLAND OY

Maalämpöjärjestelmä myös hybridinä

Maalämpö on viime vuosina ollut voimakkaasti yleistyvä lämmitysmuoto. Se voi olla sekä kustannus- että energiatehokas lämmitysmuoto. On kuitenkin huomioitava, että maalämpöön siirtyminen on suuri investointi. Käyttökustannuksiltaan maalämpö on kuitenkin varsin edullinen lämmitysmuoto ja maksaa itsensä takaisin vuosien saatossa. Takaisinmaksuaikaan vaikuttaa merkittävästi paikkakunnan kaukolämmön hinta.

”Tässäkin voidaan tehdä niin, että päälämmönlähteenä käytetään maalämpöä, joka tuottaa perusenergian ja tarvittava huipputeho voidaan ottaa halvemmista lämpökattiloista. Näin lämpöpumpun mitoitus ja investointikustannus saadaan pienemmiksi. Lämpöpumppu käy 5 000–6 000 tuntia vuodessa ja loput otetaan kylmimpinä pakkaspäivinä lämpökattilasta”, Karlstedt sanoo.

Maalämpöön, kuten muihinkin järjestelmiin voi yhdistää muita lämmönlähteitä, kuten poistoilman tai jäteveden lämmön talteenottoa sekä aurinkoenergiaa. Yksi lämpöpumpputekniikkaan perustuvien järjestelmien etu on se, että niitä voidaan käyttää kesäaikaan myös viilentämiseen, mikä lisää merkittävästi asumismukavuutta.

”Järjestelmäinvestointeja voidaan tehdä myös pienemmissä osissa.

Energian kierrätys

Vanhemmassa rakennuskannassa ei ole lähtökohtaisesti poistoilman lämmön talteenottoa, mutta sen käyttöönotto on yleensä kannattavaa.

Poistoilmalämpöpumppua hyödyntävissä taloissa lämmitysenergiaa otetaan talteen poistettavasta ilmasta ilmanvaihtoputkiston kautta. Pumppu siirtää hukkalämmön tuloilmaan, käyttöveden lämmitykseen tai vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.

Myös jätevedestä voi ottaa talteen runsaasti lämpöenergiaa.

”Noin 25% kiinteistön käyttämästä energiasta menee viemäriin. Viemärilämmönvaihtimen investointi on kymmenesosa esimerkiksi maalämpöinvestointiin verrattuna”, Karlstedt sanoo.

”Järjestelmäinvestointeja voidaan tehdä myös pienemmissä osissa, jolloin kertakustannus ei tule niin suureksi. Kun ensimmäinen investointi on kuitattu, voidaan tehdä seuraava”, Karlstedt jatkaa.

Valmiit ratkaisut

Nykyisin talotekniikkaan kuuluu LVIASKE eli lämpö, vesi, ilma, automatiikka, sähkö, kylmä ja energia. Tämä vaatii valtavasti osaamista ja eri alojen yhteensovittamista. Harva pystyy yhdistämään useammasta osiosta koostuvan talotekniikkajärjestelmän toimivaksi kokonaisuudeksi.

"Prefab eli esivalmistetut ratkaisut ja paketit ovat tulevaisuutta ja tulevat takuuvarmasti helpottamaan alan haasteita", Karlstedt sanoo.

Teksti: Jari Peltoranta

Julkaistu: 09/2023