Energiatehokkuus
Lämmitys (aurinkolämpö)

Aurinkosähköä taloyhtiöön

Moni taloyhtiö harkitsee aurinkopaneelien hankkimista. Aurinkosähköjärjestelmillä voidaan tuottaa paikallista ympäristöystävällistä energiaa. Vuodenvaihteessa mahdolliseksi tuleva hyvityslaskentamalli helpottaa edullisen aurinkosähkön saamista myös yksittäisiin asuntoihin yhteisestä taloyhtiövoimalasta. Mikroinverttereitä hyödyntämällä saa jo nyt huoneistokohtaistakin aurinkosähköä ilman sähköveroa ja siirtomaksuja.

Taloyhtiöillä on oma kiinteistöverkko, joka yhdistyy sähköverkkoyhtiöiden jakeluverkkoon tontin rajalla. Asunnoissa on tavallisesti verkkoyhtiön sähkömittarit. Nykyisen lainsäädännön mukaan aurinkosähkön siirtäminen verkkoyhtiön mittareiden kautta asuntoihin tarkoittaa, että taloyhtiön omasta aurinkosähköstä pitää maksaa siirtomaksut ja sähkövero, vaikka aurinkosähkö kulkee taloyhtiön omia sähköjohtoja pitkin asukkaiden omaan käyttöön.

Tämä on käytännössä johtanut siihen, että kerrostalo- ja rivitaloasukkaiden keskuudessa aurinkosähkön hyödyntäminen on ollut tähän mennessä harvinaista. Paneeleilla on silti voitu tuottaa sähköä taloyhtiölle kiinteistösähköön.

Jokaiselle huoneistolle oma voimala mikroinverttereillä

Suurempien kerrostalojen kattopinta-ala rajoittaa jo automaattisesti sijoitettavien paneelien maksimimäärän, joten aurinkosähkön tuotanto pysyy usein järkevässä suhteessa talon oman kulutuksen kanssa.

Matalammissa kerrostaloissa ja rivitaloissa on enemmän mahdollisuuksia tuottaa paneeleilla aurinkosähköä myös huoneistojen käyttöön. Autokatoksen katto voi olla hyvä aurinkovoimalan sijoituspaikka.

Ralos Oy:n tarjoaman mikroinvertteriteknologian avulla yhden katolla olevan aurinkopaneelikentän tuottama sähkö voidaan jakaa usealle eri käyttäjälle.

Mikroinverttereillä varustetut erillisvoimalat ohjaavat paneelien tuottaman sähkön suoraan eri huoneistoihin, jolloin tuotetusta aurinkosähköstä ei synny siirtomaksuja eikä sähköveroja. Samasta kentästä voidaan ottaa virtaa myös yhtiön mittarille taloyhtiön tarpeisiin. Pienin mahdollinen voimalakoko on yhden paneelin suuruinen.

”Tällaisen voimalan rakentamiseen riittää taloyhtiön oma päätös. Näin kaikki yhtiön huoneistot saavat oman voimalan riippumatta Suomen kankeasta lainsäädännöstä”, Ralos Oy:n toimitusjohtaja Matti Jokinen toteaa.

”Meillä on premium-luokan laitteet, joissa on markkinoiden pisin, 12 vuoden takuu. Takuu on vielä laajennettavissa 25 vuoteen. Meidän tuotteillamme on ikääntymistestien mukaan arvioituna noin 40 vuoden elinkaari, varovasti arvioituna. Yleensähän laskennallisissa vertailuissa käytetään paneeleille 30 vuoden elinkaarta”, Jokinen jatkaa.

Raloksen laitteistoissa mikroinvertterien käyttö tuo noin viiden prosentin lisän kustannuksiin verrattuna yhden invertterin yhteisvoimalaan.

Jokinen muistuttaa, että paneeleita hankittaessa kannattaa eniten katsoa hyötysuhdetta, eikä niinkään nimellistehoa.

”Meidän paneeliemme hyötysuhde on tällä hetkellä 19,9 prosenttia, kun se keskimäärin on noin 17 prosentin luokkaa. Mikroinvertteritekniikka on hyötysuhteeltaan parempi, koska se pystyy valvomaan jokaista paneelia erikseen. Mikroinvertterit tuovat pienen kustannuslisän tavanomaiseen keskitettyyn invertterin nähden, mutta tuotto kasvaa vähintään 12 prosenttia”, Peltonen sanoo.

Perinteisessä voimalassa voidaan valvoa vain kaikkia paneeleja yhtenä voimalana. Kun pieni pilvi tulee auringon eteen, virran tuotto vähenee kaikista paneeleista, vaikka varjo olisi vain yhden kennon osalla. Mikroinvertterivoimalassa tuotto tippuu vain niissä paneeleissa, jotka jäävät varjoon. Huollossa voidaan järjestelmään vaihtaa tarvittaessa vain yksi vioittunut mikroinvertteri, jolloin koko järjestelmä ei pysähdy vian takia, kuten tavallisessa keskitetyssä voimalassa.

Hyvityslaskentamallista tulossa taloyhtiöille helpotusta

Yhteisvoimalaongelmaankin on luvassa korjaus vuodenvaihteessa. EU:n energiayhteisöjä koskevan lainsäädännön myötä niin niin sanottu hyvityslaskentamalli muuttuu Suomessa lailliseksi vuoden 2020 loppuun mennessä. Hyvityslaskentapalvelu tulee asunto-osakeyhtiöiden saataville todennäköisesti alueittain ja portaittain.

Tämä mahdollistaa taloyhtiön katolle rakennetun yhteisvoimalan tuottaman sähkön jakamisen myös asukkaille ilman sähköveroa ja siirtomaksuja. Aalto- ja Lut-yliopitojen sekä Stek ry:n FinSolar-hankkeessa on testattu hyvityslaskentamallien toimivuutta Suomessa, ja malli on osoittautunut erittäin toimivaksi.

Hyvityslaskennassa taloyhtiön asukkaiden yhteisvoimalasta jaetaan aurinkosähköä tietokoneohjelmistolla asuntoihin tunneittain samassa suhteessa, kuin asukkaat omistavat osuuksia voimalasta. Kun jako-osuudet menevät samassa suhteessa kuin vastikkeet, aurinkovoimalan hankinta ei edellytä muutoksia asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen.

ARAlta tukea hankkeeseen

ARA myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020– 2022 yhteensä sata miljoonaa euroa.

”Tarvitaan hyvät suunnitelmat ja laskelmat sekä hyvä valmistautuminen projektiin. Korostan, että energialaskelmat kannattaa teettää ammattilaisella. ARAn ylläpitämästä energiatodistusrekisteristä löytyy pätevöityneitä henkilöitä tähän tehtävään. Heiltä myös saa vaadittavan virallisen energiatodistuksen”, ylitarkastaja Johanna Heikkilä ARAsta kertoo.

E-lukulaskelmat ennen ja jälkeen energiaremonttien ovat perustana sille, voidaanko hankkeelle myöntää avustusta.

”Jos avustukseen vaadittava 32 prosentin paraneminen energiatehokkuudessa kerrostalossa saavutetaan, niin avustus on maksimissaan 4 000 euroa asuinhuoneistoa kohti tai 50 prosenttia kustannuksista maksimissaan alvillisesta hinnasta. Rivitalossa vaaditaan 36 prosentin parannus” Heikkilä toteaa.

Jos energiatehokkuutta parannetaan lähes nollaenergiatasolle, avustuksen määrä on 6 000 euroa hankkeen kohteena olevaa rakennuksen asuinhuoneistoa kohti.

”Aika harvoin vain yhdellä toimenpiteellä saavutetaan riittävää E-luvun laskua, jota tässä tavoitellaan. Hakemuksessa voi kuitenkin olla useita toimenpiteitä, eli aurinkosähkö voi olla yksi ratkaisu muiden joukossa”, Heikkilä sanoo.

Taloyhtiön yhtiökokouksen virallinen päätös energiaremontin toteuttamisesta vaaditaan mukaan hakemukseen. Päätös voi olla myös ehdollinen, eli hanke käynnistetään vain siinä tapauksessa, jos saadaan myönteinen avustuspäätös ARAlta.

Taloyhtiön omalla riskillä

”Suunnittelu ja energialaskelmien teko tapahtuvat hakijan omalla riskillä. Kukin hakemus käsitellään erikseen ja mitään ennakkopäätöksiä ei anneta. Avustusta ei tule, jos toimenpiteillä ei esimerkiksi saada aikaan vaadittua alenemaa E-lukuun”, Heikkilä toteaa.

Avustus kohdistuu aina toimenpiteeseen, joka sisältää kaikki työt ja tarvittavat materiaalit. Tammikuun alun ja kesäkuun lopun välille tänä vuonna ajoittuneiden remonttien hakemukset on toimitettava kesäkuun loppuun mennessä Araan.

Suunnittelukustannukset hyväksytään hakemuksiin mukaan myös viime vuoden kahdelta viimeiseltä kuukaudelta eli marras-joulukuulta. Niistä huomioidaan sata prosenttia mukaan hyväksyttävien kustannusten laskelmaan.

Heinäkuun ensimmäisestä päivästä 2020 alkaen hakemus pitää tehdä ensin Araan ennen kuin aloitetaan remontteja, sillä 1.7. jälkeen muut kuin suunnittelukustannukset ovat avustuskelpoisia vasta hakemuksen toimittamisen jälkeen.

Lisätietoja ARAn energia-avustuksista: www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/ Energiaavustus

Teksti: Jari Peltoranta
Kuvat: Unsplash

Ennen ARAn avustuksen hakemista:
1. Tehkää virallinen päätös hankkeeseen ryhtymisestä (esimerkiksi yhtiökokouksen päätös).
2. Selvittäkää yhdessä ammattilaisen kanssa energiatehokkuutta parantavat korjaukset ja niiden kustannukset
3. Teettäkää ammattilaisella laskelmat sekä rakentamisajankohdan E-luvusta että laskelma korjausten vaikutuksesta E-lukuun.
Lähde: ARA

Esimerkki aurinkoenergiajärjestelmän hankintapolusta taloyhtiössä:
1. Aurinkoenergian soveltuvuuden arviointi taloyhtiössä (isännöitsijä, hallitus tai konsultti)
2. Budjettitarjouksen pyytäminen aurinkoenergia-järjestelmän toimittajalta
3. Yhtiökokouksen päätös aurinkoenergiainvestoinnin toteuttamisesta
4. Toimittajan kilpailutus
5. Suunnitelman tilaus ja tekeminen
6. Tarvittaessa rahoituksen suunnittelu ja lainatarjoukset
7. Hallituksen päätös järjestelmän toimittajasta
8. Järjestelmän asentaminen ja käyttöönotto toimittajan ja kiinteistöhuoltoyhtiön toimesta
9. Käyttö ja seuranta kiinteistöhuoltoyhtiön ja isännöitsijän toimesta

Lähde: FinSolar-hanke,
https://finsolar.net/hankintaohje-taloyhtioille/

Julkaistu: 06/2020