mainos_1047

Katot
Kiinteistöhuolto (kunnossapito, talvikunnossapito)

Talvi antaa aihetta kattojen korjaustöihin

artikkelikuva: Talvi antaa aihetta kattojen korjaustöihin

Sääolot erityisesti talvikaudella rasittavat talojen vesikattoja ja muita kattorakenteita monella tavalla. Kattojen kunnossapito talvella ja talven jälkeen on tärkeää, mutta samalla usein myös haasteellista.

KATOILLE KERTYVÄT lumi- ja jäämassat aiheuttavat monenlaisia riskejä. Jos lumenpoistoa laiminlyödään, kerrostalojen katoilta putoava lumet ja jäät voivat muodostaa vakavan vaaran kaduilla ja pihoilla kulkeville ihmisille. Monen kilon painoinen jääkimpale on esimerkiksi päähän osuessaan suurella todennäköisyydellä hengenvaarallinen.

Onnettomuustapauksessa taloyhtiö on viime kädessä juridisessa ja taloudellisessa vastuussa, etenkin jos vahingon taustalta löytyy välinpitämättömyyttä ja selkeitä laiminlyöntejä.

Liiat lumet pois katoilta

Lumenpudotuksista on syytä tehdä huoltofirman kanssa huolella laadittu sopimus, jonka mukaan kiinteistön kattolumitilannetta seurataan ja katto pidetään jatkuvasti turvallisessa kunnossa.

Lumen hallitsematonta putoamista katoilta voidaan jonkin verran hillitä asentamalla vesikattojen reunoilla asianmukaisia kattoturvatuotteita, kuten lumiesteitä.

Yleensä kaikissa kattotöissä tarvitaan turvavaljaita, kaiteita ja muita asianmukaisia suojavälineitä.

”Katoille kertyvät lumi- ja jäämassat aiheuttavat monenlaisia riskejä.

Putoamissuojaus on järjestettävä, kun työskentelykorkeutta on enemmän kuin kaksi metriä. Suojausten suunnittelu ja toteutus on tehtävä ennen töiden aloittamista.

Mikäli katto on tasainen tai loiva, kattopinnalle helposti kertyy lumisina talvina suuri määrä lunta. Yleensä kattorakenteet on suunniteltu siten, että ne kestävät vähintään metrin paksuisen lumikerroksen painon. Kostea lumi voi kuitenkin olla sen verran painavaa, että metri lunta katolla alkaa jo olla riskitekijä katon kantavuudelle, varsinkin esimerkiksi hallirakennusten laajoilla kattopinnoilla.

Vesikatot vaarassa

Lumenpudotuksiin on syytä valita osaavat toimijat. Jos kilpailutuksessa katsotaan vain hintaa, edessä voi olla erilaisia ongelmia.

Jos katolle kertyneet lumi- ja jäämassat näyttävät olevan lähiaikoina putoamassa, talon vieressä kulkevat jalkakäytävät on syytä eristää puomeilla. Vaaratilanteesta on myös hyvä kertoa selkeillä varoituskilvillä. Vastaavia puomituksia tarvitaan, kun huoltoyhtiö poistaa lumia vesikatolta.

Työskentelyalueen alapuoliset alueet on eristettävä muulta henkilöliikenteeltä, jotta putoavat lumet tai työvälineet eivät aiheuta vaaratilanteita.

Ammattitaidottomat lumenpudottajat voivat olla vaaraksi itselleen ja muille, mutta myös kattopinnalle, mikäli lunta poistetaan väärällä tavalla. Esimerkiksi kirveiden käyttäminen lumen tai jään poistossa helposti rikkoo vaikkapa peltisen vesikaton, minkä jälkeen katto voi alkaa vuotaa. Rakenteisiin pääsevä kosteus saattaa myös johtaa muihin pahoihin rakennevaurioihin muun muassa yläpohjassa.

Mahdollisesti kattopinnan viat tulevat näkyviin vasta lumien sulamisen jälkeen. Vauriot on joka tapauksessa syytä korjata pikimmiten. Hankalimmissa tapauksissa koko katto tai ainakin osia siitä joudutaan uusimaan.

Vuotokohdat kuntoon

Taloyhtiön tulisi pitää kiinteistönsä kunnosta huolta. Katto kuuluu kiinteistön tärkeimpiin osiin. Jos katto vuotaa, tilanteeseen on puututtava heti.

Tyypillisesti juuri huolimattomasta lumen ja jään poistosta voi syntyä mekaanisia vaurioita peltikatteeseen, mutta myös suunnittelu- ja rakennusvirheet voivat aiheuttaa monenlaisia vaurioita.

Vuototilanteita voi ylipäätään syntyä vanhoille katoille, kun kattojen huoltoa ei ole suoritettu. Pienet vuodot voivat olla hankalasti löydettävissä ilman rakenteiden purkamista, mikäli katetta ei päästä tutkimaan alapuolelta.

Yksittäinen vuoto voi olla hoidettavissa paikallisella korjauksella, joka tehdään mahdollisimman nopeasti, jotta vuoto ei aiheuttaisi vaurioita muihin rakenteisiin.

”Lumenpudotuksiin on syytä valita osaavat toimijat.

Jos kuitenkin katto on vuotanut useammasta kohdasta ja pitkän aikaa, korjaustöitä pitää harkita tarkemmin. On suositeltavaa etsiä ongelmakohdat riittävän ajoissa, jotta laajoja vaurioita ei pääsisi syntymään. Vesikaton kuntoa tulee tarkastella säännöllisesti.

Jos katon aluskatteelle kertyy vettä, joka ei pääse kuivumaan, se aiheuttaa aluskatteeseen ajan mittaan halkeamia, joista vettä pääsee yläpohjan rakenteisiin. Pelti- ja tiilikattojen tiiviys perustuu paljolti juuri toimivaan aluskatteeseen.

Ongelmia voivat aiheuttaa myös läpiviennit ja niiden tiivistykset. On oleellista varmistaa, että läpivienneistä tehdään täysin vesitiiviitä, koska muutoin vettä valuu läpiviennistä suoraan katon rakenteisiin.

Kun vuotokohdat on paikallistettu, on selvitettävä vesivuotojen laajuus sekä niistä aiheutuneet alusrakenteiden vauriot. Samalla on hyvä tarkistaa, että rakenteet on toteutettu suunnitelmien mukaisesti.

Huolestuttavia katto-ongelmia

Kattojen romahtaminen kokonaan joko lumikuorman painosta tai vakavien rakennusvirheiden takia ei ole mitenkään tavatonta. Suomessakin tällaisia tapauksia on valitettavasti sattunut paljon. Monesti kyse on ollut suurikokoisista yleisörakennuksista.

Esimerkiksi vuonna 1981 lumi- ja tuulikuormat vaurioittivat kattoja muun muassa Itä-Suomessa, missä tasakattoisen teollisuushallin katto petti Kiteellä. Katolla oli lunta runsas metri, mutta lisäksi katolle oli päässyt kasautumaan sahanpurua ja haketta.

Monissa tapauksissa kattovaurioiden yhteisenä tekijänä on ollut poikkeuksellisen luminen talvi, mutta lumikuormat sinänsä eivät olisi olleet ongelma, jos rakenteet olisi mitoitettu ja rakennettu oikein.

Kattojen suunnittelu- ja toteutusvirheillä on varsin usein ollutkin osuutta asioihin. Kylpylöiden kattoja on romahtanut, koska kattorakenteissa on käytetty vääränlaisia ruuveja tai teräslankoja, jotka eivät ole kestäneet klooripitoisten höyryjen rasitusta. Jyväskylän messuhallin katto taas putosi alas – onneksi vasta juuri messutapahtuman päätyttyä – kun katon liimapuupalkkien vaarnat eivät kestäneet.

”Vesikaton kuntoa tulee tarkastella säännöllisesti.

Viime vuosien vakavimpia kattoturmariskejä Suomessa ovat kuitenkin aiheuttaneet teräsrakenteiset niin sanotut Isola-hallit, joita on käytetty esimerkiksi varastoina ja ratsastusmaneeseina.

Vuosina 1999–2013 tällaisten maneesikäytössä olleiden hallien katto sortui ainakin kolmella paikkakunnalla: Sipoossa, Liedossa ja Laukaalla. Viimeksi mainittu onnettomuus aiheutti nuoren ratsastajatytön kuoleman ja neljän muun ihmisen loukkaantumisen. Juuri ennen turmaa ympäristöministeriö oli lähettänyt kunnille tietoa kyseisen hallityypin vaarallisuudesta, mutta tapausta tutkineen poliisin mukaan tieto ei ollut välittynyt ratsastuskoulun yrittäjälle.

Onnettomuustutkintakeskus totesi loppuraportissaan, että Laukaan hallissa oli ollut useita suunnittelu- ja toteutusvirheitä. Viime kädessä yhden kattoliitoksen pettäminen oli johtanut katon ja samalla koko hallin välittömään sortumiseen.

Nyttemmin rakennuslainsäädäntöä on tarkennettu, ja yleisörakennusten kattoturvallisuutta pyritään valvomaan aiempaa tarkemmin. Useita vaarallisiksi todettuja kattoja on myös jo korjattu.

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Pixabay

Julkaistu: 04/2024

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka

KITA - kiinteistö & talotekniikka - uutiskirje

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
KITA 2/2024

KITA - Kiinteistö & talotekniikka



Seuraa KITA - kiinteistö & talotekniikka
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »