Hissit

Asuinkerrostaloihin tarvitaan hissejä

Asuinkerrostalo Helsingin Meilahdessa vuosimallia 1951, jonne asennettu vuonna 2022 jälkiasennushissi.
KUVA: SIMO MERILÄ

Jälkiasennushissin rakentaminen vanhaan asuinkerrostaloon on usein järkevä ratkaisu, sillä porrashuoneen yhteyteen rakennettu hissi helpottaa asukkaiden ja muiden porrashuonetta käyttävien elämää ja liikkumista.

Useimmiten jälkiasennushissin rakentaminen on kannattava toimenpide, koska hissin rakentaminen nostaa asuinkerrostalon käyttöarvon lisäksi myös asuntojen jälleenmyyntiarvoa. Mahdollisista avustuksista jälkiasennushissin rakentamiskustannuksiin kannattaa kysyä suoraan sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA) että kaupungilta tai kunnalta.

”Julkisen talouden alijäämien vuoksi sekä valtion että useiden kaupunkien korjausavustukset ovat nyt kuitenkin tiukassa, minkä vuoksi jälkiasennushissin rakentamisen maksuosuudet osakkaille ovat aiempaa suurempia”, sanoo hissiasiamies Simo Merilä Helsingin kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosastolta.

”ARA tukee edelleen taloyhtiöiden jälkiasennushissihankkeita, vaikka ARA:n hissiavustusta on viime vuosina pienennetty. Nyt vuonna 2024 ARA:n hissiavustuksen osuus on 35 prosenttia hankkeen hyväksytyistä hankintakustannuksista, kun hissiavustus aiemmin oli 45 prosenttia.”

”Samaten ARA:n korjausavustusten määrärahabudjetti on viime vuosina supistunut. Se on tänä vuonna enää 9,55 miljoonaa euroa, kun vuonna 2023 ARA:n korjausavustusrahaa oli kaikkiaan jaossa 26,85 miljoonaa euroa.”

Myös Helsingin kaupunki myönsi hissiavustusta vuosina 2000–2021 jälkiasennushissien rakentamista varten, mutta tämä käytäntö lopetettiin vuonna 2022. Lisäksi olemassa olevien hissien esteettömyyskorjauksiin ei enää myönnetä ARA:n avustusta vuonna 2024.

”Julkisen talouden juustohöylä vaikuttaa näköjään ihan kaikkeen”, ihmettelee Merilä.

Asuinkerrostalo Helsingin Kulosaaressa vuosimallia 1961, jossa lisäkerros ja jälkiasennushissit rakennettu 2017.
KUVA: SIMO MERILÄ

Oikea hetki hankinnalle?

Kuitenkin jälkiasennushisseille olisi varmasti edelleen tarvetta monissa asuinkerrostaloissa.

”Hissit muun muassa auttavat ikäihmisiä asumaan omassa kodissaan pidempään, jolloin samalla julkiseen talouteen säästyy mittavasti euroja.”

Nyt kun uudisrakentamishankkeet ovat vähenemässä, ajankohta saattaisi olla otollinen jälkiasennushissien rakentamiselle, vaikka hankeavustukset pienenevätkin.

”Esimerkiksi hankkeen suunnittelu, rakennusvalvonnan käsittely sekä kilpailuttaminen luultavasti etenisivät aiempaa nopeammassa aikataulussa”, Merilä vihjaa.

”ARA tukee edelleen taloyhtiöiden jälkiasennushissihankkeita.

Hissi puuttuu edelleen monesta asuinkerrostalosta

Merilän mukaan Helsingin asuinkerrostaloihin rakennettiin sekä valtion että kaupungin hissiavustusten myötä paljon jälkiasennushissejä viime vuosikymmenellä, erityisesti vuosina 2015–2018.

Sittemmin asennustahti hidastui, kun valtion hissiavustusta pienennettiin silloisesta 50 prosentista 45 prosenttiin ja kaupungin hissiavustus lopetettiin kokonaan. Myös koronapandemialla, inflaatiolla sekä korkojen nousulla on ollut oma vaikutuksensa asennustahdin hidastumiseen.

”Kaikkiaan vuosina 2000–2023 Helsingin asuinkerrostaloihin on rakennettu 1 144 jälkiasennushissiä. Tilastojen mukaan kaupungissa on kuitenkin vielä noin 8 500 hissitöntä porrashuonetta.”

”Juuri valmistumassa olevan kaupunginkanslian laatiman selvityksen mukaan 21 285 yli 65-vuotiasta helsinkiläistä asuu sellaisissa asuinkerrostaloissa, joista puuttuu hissi”, Merilä täsmentää tämän hetken hissitilannetta.

Nykyisten määräysten mukaan vähintään kolmikerroksisiin uudisrakennuksiin on asennettava hissi jo asuinkerrostaloa rakennettaessa.

”Koko Suomessa on silti vielä noin 41 000 hissitöntä kerrostaloa, joten työmaita vielä riittää”, Merilä tähdentää.

Hyvät suunnittelijat töihin

Jälkiasennushissin suunnittelu vanhaan, olemassa olevaan asuinkerrostaloon vaatii kokenutta ja erityisesti jälkiasennushissien suunniteluun erikoistunutta rakennussuunnittelijaa. Hänen on osattava kartoittaa eri vaihtoehdot jälkiasennushissin rakentamiseksi ja valita niistä paras ratkaisu niin taloyhtiölle kuin sen asukkaille.

”Jälkiasennushissin rakentaminen vaatii aina rakennusluvan. Kun suunnitelmat laaditaan huolellisesti, jälkiasennushissiratkaisu on useimmiten rakennusvalvonnan puolesta hyväksyttävä eikä se välttämättä ole edes ristiriidassa rakennuksen iän tai tyylin kanssa.”

Useimmiten jälkiasennushissi on mahdollista rakentaa asuinkerrostalojen porrashuoneiden yhteyteen, mutta suunnitteluvaiheessa voidaan joissakin tilanteissa joutua varsin tiukkoihin neuvotteluihin rakennusvalvonnan kanssa.

”Näissä tilanteissa taloyhtiön ja asukkaiden on syytä varautua pitkään prosessiin. Varsinkin suunnittelutilanteissa, joissa rakennuksen porrashuone on arkkitehtonisesti tai rakennushistoriallisesti arvokas, rakennussuunnittelijalta vaaditaan erityistä suunnitteluosaamista ja -kokemusta. Silloin jälkiasennushissien suunnitteluun erikoistunut rakennussuunnittelija on aina varmempi tae myönteisen rakennusluvan saamiseksi jälkiasennushissille”, Merilä toteaa.

Vuosien mittaan jälkiasennushissirakentamista koskevat säädökset ovat täsmentyneet ja osin tiukentuneet, mutta useimmiten eri suunnitelutilanteisiin ja -tarpeisiin on mahdollista löytää hyviä ja toimivia ratkaisuja.

”Hyvä rakennussuunnittelija osaa nämäkin säädökset, jolloin suunnitteluvaihe etenee ja yhteistyö rakennusvalvonnan kanssa on helpompaa.”

”Jälkiasennushissin rakentaminen vaatii aina rakennusluvan.

KUVA: SIMO MERILÄ

Hissin mitat lähtötilanteen mukaan

Nykyään uudisrakentamisen yhteydessä asuinkerrostaloihin asennetaan hissejä, joiden hissikorin mitat ovat vähintään 1 100 mm (leveys) - 1 400 mm (pituus). Tämänkokoinen hissikori pystyy kuljettamaan kerrallaan enintään kahdeksan henkilöä, kun nimelliskuorma on enintään 630 kg.

”Esteettömyysasetuksen mukaisesti jälkiasennushissin korin mitoitus voi olla pienempikin kuin uudisrakennuksessa vaadittava vähimmäismitoitus, jos se on välttämätöntä rakennuksen merkittävien ominaisuuksien säilyttämiseksi. Näitä ovat esimerkiksi poistumistien mitoitus, rakenteelliset ominaisuudet sekä porrashuoneen arkkitehtoninen tai rakennushistoriallinen arvo. Kaikki mahdollisuudet mitoitukseltaan esteettömän jälkiasennushissin sijoittamiseksi tulee tutkia kuitenkin huolella”, Merilä suosittelee.

Pienikokoisia jälkiasennushissejä on rakennettu useina eri vuosikymmeninä. ”Toisinaan taloihin jälkiasennetaan jopa vain 2 – 3 hengelle mitoitettuja hissejä. Ajatuksena on, että pieni hissi on usein parempi ratkaisu kuin hissin puuttuminen kokonaan.”

”Taloon ei kuitenkaan pidä myöskään asentaa ylisuurta hissiä”, Merilä toteaa.

On järkevää, että esimerkiksi porrassyöksyjen keskelle sijoitettava jälkiasennushissi on sopusuhtainen. Silloin hissikuilun leveysmitta on suunnilleen kolmasosa porrashuoneen leveydestä.

”Lakikin vaatii jälkiasennushissiä rakennettaessa, että muun muassa porrassyöksyjen leveyden on oltava vähintään 850 mm ja että jälkiasennushissillisessä porrashuoneessa on oltava mahdollisuus makuupaarikuljetukseen. Jälkiasennushissejä rakennettaessa asioissa pitää aina edetä turvallisuus edellä”, tähdentää Merilä.

Kiinteistöissä kaivataan tukirahoja

Isännöitsijäpuolella on havaittu, että muutokset ARA-korjausavustuksissa ovat vaikuttaneet monien taloyhtiöiden intoon lähteä aloittamaan uusia remontti- tai rakennushankkeita.

”Useissa tapauksissa ARA-avustukset ovat toimineet kiinteistöille hyvänä motivaattorina ryhtyä korjaustoimiin – ei pelkästään hissiasioissa, vaan myös vaikkapa energiaremonttipuolella sekä pihoille suunniteltujen sähköauton latauspisteiden tapauksessa”, arvioi Pirkanmaan Ammatti-isännöinti Oy:n toimitusjohtaja, insinööri Pasi Oldén.

”Nyt remonttipuolella on tullut selvästi hiljaisempaa, kun avustusten osuus remonttikustannuksista on pienentynyt ja kun hankkeille asetetaan muutenkin tiukempia vaatimuksia kuin aiemmin. Nyt avustuksen ehtona edellytetään esimerkiksi latauspisteiltäkin 11 kW:n pikalatausmahdollisuutta.”

Oldén uskoo, että erilaisia korjaushankkeita tulisi nyt taloyhtiöissä työn alle enemmän, mikäli ARA-avustuksia voisi vielä saada entiseen tapaan ja entisin ehdoin.

”Oli toki upea juttu, kun avustuksilla saatiin merkittävää apua monenlaisiin korjaustöihin. Mutta oli kai odotettavissa, että tiukassa taloustilanteessa näihinkin avustusvaroihin puututaan”, Oldén pohtii.

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Simo Merilä

Julkaistu: 02/2024