Yhteiset tilat (turvallisuus)

Yhteiset tilat turvallisiksi

KUVA: SECPRO OY

Asuinkiinteistön yhteisten tilojen turvallisuutta voidaan parantaa puhe- ja videoyhteydellisellä ovipuhelinjärjestelmällä, jolloin ilkivallan riski pienenee ja myös kotien turvallisuus kohenee. Palotilanteessa vahingot voi minimoida varmistamalla, että alkusammutusvälineet sopivat tilaan ja ovat käyttökunnossa.

Nykyaikainen ovipuhelinjärjestelmä tuo turvaa ja sujuvuutta arkeen

Viime vuosituhannen puolella rakennetuissa kerrostaloissa summerit toimivat lähinnä ovikelloina. Nykyaikaisen ovipuhelinjärjestelmän avulla asukkaat voivat kontrolloida helposti keitä kiinteistön tiloissa liikkuu.

”Summerin soidessa asukas ei voi tietää kuka alaovella on pyrkimässä sisään rappuun. Modernit audio- ja videoyhteyden sisältävät ovipuhelinjärjestelmät parantavat kiinteistön turvallisuutta, sillä kuvallisesta ovipuhelimesta näkee välittömästi, kuka ovella on. Vanhoihin summerijärjestelmiin verrattuna jo puheyhteydelliseen ovipuhelimeen päivittäminen lisää turvallisuutta”, sanoo myyntipäällikkö Mika Granholm Secpro Oy:stä.

Secpro on turvallisuus- ja kiinteistöteknisten järjestelmien maahantuoja. Fermaxin ovipuhelinjärjestelmien lisäksi Secpron valikoimiin kuuluvat aikakelloratkaisut sekä kuulutusja äänentoistojärjestelmät.

”Kaikki ovipuhelinjärjestelmämme ovat saatavilla sekä videoyhteydellä että ilman asuntokohtaisesti. Asukas tai asunnon omistaja voi valita kumman vaihtoehdon haluaa. Videoyhteydellä varustetun ovipuhelimen etuna on, että asukas voi ensin tarkastaa kuka ovella on ja sen jälkeen päättää aloittaako keskustelun tai avaako oven. Sisään pyrkijän kanssa ei tarvitse keskustella, mikäli tilanne epäilyttää”, Granholm kuvailee.

Ovipuhelin toimii myös etänä

Moderneihin ovipuhelinjärjestelmiin on saatavilla soitonsiirto lähiverkon kautta. Älypuhelimeen ladattavan ilmaisen sovelluksen kautta voi nähdä kuka ovella on käynyt kotoa poissa oltaessa.

Kuva: Secpro Oy

”Soitonsiirron avulla ovipuhelinta voi käyttää vaikkapa työpaikalta tai mökiltä käsin. Sovelluksesta nähdään, kuka ovella on, hänen kanssaan voidaan keskustella ja tarvittaessa ovi voidaan avata etänä esimerkiksi kuriiripalvelun työntekijälle”, Granholm sanoo.

Mahdollisuus käyttää ovipuhelinta etäyhteydellä vähentää ilkivallan riskiä kiinteistön yhteisissä tiloissa ja parantaa kodin turvallisuutta, sillä asuntomurtojen tekijät saattavat etsiä mahdollisia kohteita soittelemalla ovikelloja, summereita ja ovipuhelimia. Ovipuhelimeen vastaaminen etäyhteydellä luo vaikutelman, että asunnossa ollaan kotona.

”Fermaxin videoyhteydellä varustetut ovipuhelinjärjestelmät ottavat haluttaessa lisäksi still-kuvan kaikista ovipuhelinta alaovella käyttäneistä henkilöistä. Kuvasta voi myöhemmin tarkastaa kuka ovella on käynyt, ellei ovipuhelimeen ehdi tai pysty vastaamaan”, Granholm lisää.

Helppo asennettavuus

Nykyaikaiset täysin digitaaliset kaksilankajärjestelmät on helppoa asentaa vanhan summerijärjestelmän kaapeleihin. Esimerkiksi Fermaxin DUOX Smart System 2-lanka on teknisesti erittäin kehittynyt ratkaisu. Saatavana on haluttaessa myös IP-järjestelmä lähiverkkoon.

”Fermaxin ovipuhelinjärjestelmien asentaminen sujuu nopeasti. Entisiin kaapeleihin liitetään uusi ulkopainiketaulu ja järjestelmän tarvitsemat virtalähteet sekä muut laitteet. Mikäli kiinteistössä tehdään julkisivuremonttia tai päivitetään talotekniikkaa, voi samalla asentaa paremmat kaapelit ovipuhelimia varten, mutta erikseen tähän ei tarvitse ryhtyä”, kertoo Granholm.

Fermaxin järjestelmissä alaovelle asennettavassa ulkoyksikössä on aina kamera, ja ulkopaneeleissa on saatavilla erilaisia kiinteistön tarpeisiin ja julkisivuun sopivia vaihtoehtoja. Ulkopaneelin valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota säänkestävyyteen, ja saatavilla on myös ilkivaltaa vastaan suunniteltuja ruostumattomasta teräksestä valmistettuja malleja.

Ovipuhelinpaneeliin voidaan lisäksi integroida etäovenavaus, kulunvalvonta ja informatiiviset näytöt. Paneelista ovi voidaan avata ilman avainta myös esimerkiksi sormenjäljellä, etälukijalla tai ovikoodilla.

Ovipuhelinjärjestelmien moduulirakenteen ansiosta järjestelmiä on helppoa yksilöllistää kohteen tarpeiden mukaisesti ja asuntokohtaisesti. Tarjolla on erilaisia ominaisuuksia hyödyntäviä vastauspuhelimia ja ulkopaneeleita. Hands-free -kommunikointi myös sujuvoittaa käyttöä, ja meluisammassa ympäristössä voi hyödyntää push to talk -toimintoa.

Lisätoimintoina vastauspuhelimissa voi olla esimerkiksi käytävän valojen sytyttäminen, mikä helpottaa vierailijan liikkumista rapussa, tai hätäpuhelun soittaminen vaaratilanteiden varalta, mikäli vartijapuhelin on käytössä.

Varaudu akkupaloon ja minimoi vahingot

Sähköavusteisten polkupyörien suosion kasvu kannattaa huomioida taloyhtiön pyörävarastotilojen paloturvallisuuden kannalta. Sähköpyörissä käytetään tehokkaita litiumioniakkuja, jotka voivat vaurioituneina aiheuttaa vakavia ja vaikeasti sammutettavia tulipaloja.

KUVA: 123RF

”Varasto- ja kellaritiloissa saattaa olla runsaasti erilaisia akkukäyttöisiä ajoneuvoja ja työkoneita. Sähköpyörien lisäksi skoottereissa, sähköpotkulaudoissa ja monissa kiinteistönhuollon laitteissa kuten lehtipuhaltimissa on litiumakut. Mikäli akku kolhiutuu esimerkiksi pyörällä kaaduttaessa se saattaa vaurioitua, mikä lisää paloriskiä”, kertoo huoltopäällikkö Toni Eriksson Suomen Sammutinpalvelusta.

Erikssonilla on pitkä kokemus palo- ja pelastustoiminnasta. Jo lapsuudessa alkanut aktiivinen palokuntatoiminta sekä työskentely paloturvallisuusalalla antavat hänelle erittäin vahvan ammattitaidon sekä sammutusvälineistön tuntemuksen.

Suomen Sammutinpalvelu tarjoaa paloturvallisuuspalveluja ja -tuotteita laitosten, yritysten, yhteisöjen ja kiinteistöjen tarpeisiin. Tuotevalikoimaan kuuluvat erilaiset käsisammuttimet, pikapalopostit, palovaroittimet ja muut alkusammutusvälineet. Lisäksi Suomen Sammutinpalvelu tarjoaa muun muassa koulutusta ja konsultointipalveluja.

”Litiumakkupaloihin voi parhaiten varautua pyörävaraston palo-osastoinnilla sekä hankkimalla tiloihin AVD-sammuttimen, joka on suunniteltu erityisesti akku-, metalli- ja sähköpalojen sammutukseen. Litiumakut palavat räjähdysmäisesti, eikä muiden käsisammuttimien teho riitä akkupalon sammuttamiseen”, Eriksson sanoo.

Vermikuliittipohjainen AVD toimii tehokkaasti

AVD-sammuttimen toiminta perustuu palopesäkkeen tehokkaaseen jäähdyttämiseen. Vesipohjainen vermikuliittidispersio eli AVD muodostaa palopesäkkeen päälle peitteen eristäen sen ympäristöstä ja estäen hapen pääsyn palopesäkkeeseen. Näin palo tukahtuu nopeasti. Myrkytön vermikuliitti on savimineraali, josta jalostettuja tuotteita käytetään myös esimerkiksi eristemateriaalina, pakkausmateriaalina ja täyteaineena.

”Litiumakkupaloihin voi varautua hankkimalla tiloihin AVD-sammuttimen (vas.), joka on suunniteltu erityisesti akku-, metalli- ja sähköpalojen sammutukseen, kun taas litiumakkukäyttöisten pienlaitteiden lisääntymisen myötä sammutusspray on hyvä lisä muiden kotitalouden tai toimiston alkusammutusvälineiden joukkoon.
KUVA: GPBM NORDIC OY

”AVD kestää jopa yli 1 000°C lämpötiloja, ja Housegardin Lith-Ex AVD-sammuttimilla on A-luokitus. Sammutinten suunnittelussa on panostettu maksimaaliseen suorituskykyyn ja korkeaan laatuun”, Eriksson sanoo.

Housegard-tuotemerkin sammuttimia maahantuova GPBM Nordic on toiminut paloturvallisuusmarkkinoilla vuodesta 1991 sekä kuluttaja- että teollisuussektorilla. AVD-sammuttimien lisäksi Housegard-tuoteperheeseen kuuluvat muun muassa perinteiset jauhe-, vaahto- ja hiilidioksidisammuttimet.

”Sammutintyypin valinnassa on tärkeää huomioida, millainen palo käyttöpaikassa todennäköisimmin syttyy ja valita sammutusaine sekä sammuttimen koko sen mukaisesti. Housegardinkuuden litran AVD-sammutin sopii pyörävaraston alkusammutukseen. AVD-sammuttimen tultua markkinoille pääsimme tutustumaan ja testaamaan sitä GPBM Nordicin Göteborgin toimipisteellä pelastuslaitoksen harjoitusalueella”, Eriksson kertoo.

Akkupalon sytyttyä alkusammutuksessa on toimittava nopeasti. Litiumpalossa muodostuva kaasu on erittäin myrkyllistä, eikä tilassa saa oleskella pitkään. Palokunnan hälyttämisen jälkeen voi ryhtyä alkusammutustoimiin, mikäli se on turvallista.

Sammuttajan on suojattava itseään savukaasuilta, kuumuudelta ja roiskeilta, ja litiumakkupalossa muodostuvaa harmaanvalkoista savua ei saa hengittää myrkyllisyyden vuoksi. Sammutin kannattaa sijoittaa oven läheisyyteen, jotta alkusammuttaja saa sammuttimen helposti käsiinsä ja pääsee poistumaan tilasta nopeasti.

”Alkusammutuksessa paloa kannattaa tarkkailla ja käyttää sammutusainetta tilanteen vaatimalla tavalla. Mikäli jo sammunut palo syttyy uudelleen, alkusammutusta jatketaan tilanteen niin salliessa”, Eriksson lisää.

Sammutusspray sopii toimisto- ja kotitalouskäyttöön

Pyörävarastojen ja muiden varastotilojen lisäksi akkuja on runsaasti myös asuinnoissa ja työpaikoilla, sillä myös muun muassa puhelimet, tabletit, kannettavat tietokoneet, älykellot, langattomat kuulokkeet, monet lelut sekä robotti-imurit toimivat litiumakuilla.

Sähköpyörien akkujen tapaan myös puhelinten ja muiden laitteiden akut voivat vaurioitua akkuun osuvan iskun seurauksena. Vikaantumisriskiä kohottavat putoaminen, tärinä ja lämpötilanvaihtelut, joille monet akkukäyttöiset laitteet altistuvat päivittäin.

KUVA: 123RF

Kotitalouksien ja toimistotilojen paloturvallisuutta voi parantaa Housegardin 500 millilitran Lith-Ex sammutussprayllä. Suihke on riittoisa ja toimii loppuun saakka tasaisella hallitulla paineella.

”Sammutusspray on kätevä pienen palon alkusammutukseen, ja kokonsa ansiosta sen kustannukset ovat kohtuulliset. Litiumakkukäyttöisten pienlaitteiden lisääntymisen myötä sammutusspray on hyvä lisä muiden kotitalouden tai toimiston alkusammutusvälineiden joukkoon”, Eriksson sanoo.

Ponnekaasulla toimiva Housegard-sammutusspray ei vaadi huoltoa. Kuuden litran Housegard AVD-sammuttimen neste vaihdetaan viiden vuoden välein ja paineastian toimivuus testataan kymmenen vuoden välein.

”Paloriskiä voi vähentää myös lataamalla akut aina valvottuna. Näin toimien alkusammutustoimiin päästään välittömästi eikä palo ehdi levitä”, toteaa Eriksson.

Alkusammutusvälineet ajan tasalle

Asunto-osakeyhtiön tulee huolehtia pelastussuunnitelman ajantasaisuudesta sekä alkusammutuskaluston toimivuudesta ja riittävyydestä.

Asuinkiinteistöissä suurimpia paloriskejä ovat sähkölaitteet ja kynttilät. Etenkin iäkkäämpien kiinteistöjen puutteellinen palo-osastointi kasvattaa palon leviämisriskiä.

”Rapussa ilkivalta ja tuhopoltot voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Porraskäytävässä oleva ylimääräinen palokuorma, kuten lastenvaunut, on paloturvallisuusriski”, sanoo asiantuntijamyyjä Mikko Tikkanen Peltacolta.

Peltaco on 35 vuotta alalla toiminut palo- ja työturvallisuuden asiantuntijatalo, joka palvelee laajasti asiakkaita kuluttajista julkiseen sektoriin.

Esimerkiksi alaovella säilytettävien lastenvaunujen palaessa porraskäytävä täyttyy jo parissakymmenessä sekunnissa myrkyllisistä savukaasuista. Kiinteistön turvallisuutta voidaankin parantaa pitämällä alaovet lukittuina ja porraskäytävä vapaana ylimääräisistä tavaroista.

”Myös ulkoiluvälinevarastossa akkukäyttöisten laitteiden latauspisteen lähettyvillä ylimääräisestä palokuormasta tulisi hankkiutua eroon”, Tikkanen lisää.

Valitse sammutusvälineet käyttötarkoituksen mukaan

”Alkusammutuskalusto on valittava tilan ja käyttötarkoituksen mukaisesti. Paikalliset paloturvaliikkeet auttavat sopivan välineistön valinnassa. Porraskäytävässä nestesammutin on jauhesammutinta parempi vaihtoehto, sillä jauhesammutinta käytettäessä näkyvyys peittyy nopeasti ja aiheutuu jälkivahinkoja”, Tikkanen sanoo.

Pikapalopostit ovat tehokkaita kiinteistöissä, joissa paloriski on korkea. Pikapalopostien kunto tulee tarkastaa vuosittain ja tehdä viiden vuoden välein koeponnistus, jolla varmistetaan, että palon sattuessa palopostista saadaan vettä.

”Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota savunpoistojärjestelmien toimivuuteen ja varmistaa, että poistumisreitit ovat turvallisia”, toteaa Tikkanen.

Alkusammutusvälineistö ja niiden sijainti kirjataan pelastussuunnitelmaan, johon asukkaat voidaan tutustuttaa aika ajoin järjestettävällä turvakävelyllä. Paloturva-ammattilaisten opastuksella voidaan myös harjoitella sammutusvälineiden käyttöä.

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 08/2021